Ero sivun ”Habarovsk” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
SM (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
Venäjän kaukoitä => Venäjän Kaukoitä (Dalnij vostok); englanninkilinen => englanninkielinen |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
|----- bgcolor="#FFFFFF" |
|----- bgcolor="#FFFFFF" |
||
| align="center" | [[Image:Khabarovsk coat of arms 1991.gif|125px|left]] <br /> |
| align="center" | [[Image:Khabarovsk coat of arms 1991.gif|125px|left]] <br /> |
||
| align="center" | [[kuva:RussiaFarEast.JPG|frame|Habarovskin sijainti Venäjän |
| align="center" | [[kuva:RussiaFarEast.JPG|frame|Habarovskin sijainti Venäjän Kaukoidässä englanninkielisessä kartassa.]] |
||
|- |
|- |
||
! colspan="2" | Perustiedot |
! colspan="2" | Perustiedot |
||
Versio 31. lokakuuta 2005 kello 04.26
| Habarovskin vaakuna | Habarovskin sijainti |
|---|---|
 | |
| Perustiedot | |
| Sijainti: | 48° 33' N. 135° 06' E. |
| Kartta: | Yandex-karttapalvelu |
| Osoitekartta: | Mirkart-karttapalvelu |
| Pinta-ala: | 372 km² |
| Väestö: | 606 100 (vuonna 2002) |
| Asukastiheys: | 1629/km²(vuonna 2002) |
| Korkeus: | n/a m merenpinnasta |
| Postinumero: | 680 000- |
| Suuntanumero: | +7 4212 |
| Aikavyöhyke: | UTC +9 |
| OKATO-tilastotunnus: | 08401 |
| Rekisterikilven numerot: | 27 |
| Verkkosivut: | http://khabarovsk.kht.ru |
| Pormestari: | Aleksandr N. Sokolov |
Habarovsk (Хабаровск) on Venäjän federaation itärannikolla sijaitsevan Habarovskin aluepiirin suurin ja pääkaupunki. Kaupungissa on noin 600 000 asukasta.
Yleistä
Habarovsk on seutunsa pääkaupunki. Habarovsk on saanut alkunsa siitä kun G. I. Nevelski ehdotti Habarovskin paikkaa kenraalikuvernööri Nikolai Muravjeville Venäjän Kauko-idän toimintojen keskuspaikaksi ja kirjelmöi hänelle 1854 siitä, että sinne pitää perustaa linnoitus sotilaalliseksi tukikohdaksi.
Historia
Sotilastukikohta
18. toukokuuta 1858 juliaanisen kalenterin mukaan perustettiin Habarovskiin sotilastukikohta. Paikalle annettiin nimi Jerofei Habarovin mukaan, joka oli jo 200 vuotta aikaisemmin perusti alueelle pysyvää venäläistä asutusta.
1864 maanmittaaja M. Ljubenski laati asemakaavaa syntyvälle kaupungille. 1865 oli Habarovskissa melkein 200 taloa ja 1294 asukasta. Kaupungin rakentaminen jatkui sotilaallisesta vaikutuksesta. Venäjän etua oli turvaamassa alueella 13. itäsiperialainen linjapataljoona kapteeni J. V. Djaženkon komennossa.
Hallintokeskus
Alueen hallinnollinen keskus Habarovskista tuli 10. toukokuuta 1880. Tuolloin kaupungiksi muuttuneessa Habarovskissa oli 2036 asukaasta: 47,3%:ia tavallisia sotilaita, 23% tavallisia kaupunkilaisia, 21,3%: ulkomaalaisia, pääasiassa kiinalaisia työläisiä ja 7% kauppiaita, pappeja, upseereja sekä teollisuuden harjoittajia.
1884 Itä-Siperian kenraalikuvernementista erottiin Amurin seudun kenraalikuvernementti omaksi kokonaisuudekseen. Toiminnallisesti kuitenkin hallinto-osia oli vielä Nikolajevskissa, Blagoveženskissa ja Vladivostokissa. 1893 Amurin seudun kenraalikuvernementista tuli nimeltään Habarovskin seudun kenraalikuvernementti päähallintopaikkansa mukaan. Hallinnon vakiintuminen ja kenraalikuvernementin pääkaupunkiasema saivat rakentamisen käyntiin. Puutalojen rinnalle rakennettiin kivitaloja.
Teollistuminen
1891 perusttiin Ussurijskin rautatiet. Habarovskista tuli Siperian radan päätepiste. 1897 aloitettiin Habarovskista rautatieliikenne Vladivostokiin. Venäjän-Japanin sodan jälkeen Amurin rautatietä kehitettiin edelleen ja 1913-1916 rakennettiin Amurin silta, mitä alettiin kutsua 20. vuosisadan ihmeeksi.
1894 perustettiin Venäjän maantieteellisen seuran Amurin osasto, minkä toiminnan vuoksi alueelle tehtiin 60 erilaista tutkimusretkeä 20 vuoden aikana, alueesta julkaistiin 25 tieteellistä tutkimusta. 1900 Habarovskiin tuli puhelinkeskus, mikä sai pian 700 tilaajaa. 1907 aloitti toimintansa sähkölaitos.
Sisällissota ja japanilaisten interventio
Habarovskiin julistettiin neuvostovalta 25. joulukuuta 1917. Japanilaiset osallistuivat ententén interventioon. Valtaa piti atamaani Kalmykov, joka rauhoitti tilannetta surmaamalla satoja kaupunkilaisia. Japanilaiset järjestivät puhdistuksen 5. huhtikuuta 1918. 14. helmikuuta 1922 Kauko-idän tasavallan vallankumouksellinen kansanarmeija valtasi Habarovskin ja kaupunki palasi neuvostovallan piiriin.
Neuvostoaika
1924 Habarovskista tuli kaukoidän seudun päähallintopaikka ja Kauko-idän tasavallan sekä Amurin keisarillisen kenraalikuvernementin seuraaja. Teollistaminen alkoi.
Ensimmäisinä viisivuotiskausina pyrittiin kehittämään raskasta teollisuutta. Perustettiin energia-alan koneita rakentava Zavod energitižeskovo mašinostroenija, zavod imeni S. M. Kirova, öljynjalostamo neftepererabatuvajužhij zavod imeni S. Ordžokidze, Avtoremles ja kevyen teollisuuden tuotantolaitoksia.
Teollistuvan alueen tarpeisiin perustettiin myös yliopistoja ja instituutteja lääketieteen, opetuksen ja rautatieinsinööritieteille. Toinen maailmansota keskeytti kehityksen, koska sodan rahoittaminen korvasi kiinteistä investointeja.