Ero sivun ”Vahamaalaus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: sr:Енкаустика |
p Botti lisäsi: ja:エンカウスティーク |
||
Rivi 24: | Rivi 24: | ||
[[ka:ენკაუსტიკა]] |
[[ka:ენკაუსტიკა]] |
||
[[nl:Wasschilderen]] |
[[nl:Wasschilderen]] |
||
[[ja:エンカウスティーク]] |
|||
[[pl:Enkaustyka]] |
[[pl:Enkaustyka]] |
||
[[pt:Encáustica]] |
[[pt:Encáustica]] |
Versio 7. heinäkuuta 2008 kello 21.02
Vahamaalaus on maalausmenetelmä, jossa käytetään lämmitettyä mehiläisvahaa, johon pigmentit lisätään. Tämä jälkeen neste tai tahna levitetään jollekin pinnalle yleensä käsitellylle puulle, mutta muitakin materiaaleja, kuten kangasta, käytetään.
Yksinkertaisimmillaan vahasekoitus tehdään lisäämällä pigmentit suoraan mehiläisvahaan. Käytössä on kutienkin monia ohjeita. Raaka-aineina voidaan käyttää lisäksi mm. muita vahoja, dammarhartsia ja pellavaöljyä. Pigmentteinä voidaan käyttää puhdasta jauhetta tai vaikka öljyvärejä.
Metallityökaluja tai erikoisharjoja käytetään muotoilemaan maalia ennen kuin se jäähtyy tai lämmitettyä metallia muotoilemaan vahaa, kun se on jäähtynyt. Nykyaikaisin välinein, kuten lämpölampuin, taiteilijat voivat pidentää aikaa, jonka käyttävät materiaalin työstämiseen. Vahamaalauksen pintaan voidaan upottaa tai yhdistää muita materiaalija tai maalaus voidaan tehdä kerroksittain.
Tunnetuimmat vahamaalaukset ovat Al-Fayyumin muumiomuotokuvat Egyptistä vuosilta 100–300 sekä Blachernitissa ja monet muut varhaisista ikoneista. Yhdysvaltalaiset taiteilijat Jacqui Cornette, Jasper Johns ja Mauricio Toussaint ovat tunnetuimmat vahamaalauksien tekijät 1900-luvulta.