Ero sivun ”Kiitäjälinnut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ca:Apodiforme
MelancholieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ar:سماميات
Rivi 30: Rivi 30:
[[Luokka:Kiitäjälinnut]]
[[Luokka:Kiitäjälinnut]]


[[ar:سماميات]]
[[bg:Бързолетоподобни]]
[[bg:Бързолетоподобни]]
[[ca:Apodiforme]]
[[ca:Apodiforme]]

Versio 5. heinäkuuta 2008 kello 11.32

Kiitäjälinnut
Rubiinikurkkukolibri (Archilochus colubris).
Rubiinikurkkukolibri (Archilochus colubris).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kiitäjälinnut Apodiformes
Petrs, 1840
Heimot
Katso myös

  Kiitäjälinnut Wikispeciesissä
  Kiitäjälinnut Commonsissa

Kiitäjälinnut eli kirskulinnut (Apodiformes) on lintulahko. Sen tieteellinen nimi tarkoittaa ’ilman jalkoja’, sillä lintujen pienet ja vahvakyntiset jalat soveltuvat huonosti kävelemiseen. Lentäessään kiitäjälinnut pitävät jalkojaan lähellä ruumistaan, jolloin ne vaikuttavat lähes jalattomilta. Varsinkin kiitäjät viettävät lähes koko elämänsä ilmassa. Kolibrit puolestaan ovat ainoita lintuja, jotka pystyvät lentämään paikallaan tai jopa taaksepäin niiden kapeiden siipien lyödessä 15–80 kertaa sekunnissa.

Kiitäjälinnut jakaantuvat kolmeen heimoon: kiitäjiä on 67 lajia, puukiitäjiä eli töyhtökirskujia neljä ja kolibreja 325–340 lajia. Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyy tervapääsky (Apus apus). Suurharvinaisuuksina on lisäksi tavattu alppikiitäjä (Apus melba), vaaleakiitäjä (Apus pallidus), kafferikiitäjä (Apus caffer) ja piikkipyrstökiitäjä (Hirundapus caudacutus).

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.