Ero sivun ”Lahti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 190: Rivi 190:
=== Sanontoja ===
=== Sanontoja ===


*"Ei oo Lahden voittanutta!" (Mallasjuoman Imatralta 1960-luvulla otettu mainoslause, mikä kuului alunperin:"Ei oo Imatran voittanutta!". Sanontaan kuuluu vielä oikealla kädellä tehty amerikkalainen OK-merkki peukalolla ja etusormella.)
*"Ei oo Lahden voittanutta!" (Mallasjuoman Imatralta 1960-luvulla otettu mainoslause, mikä kuului alunperin:"Ei oo Imatran voittanutta!". Sanontaan kuuluu vielä oikealla kädellä tehty amerikkalainen OK-merkki peukalolla ja etusormella.) Tästä muodostui 1970-luvulla mainoslaulusäe:"''Ei oo Lahden voittanutta, Lahti se meille juomat toi - Ei oo Lahden voittanutta, kaikki me sanottiin, moi!''


*"Moi - lahtelaista" (Mallasjuoman mainoslause, mihin liittyi oikean käden etusormella ja peukalolla tehty L-merkki)
*"Moi - lahtelaista" (Mallasjuoman mainoslause, mihin liittyi oikean käden etusormella ja peukalolla tehty L-merkki)

Versio 31. lokakuuta 2005 kello 04.03

Lahden kaupunki
Lahden vaakuna Lahden sijainti
vaakuna sijainti
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Päijät-Häme
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustamisvuosi 1905
Kuntaliitokset –
Pinta-ala 154,51 km²
– maa 134,95 km²
Väkiluku 98 349 
– väestötiheys 728 as./km²
Kunnallisvero 19,00 % 
Kunnanjohtaja Tarmo Pipatti
Aiheesta muualla
www.lahti.fi

Lahti (ruotsinkielinen nimi: Lahtis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Vesijärven rannalla Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Lahdessa on asukkaita vajaat 100 000, ja se on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin kaupunkiseutu.

Perustietoja

  • Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa vuonna 2004: 53,0
  • Veroprosentti 18,25
  • Työttömyysprosentti elokuussa 2004: 14,8
  • Suurimmat elinkeinot: palvelut 70 %, teollisuus 21 % ja rakentaminen 7 %.
  • Korkeus merenpinnasta 103 metriä aseman kohdalla
  • Lahti-visio: "Lahti on kansainvälinen laadun, muotoilun ja ympäristöosaamisen keskus, jossa on itseään ja kaupunkiaan arvostavat tyytyväiset asukkaat."

Historia

Pääartikkeli Lahden historia

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta Suomen vanhimman tunnetun asuinpaikan. Ensimmäinen maininta nimestä on vuodelta 1445. Lahti oli kuitenkin tavallinen Hollolan pieni maalaiskylä, kunnes Riihimäki–Pietari-junarata avattiin vuonna 1870, minkä aikaansaama junaliikenne aloitti kylän kasvun vilkkaaksi liikepaikaksi.

Lahti sai kauppalan oikeudet vuonna 1878 Venäjän keisarilta, ja Hollolan kunnasta täysin itsenäinen kaupunki siitä tuli marraskuussa 1905. Lahden kauppala kaavoitettiin vuonna 1878, ja samaan kaavoitukseen perustuu edelleen kaupungin nykyinen ydinkeskusta.

Vuonna 1918 Lahden Fellmanin tilan pellolle koottiin vangiksi jääneitä punakaartilaisia, joista osa teloitettiin Hennalan kasarmialueella. Fellmanin puistoon pystytettiin 1981 suuri, realistinen punavankien vapautuksen muistomerkki.

Vuonna 1918 Asko Avonius perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina, josta Askon ohella kuuluisiksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku ja E-liikkeeseen kuulunut Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustavat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Myös Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan "Ei oo Lahden voittanutta", "Moi Lahtelaista!" ja tuotemerkeillään, kuten Lahden Erikoinen, Lahden Sininen jne.

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta – pääasiassa Viipurin seudulta – muutti paljon yrittäjiä Lahteen. 1960- ja 1970-luvun suurien ikäluokkien liike maalta kaupunkiin jatkoi kaupungin nopeaa kasvua, joka pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen mahdollistavana muuttoliikkeenä.

Lahti huolehti kuitenkin imagostaan lähinnä talviurheilukaupunkiutensa avulla. 1978 järjestettiin Lahdessa hiihdon maailmanmestaruuskisat, joita varten rakennettiin kisakylä Riihelään. 1997 järjestettiin Lahti World Games ja 2001 jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat, joista monille jäi mieleen suomalaishiihtäjien kiinnijääminen hemohessin käytöstä.

1980-luvulla todettiin, ettei Lahdella ole tarjota pienteollisuutontteja, minkä vuoksi ostettiin (entisen) 4-tien varrelta Nikulan tila tonttimaaksi. Hanketta elävöitettiin mainoskampanjalla "Lahti the Business City", mikä tasoittikin Hollolaan voimakkaasti kääntyneen kasvun. Jopa kaupunginorkesteri nimettiin Business City Orchestraksi, kunnes nimi huomattiin klassiseen musiikkiin sopimattomaksi ja orkesterista tuli Sinfonia Lahti.

Kulttuurin alueella rakennettiin uusi teatteritalo, maakuntakirjasto sekä yhdistetty työväenopisto ja yliopistollinen koulustuskeskus kirjaston ja teatterin tuntumaan. Lisäksi Lahteen perustettiin yliopistokeskus ja kehittämiskeskus Neopoli sekä suurkonsertteja varten Sibeliustalo Vesijärven rantaan.

1990-luvun lama

Lahti oli ennen Porin tapaan työläisten kaupunki. Kaupungissa oli suuria työllistäjiä, jotka ovat jo menneisyyttä. Kaupunki oli muuttovoittoinen pitkään, kunnes alkoi teollisuuden taantuminen. Kaupungissa ajateltiin pitkään, että pärjättäisiin teollisuuden voimin ilman yliopistoa, jota olisikin ollut vaikea saada Helsingin läheisyyden takia. Silti kaupungissa on ammattikorkeakoulu, toimintaa kolmella yliopistolla ja Teknillisellä korkeakoululla.

Lahtea on lamavuosista lähtien piinannut ankara työttömyys. Kolmannes työttömistä, noin 2 500 kaupunkilaista, on pitkäaikaistyöttömiä. Lahden lähiöissä ovat syrjäytyminen ja päihdeongelmat arkipäivää. 1970-luvulla Lahtea kutsuttiin "Suomen Chicagoksi" keskimääräistä suuremman väkivaltarikollisuuden vuoksi.

Suomen valtio on yrittänyt viime vuosina tukea Lahtea harkinnanvaraisella rahoitusavulla ja tehnyt satojen miljoonien eurojen investoinnit Lahteen: uusi moottoritie, Salpausselän urheilukilpailut, Kerava–Lahti-oikorata ja merkittävä panostus Sibelius-konserttitaloon. Hallituksen aloittama valtionhallinnon hajasijoitus on tuonut Lahteen keskussotilassairaala 1:n lakkauttamisen jälkeen sotilaslääketieteen tutkimuskeskuksen.

Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitioliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion 331 000 000 euron oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen. Kaupungin tavoite on rikkoa 100 000 asukkaan raja, ja tähän pyritään muun muassa asuntopolitiikan kautta, lähinnä tonttitarjontaa vahvistamalla. Vuonna 2005 Nastolan rajalla olevaa Karistoa raivataan Kymijärven rannalla sijaitsevaksi omakoti- ja rivitaloalueeksi.

Kansalaisliikkeitä

Lahtelaiseen kunnalliselämään on alkanut 1990-luvun jälkeen muodostua valtuustopuolueista riippumattomia kansalaisliikkeitä, mikä on vastaus hallinnon rakennemuutoshaasteisiin, Lahden strategiaan. Kansalaisliikkeitä on muodostunut luonnonsuojelun, kouluverkon saneeraamisen ja urheilutilojen piiriin.

Tällaisia liikkeitä ovat muun muassa yhdistykseksi järjestäytynyt Salpausselän luonnonystävät ry, joka ei ympäristösyistä kannata Lahdessa sijaitsevan entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen muuttamista logistiikkakeskukseksi. Yhdistyksellä on vahva hallinnollis-juridinen tausta, ja se on onnistunut tehtävässään jo vuosikymmenen ajan. Yhdistys puuttuu myös muihin havaitsemiinsa ympäristölainsäädännön kannalta ongelmallisiin kehittämishankkeisiin.

Puhdas Laune -liike taas pyrkii ehkäisemään Päijät-Hämeen maakuntaliiton maakuntakaavassa olevan valtatien linjauksen muuttamisen kulkemaan Launeen kaupunginosan kautta. Yleiseen mielipiteeseen vaikuttamalla se on kyennyt hankkimaan asialleen aina kaupunginvaltuuston enemmistön yli perinteisten puoluerajojen.

Salinkallion lukion oppilaskunta esiintyy myös vuonna 2005 kansalaisliikkeenä keräämällä kansalaisadressin Lahden kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle vastustaen päätöstä lakkauttaa Salinkallion ja Mukkulan lukiot osana siirtymistä suurlukioon oppilasmäärän takaamiseksi kaupungin keskustan lukioille. Kun sivistyslautakunta päätti lakkauttaa sekä Salinkallion että Mukkulan lukiot, ja kaupunginhallitus otto-oikeudella vahvisti yksimielisesti päätöksen, oppilaskunta alkoi kerätä nimiä kuntalaisaloitteeseen lakkauttamispäätöstä vastaan.

Lukiopäätöksestä jätettiin myös kuntalain mukainen aloite, minkä Lahden kaupunginhallitus jätti viemättä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, vaikka sen oli allekirjoittanut vaadittavat 2%:ia äänestäjistä. Tämän vuoksi asiasta tehtiin valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen.

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteessa Lahden vanhasta urheilutalosta luopumisen, sen tontin myymisen ja uuden urheilutalon rakentamisen toiseen paikkaan. Lahden urheilutalosäätiö kuitenkin kieltäytyi lakkauttamasta itseään ja valitti Lahden kaupungin aikaisemmin tekemien sitoumusten noudattamatta jättämisestä Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lahden kaupunginvaltuuston enemmistön tavoitteena on saattaa kaupungissa sen tukea nauttivat liikuntatilat kaupungin suoraan hallintaan. Lahden suurhalliin liittyvän samankaltaisen kysymyksen vuoksi suurhalliyhdistyksen hallituksen jäsen perusti yhden valtuutetun valtuustoryhmän kunnallisvaalien 2004 jälkeen.

Puoluehajaannuksia

Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Tehdyistä toimista valtuutettu joutui syytteeseen ja tuomittiin sakkorangaistuksiin. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosialidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset.

Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä muodostui lisäksi yksi sitoutumaton valtuustoryhmä. Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosialidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Vesi pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.

Urheilu ja liikunta

Lahti tunnetaan Salpausselän harjusta monine mäkihyppääjineen ja MM-kisoineen, sekä koko Etelä-Suomen kattavasta Yleisradion suurasemasta, jonka antennit on siirretty Hollolan Tiirismaalle.

Urheiluseuroja

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:

  • BMT Break Men Team (maahockey)
  • FC Lahti (jalkapallo)
  • Kiekkoreipas (jääkiekko)
  • Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
  • Lahden Gentai (karate, taido)
  • Lahden hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
  • Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
  • Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
  • Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo, salibandy)
  • Lahden Sugata (taido)
  • Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
  • Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
  • Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
  • Lahti Yuko Aikikai (aikido)
  • Pelicans (jääkiekko)
  • Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
  • Lahden Karate
  • Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
  • Viipurin Reipas (telinevoimistelu)
  • Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)

Liikenne

Lahteen rakennetaan Keravalta rautatien oikorataa, joka valmistuu 1. kesäkuuta 2006. Tämän odotetaan lisäävän kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Matka VR:n junilla kestää nyt 1 h 21 min, ja oikoradan valmistumisen jälkeen matkaan tulee kulumaan noin 44 minuuttia. Oikoradan yhteydessä otettaneen käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput.

Nelostietä alettiin rakentaa yksityisellä rahoituksella moottoritieksi välillä Järvenpää–Lahti vuonna 1997, ja tie valmistui vuonna 1999.

Välimatkat maanteitse

Kulttuuri

Rakennuksia

  • Ristinkirkko on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kirkko kaupungintalon vastapäätä torin toisella puolella. Sen tilalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko. (Pääartikkeli Ristinkirkko)
  • Lahteen valmistui keväällä 2000 konsertti- ja kongressikeskukseksi Sibeliustalo, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.
  • Lahden Teatteritalo valmistui 1983, ja virallisia vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.

Sanontoja

  • "Ei oo Lahden voittanutta!" (Mallasjuoman Imatralta 1960-luvulla otettu mainoslause, mikä kuului alunperin:"Ei oo Imatran voittanutta!". Sanontaan kuuluu vielä oikealla kädellä tehty amerikkalainen OK-merkki peukalolla ja etusormella.) Tästä muodostui 1970-luvulla mainoslaulusäe:"Ei oo Lahden voittanutta, Lahti se meille juomat toi - Ei oo Lahden voittanutta, kaikki me sanottiin, moi!
  • "Moi - lahtelaista" (Mallasjuoman mainoslause, mihin liittyi oikean käden etusormella ja peukalolla tehty L-merkki)
  • "Lahti on Suomen Chicago. (1960-luvulla suuren muuttoliikkeen aikana muodostunut hokema, mikä perustui Lahden suuriin henkirikostilastoihin tuona aikana. Nykyään Lahti ei eroa muiden kymmenen suurimman kaupungin joukosta, vaikka Lahdessa on vaikuttanut Rogues Gallery, mikä varaa medianäkyvyyttä.

Hankkeita

Koulu-uudistus on toimeenpanon ja tutkimuksen alainen hanke, jonka tarkoituksena on järjestää Lahden koulukiinteistöjen käyttö uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa lakkautetaan kaksi pienlukiota suurlukion luomiseksi kaupungin keskustaan ja toisessa vaiheessa lukioilta vapautuneisiin tiloihin järjesteltäisiin uudelleen mahdollisesti muita koulu- ja kulttuuritoimintoja.

Jätteenpolttolaitos on 100 000 000 euron arvoinen hanke, jolla Lahti Energia voisi toteuttaa EU-normit täyttävän jätteenpolttolaitoksen, joka voisi tarjota palveluita eteläsuomalaiselle teollisuudelle ja kunnille. EU-direktiivin vuoksi vuoden 2005 alusta ei kaatopaikkajätettä voi enää käytännössä jakaa kompostoitavaan ja poltettavaan osaan, koska rinnakkaispolttolaitoksen edellytetään täyttävän samat ympäristövaatimukset kuin varsinainen jätteenpolttolaitoskin. Tämän vuoksi rinnakkaispoltto on lopetettava ja se jäte, joka aiemmin voitiin rinnakkaispolttaa, on nyt vietävä kaatopaikalle ja Suomeen on perustettava 5–7 suurjätteenpolttolaitosta. Hankkeeseen voi saada tukea EU:lta 17 000 000 euroa, mutta suunniteltu verkkoyhtiöhanke saatta olla tälle esteenä.

Verkkoyhtiö perustuu siihen, että lämmön, sähkön ja vedenjakelusta vastaavien Lahti Energia Oy:n ja Lahti Vesi Oy:n jakeluverkot myytäisiin perustettavalle velkarahoitteiselle verkkoyhtiölle, joka voisi raskaan pääomarakenteensa vuoksi periä nykyistä enemmän kaukolämpö-, jätevesi- ja sähkönjakelumaksuja, ja Lahden kaupunki voisi tulouttaa verkkoyhtiön velkaa vastaavan määrän varallisuutta yhtiöistä.

Kujalan logistiikkakeskus perustuu Lahden keskeisen eteläsuomalaisen sijainnin hyödyntämiselle Helsingin Vuosaaren sataman takamaana, jossa laivoilla tuotavien konttien sisältö voidaan purkaa ja pakata uudelleen kotimaan jakelua varten. Logistiikkakeskuksen aluetta on asiasta vireillä olleen valituksen vuoksi muokattu pienemmäksi, jotta ympäristönäkökohdat tulisivat otetuiksi paremmin huomioon. Lahden seudulla on suunnitteilla myös toinen samankaltainen hanke, Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsisi naapurikunnassa, Hollolassa.

Launeen ohitustie on Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavassa oleva suunnitelma Tampere–Lahti–Kouvola-valtatien linjaamiseksi kulkemaan etelämpää Launeen kaupunginosan poikki. Asialle ei ole löytynyt toistaiseksi riittävää kannatusta kaupunginvaltuustosta. Vaihtoehtoista Renkomäen tietä jotkin sanomalehtimiehet ja Lahden kauppakamari pitävät lähinnä vain neljän lahtelaisen kansanedustajan hankkeena huolimatta siitä, että valtuuston enemmistö on useaan kertaan ollut enemmistöllä Launeen linjausta vastaan perustellen päätöstään tien tarpeettomuudella tai sen omakotiasutukselle aiheuttamilla haitoilla.

Lahden oikorata on ratahallintokeskuksen rakenteilla oleva hanke lyhentää Savon-rataa Helsinkiin Lahden ja Keravan välisellä suoralla ratayhteydellä. Hanke tuo rautatien Järvenpäähän, Mäntsälään ja Orimattilaan, joista ainakin kaksi ensimmäistä voi tällä tavoin myös lievittää pääkaupunkiseudun kasvupaineita tarjoamalla kiskovaihtoehdon työmatkaliikenteelle. Orimattilassa oikorata kulkee Levannon kautta, jonne voi tulla pistoraide, mahdollisesti myös varaus teollisuus- ja omakotialueelle.

Urheilukiinteistöuudistus pyrkii saattamaan urheilukaupunkina mainetta hankkineen Lahden urheilukiinteistöt yhdistyksiltä ja säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan kiinteistönhallinnan tehostamiseksi. Tärkein kohde on Lahden suurhalli, jota myös Lahden Messut käyttää esittelytoiminnassaan. Hankkeen edistäminen on tuonut Lahteen yhden uuden valtuustoryhmän.

WLAN-hanke (nykyään Mastonet) perustuu olemassa oleviin tietoliikenneyhteyksiin ja siihen, että Lahden keskustaan ja Salpausselän stadionille toteutetaan yleisön käytettävissä oleva avoin langaton lähitietokoneverkko (engl. open access wireless local area network, KTS. Mastonet). Saavutettavin avoimen lähiverkon piste Lahden ohitse ajaville sijaitsee Tamperere-Lahti -valtatien varrella radiomastojen ja Hollolankadun itäpuolella Salpausselän koulun kohdalla. Lahden kaupungin Mastonetiin yhdistetään Lahti Energian tytäryhtiö Suomen 4Gn WLAN-verkko täydennykseksi.

Ystävyyskaupungit

Alle on listattu Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.

Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset taas perustuvat yleiseen puolueettomuuspolitiikkaan, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita.

Lisäksi Lahden ystävyyskaupungiksi on ehdotettu vuoden 2004 valtuustoaloitteella Indonesian Jaavalla sijaitsevaa Bandungia, mutta toistaiseksi ei ole katsottu ajankohtaisesti laajentaa ystävyyskaupunkien verkostoa.

Lahden pormestarit

  1. Otto Lyytikäinen (28. tammikuuta-19. huhtikuuta 1918 Hugo Ilmari Kautto)
  2. Sulo Toivo Mannermaa

Lahden kaupunginjohtajat

  1. Arvi Hällfors
  2. E. H. I. Tammio
  3. Paavo Säippä
  4. Uuno Takki (sd.)
  5. Olavi Kajala (sd.)
  6. Teemu Hiltunen (sd.)
  7. Seppo Välisalo (kok.)
  8. Kari Salmi (sd.)
  9. Tarmo Pipatti (sd.)

Kaupunginosat

Lahden kaupunginosia ovat:

Ahtiala Kärpänen Hennala
Laune Jalkaranta Mukkula
Jokimaa Myllypohja Järvenpää
Möysä Kartano Niemi
Kasakkamäki Nikkilä Kerinkallio
Okeroinen Keski-Lahti Paavola
Kilpiäinen Pesäkallio Kiveriö
Pirttiharju Kivimaa Renkomäki Patomäki
Koiskala Riihelä Kolava
Salpausselkä Kujala Sopenkorpi
Kunnas Viuha Kytölä
Ämmälä


Kuuluisia lahtelaisia

Katso myös

Aiheesta muualla

Lahden vaakuna Edeltäjä:
Kari Salmi 		Kaupunginjohtajana Tarmo Pipatti
2003–toistaiseksi 		Seuraaja:
Ei toistaiseksi


Malline:Etelä-Suomen läänin kunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lahti&oldid=508605”