Wikipedia:Vertaisarviointi

Tie suositelluksi artikkeliksi
Uusi artikkeli Artikkelin muokkaus Suositellun artikkelin kriteerit Vertaisarviointi (2 viikkoa) Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa) Suositeltu artikkeli
Suositellusta artikkelista voidaan äänestää uudestaan (2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät pyytävät vertaisarviointeja kirjoittamilleen artikkeleille. Sivun tarkoituksena on saada lisää artikkeleita suositeltujen artikkelien listaan. Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle Suositelluksi sivuksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa.

Ohjeita

Pyynnön tekeminen

• Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle arviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkeli voi kuitenkin vielä kaivata viimeistelyä ennen kuin se voi päästä suositelluksi artikkeliksi.
• Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta.
• Liitä uusi pyyntö aina listan ylimmäksi.
• Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotuksien mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
• Liitä artikkelin keskustelusivulle vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan

• Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä jne. Lisää kommenttisi tälle sivulla artikkelin otsikon alle.
• Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
• Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista

Arvioinnin päättäminen

• Arvioinnin voi päättää 2 viikon jälkeen siirtämällä artikkeli Suositeltu sivu -äänestykseen.
• Artikkelia ei tarvitse siirtää äänestykseen määräajan täytyttyä, jos se ei ole riittävän tasokas. Kun arviointipyyntö on ollut kaksi viikkoa ilman uusia kommentteja, on arviointi kuitenkin syytä päättää.
• Arvioinnin päätyttyä pyyntö vastauksineen arkistoidaan artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi yhdenvertaisuuden vuoksi antaa numeron 1.

Arviointipyynnöt

Passio: Rakkauden, seksin ja seurustelun filosofiaa nuorille

Lyhyen nuorten tietokirjan ja sen sisällön esittely. Kirja-arvosteluja en ole löytänyt verkosta. --Thi 3. heinäkuuta 2008 kello 11.58 (UTC)

Koko artikkeli on vain referaatti kirjan sisällöstä. Myös muuta sisältöä olisi hyvä olla: vastaanotto, kehitys ym... Riippuu tietysti paljon siitä mihin tähtäät tämän artikkelin kanssa. --Miihkali ^artikuloi 3. heinäkuuta 2008 kello 12.25 (UTC)

Kuten Miihkali. Jos haluat esimerkiksi suositelluksi, niin katso mitä vaaditaan näistä artikkeleista Kadonnutta aikaa etsimässä & Narnian tarinat. —kallerna™ 3. heinäkuuta 2008 kello 12.31 (UTC)

M/S Gute

Heitän tämän artikkelin nyt tänne. Pituutta lisää ei oikein enää saa ja kaikki oleellinen tässä jo onkin. Punaisia linkkejä olen viime aikoina sinistellyt ja loputkin hoituvat. k1eleи HuolToa varmaan myös pitää tehdä. Suositelluksihan näin lyhyellä artikkelilla ei ole mitään asiaa, mutta entä hyväksi? Roquai 2. heinäkuuta 2008 kello 18.56 (UTC)

Jos aikarahtaus on käytetty termi, siitä voi tehdä oman sivun. Muuten kannattaa käyttää sitä vuokraamista. Lab-oratory 2. heinäkuuta 2008 kello 19.00 (UTC)

Juu ihan yleisesti käytössä oleva termi. Teen siitä sivun, jos löydän jostain materiaalia ei-minitynkään. Muutoin ohjaan sen vaikkapa artikkeliin vuokra. Roquai 2. heinäkuuta 2008 kello 19.06 (UTC)

Tuo yksi kuva ihmetyttää minua. Jos laiva aikarahdattiin Kameruniin, eikö kuvassa pitäisi olla Kamerunin sijainti? --Juusomoro 3. heinäkuuta 2008 kello 07.29 (UTC)

Kuvasta tuli mieleen se, että kuva laivasta puuttuu. Lab-oratory 3. heinäkuuta 2008 kello 07.30 (UTC)

Aivan, aivan. Myös viitteistyksestä on pulaa. --Juusomoro 3. heinäkuuta 2008 kello 07.34 (UTC)

Leonardo da Vinci

Suhteellisen nopea käännös en-wikistä, kun tämä hävetti liikaa. Tämä on nyt ehkä vähän huono vertaisarviointipyyntö, sillä en itse luultavasti aio erityisesti jatkaa artikkelin parissa enkä tavoittele sille mitään statusta (tietysti joku muu saa halutessaan ottaa tämän urakakseen). Toisaalta tämä on yksi aivan tärkeimmistä aiheista (täällä muun muassa lihavoitu), joten sen on hyvä saada huomiota.

Eli: jonkun hyvän kielenhuoltajan pitäisi käydä artikkeli läpi ja korjata kaikki käännösmäiset kömpelyydet, joita varmaan vielä on. Termejä voisi myös tarkistaa (joku taideasiantuntija apuun, Kulttuurinavigaattori?). Myös ainakin lopun teosluettelon tuntemattomimpien töiden suomenkieliset nimet olisi hyvä tarkistaa jostakin suomenkielisestä kirjasta (kaikki nykyiset nimet ovat artikkelin aikaisemmasta versiosta). Ja tietääkö joku, onko tällä piirustuksella suomenkielistä, vakiintunutta nimeä? Joku voisi halutessaan laajentaa myös tiedeosiota, joka on suppeampi kuin esimerkiksi italiankielisessä artikkelissa.

Piirroksella näkyy niminä Pyhä Anna itse kolmantena / Pyhä Anna kolmantena / Anna itse kolmantena. Useimmin kai tuota ensimmäistä. --Tappinen 1. heinäkuuta 2008 kello 20.59 (UTC)

Vasarin sitaatit on tarkistettu teoksen suomenkielisestä painoksesta. --Orri 1. heinäkuuta 2008 kello 18.14 (UTC)

Luin käännöstäsi vähän aikaa sitten ja mielestäni se oli kielellisesti hyvä. Voisin katsoa tuota tieteellistä puolta joskus, kunhan saan muut jutut alta pois. Teit samalla ison palveluksen minulle: Keskustelu:Leonardo da Vinci#Täydennyspyyntö. --qWerk 1. heinäkuuta 2008 kello 18.28 (UTC)

Vesinokkaeläin

Alun perin en:wikistä käännetty ja siitä edelleen muokattu ja laajennettu Australian outolintu (tai ei ihan lintu, mutta niitäkin piirteitä löytyy). Valittiin hiljattain hyväksi artikkeliksi ja olisi tarkoitus yrittää saada siitä suositeltu. Punaisia linkkejä on muutamia, mutta niiden sinistämisessä tuskin menee kauaa. Sen sijaan kiinnostaisi tietää mistä pitäisi vielä kertoa, mitä korjattavaa kielessä on ja miten muuten artikkelia voisi vielä parantaa? -- Shinnin 27. kesäkuuta 2008 kello 20.44 (UTC)

Kielellisesti kohtalaisen hyvää, joitakin typoja ja muita pieniä huolimattomuuksia, mutta ei varsinaisesti paljon virheitä. Paikoin huomaa että kirjoittajia on ollut useampia, kun tyyli muuttuu. Kielenhuoltajalle helppo nakki kaiken kaikkiaan. Kunhan tästä tokenen, voin katsoa läpi, kun on niin mielenkiintoinen juttu. Ja onhan täällä muitakin kielenhuollosta kiinnostuneita. --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 21.56 (UTC)

Jonkinlasena yleisknoppina haluaisin sanoa, että taksonomisten tasojen nimiä ei yleisen tavan mukaan taivuteta tähän tapaan: Ornithorhynchus anatinuksen (s>ksen) vaan taivutus pitäisi tehdä kaartaen: Ornithorhynchus anatinus -vesinokkaeläimen. Näitä puutteita tässä artikkelissa ei nähdäkseni enää ole, mutta vinkkinä kielenhuoltajille, mikäli ette tienneet. --qWerk 28. kesäkuuta 2008 kello 08.19 (UTC)

Ei mielestäni moitittavaa. Kieli on selkeää, viitteistys suositellun tasoa ja erityisesti Esiintyminen kulttuurissa-kappale oli plussaa. --Juusomoro 28. kesäkuuta 2008 kello 10.10 (UTC)

Samaa mieltä. Esiintyminen kulttuurissa -kappale oli tosin aika lyhyt, ja toivoisin että mikäli materiaalia löytyy sitä voisi laajentaa netisestään. Muuta korjattavaa ei minusta ole. --Miihkali ^artikuloi 28. kesäkuuta 2008 kello 10.46 (UTC)

Mulla on koko ajan tullut tästä artikkelista mieleen Väpä. Jotkut äärideletionistivandaalit vaan eivät halunneet siitä artikkelia, joten en tiedä, onko mainintaakaan järkeä laittaa. Lab-oratory 28. kesäkuuta 2008 kello 10.51 (UTC)

Todella hyvää ja sopivaa käytöstä sanoa yhden aktiivisimmista yhteisön jäsenistä olevan vandaali. Itse asiasta olen kyllä sitä mieltä että Väpän voisi mainita, vaikka sitten muodossa "Vili Vilperi -televisiosarjassa esiintyy kuvitteellinen vesinokkaeläin Väpä", tai jotain vastaavaa. --Miihkali ^artikuloi 28. kesäkuuta 2008 kello 10.54 (UTC)

Lisäsin maininnat Väpästä ja toisesta piirroshahmosta sekä Darwin BSDn maskotista. -- Shinnin 28. kesäkuuta 2008 kello 11.46 (UTC)

Henk.koht. kiinnostaisi tietää enemmän vesinokkaeläimistä aboriginaalien tarinoissa. Tässä kirjassa on hieman kerrottu enemmän tuosta tarinasta (s. 60). Teksti päättyy harmillisesti sivulle 60, mutta seuraavan sivun saat kun laitat kirjansisäiseen hakuun "platypus" ja etsit listasta sivun 61 :) --qWerk 28. kesäkuuta 2008 kello 12.21 (UTC)

Osio on plussaa, koska en ole nähnyt muiden eläimien kohdalla puhuttavan mitään kulttuurissa esiintymisestä. --Juusomoro 28. kesäkuuta 2008 kello 15.37 (UTC)

Lisäsin ko. osioon muutaman aboriginaalien tarinan. -- Shinnin 30. kesäkuuta 2008 kello 15.40 (UTC)

Kielenhuoltoa tehty. Kaikkea sitä maailmassa onkin:) --Ulrika 29. kesäkuuta 2008 kello 14.06 (UTC)

Turkkilainen

Sisällön pitäisi olla pääpiirteittäin ok. Kieliopillisia kömmähdyksiä löytynee vielä melkoisesti, kun en ole itsekään käynyt tekstiä kunnolla läpi. Punaiset linkit hoituvat kyllä. Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 13.35 (UTC)

Näitä tulee nopeammin kuin ehtii lukea. Ainakin olet nyt ollut uskollinen alkuperäiselle viitteistykselle, etkä tunkenut artikkelia täyteen kirjaviitemallinetta, mikä on hyvä juttu. Käyn kuitenkin ensin Alehin-artikkelin läpi. --Jisis 27. kesäkuuta 2008 kello 13.59 (UTC)

En vain omistanut kirjaa, mihin olisin viitannut :) Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 15.39 (UTC)

Olisi ehkä ollut parempi tuoda artikkeli vertaisarviointiin vasta kun se on sinun puolestasi kohtalaisen valmis, kun kerran itsekin sanot ettet ole käynyt tekstiä läpi kunnolla. Eihän tässä ole mitään kiirettä, ainakaan huomenna ei ole maailmanloppu tulossa:) --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 14.08 (UTC)

Olen samaa mieltä Ulrikan kanssa. Katsotaan tilannetta, kun olet käynyt koko tekstin läpi. Tällä hetkellä liikaa punaisia linkkejä. --Juusomoro 27. kesäkuuta 2008 kello 14.12 (UTC)

[Poistettu Miihkalin asiaton kommentti]--Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 14.55 (UTC)

Artikkelihan on puolestani valmis. Punaisia linkkejä ja jotain kieliasua enää korjaan. Siksi ajattelin, että olisi hyvä aika saada ulkopuolista palautetta. Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 15.39 (UTC)

Artikkeli on suositeltu en-wikissä, joten luulisin että asiasisältönsä puolesta se on sitä täälläkin. Kyse on pelkästään käännöksen laadusta ja kieliasusta. --Jisis 27. kesäkuuta 2008 kello 15.47 (UTC)

Käännöksen laatu ja kieliasu ei ole "pelkästään" vaan aika olennainen osa tekstin luettavuutta. Siksi toivoisin että artikkeli olisi käyty siltäkin osin läpi. Muuhun puoleenhan minä en tässä artikkelissa voi puuttuakaan. --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 16.28 (UTC)

En halunnut väheksyä kielenhuoltotyötä kommentillani. Päinvastoin yritin korostaa Lab-olle, että tämän artikkelin kohdalla pelkästään se on tärkeää.--Jisis 27. kesäkuuta 2008 kello 16.34 (UTC)

Oliko kommenttini asiaton? Kirjoitin sen vain vähän oudossa mielentilassa, ja se kai näkyi kieliasussani mutta itse asia oli täysin asiallinen. Ulrika itse käyttää usein niin kärkevää kieltä ettei hänellä paljon ole varaa toisia huomautella siitä.Esim [1] [2]. Joka tapauksessa viestini sisältö oli seuraavanlainen: kuvateksteissä Rackniz mainitaan jo varhaisessa artikkelissa, mikä panee miettimään että kukas tämä tyyppi on, kun hänet (ja se miten hän liittyy turkkilaiseen) mainitaan vasta loppupuolella. --Miihkali ^artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 18.55 (UTC)

Kokeilin nyt selvennystä Racknikin kohdalla ensimmäisessä kuvatekstissä. Harkitsen myös kuvien siirtämistä myöhemmäksi. Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.39 (UTC)

Joohh.. On nyt selvempi. Taidan kirjoittaa äijästä artikkelin. --Miihkali ^artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.42 (UTC)

Kirjoitin Joseph Friedrich Freiherr von Racknitz -artikkelin :) Voisitko lisätä sen mallineen joka laitetaan jos lähteet on kopioitu muunkielisestä Wikipediasta eikä niitä ole tarkistettu. Itse en muista mallineen nimeä enkä löytänyt vaikka yritin hakea. Kiitos. --Miihkali ^artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.54 (UTC)

Kävin tekstiä läpi satunnaisesta kohdasta. "As interest in the Turk outgrew its location..." on käännetty "Kiinnostus Turkkilaiseen lopahti...". Itse kääntäisin: "Kun kiinnostus Turkkilaiseen kasvoi liian suureksi sijaintiinsa nähden...". Tällaisia kiperiä kohtia voisit copy-pastettaa englanniksi tähän, niin voisimme niitä kilpaa kääntää. --Jisis 27. kesäkuuta 2008 kello 18.10 (UTC)

An unprovable but very plausible theory states that the Turk left its mark in the German language in the idiomatic expression einen Türken bauen ("to build a Turk") or türken ("to Turk"), meaning "to hoax, to deceive". Nykyinen suomennos on Todistamaton, mutta hyvin todennäköinen teoria on, että Turkkilainen jätti jälkensä saksan kieleen. Saksan kielen idiomi einen Türken bauen (rakentaa Turkkilainen) tai türken ("Turkkilaistaa") tarkoittaa huijaamista. Parempikin käännös saattaisi löytyä. Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)

Alternate versions of the story include Bonaparte being unhappy about losing to the machine, playing the machine at a later time, playing one match with a magnet on the board, and playing a match with a shawl around the head and body of the Turk in an attempt to obscure its vision -> Toisten versioiden mukaan Bonaparte ei ollut tyytyväinen hävittyään koneelle ja pelasi toisen pelin pitäen magneettia pöydällä ja toisessa versiossa šaalia (hartiahuivia) Turkkilaisen kasvojen ja vartalon päällä tarkoituksenaan estää sitä näkemästä. Pohdin vain sitä, että onko šaali oikea sana, löysin sen täältä Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)

The Turk was visited in London by Rev. Edmund Cartwright in 1784. He was so intrigued by the Turk that he would later question whether "it is more difficult to construct a machine that shall weave than one which shall make all the variety of moves required in that complicated game." Etenkin kohta: He was so intrigued by the Turk Lab-oratory 28. kesäkuuta 2008 kello 18.31 (UTC)

Lontoossa 1784 Turkkilaisen luona kävi Edmund Cartwright. Hän oli niin kiinnostunut Turkkilaisesta, että myöhemmin esitti kysymyksen: ”onko vaikeampaa rakentaa kone joka kutoo, kuin kone joka osaa tehdä kaikenlaisia vaadittuja siirtoja niin monimutkaisessa pelissä.” --Jisis 28. kesäkuuta 2008 kello 18.51 (UTC)

Höyryvoimalla toimivan kutomakoneen keksijä Edmund Cartwright kävi katsomassa Turkkilaista Lontoossa vuonna 1784. Automaatti kiehtoi häntä niin paljon, että hän myöhemmin pohti "onko vaikeampaa suunnitella kutomakone, kuin laite joka pystyy suorittamaan kaikki tuon monimutkaisen pelin vaatimat liikkeet."--J 28. kesäkuuta 2008 kello 18.41 (UTC)

Oho, hävisin tämän kilpailun selkeästi J:lle. --Jisis 28. kesäkuuta 2008 kello 18.54 (UTC)

Laitoin ton J:n version (melkein kokonaan) vaan, kun en huomannut sinun versiotasi. Saahan sitä silti parannella/muokata tuostakin. Lab-oratory 28. kesäkuuta 2008 kello 18.55 (UTC)

Mielestäni J:n versio on oikein hyvä. Itse lähdin liikkeelle käännöksestäsi. --Jisis 28. kesäkuuta 2008 kello 18.57 (UTC)

Millä nimellä Napoleon I:tä tulisi kutsua tekstissä? Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)

Napoleon I, sillä hän oli tuossa vaiheessa jo Ranskan keisari, hallitsijanimeltään Napoleon. Ei siis sukunimelllä. --Miihkali ^artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.59 (UTC)

Pelkkä Napoleon ilman muuta riittää. Jos haluaa olla täsmällinen, ensimmäiseen mainintaan voi laittaa Napoleon I. --ML 28. kesäkuuta 2008 kello 18.46 (UTC)

Turkkilaiseen viittaaminen sanoilla automaatti, kone, ovatko ok? Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)

On ihan hyviä, tosin automaatti on sikäli harhaanjohtavaa että kyseessähän ei oikeastaan ole mikään automaatti. --Miihkali ^artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.59 (UTC)

Automaatti ei minusta ole hyvä, koska automaattihan se ei ollut. Suomeksi robotti tai kone voisi antaa oikeamman mielikuvan.--Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 20.09 (UTC)

en:Pantograph, suomensin sen pantograafiksi, ok? Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)

En tiedä onko värkille vakiintunutta suomalaista vastinetta, joten voisi olla paikallaan kirjoittaa siitä artikkeli, vaikka tuolla pantograafi (tai sitten pantografi)-nimellä. --Miihkali ^artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.59 (UTC)

Pantografi on oikea muoto. Artikkelin voisi tehdä. Jos ei kukaan muu tee, voin kaivaa pari riviä jostakin. --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 20.21 (UTC)

Sanan kabinetti käyttö viitatessa tuohon isoon laatikkoon Turkkilaisessa, ok? Lab-oratory 27. kesäkuuta 2008 kello 19.47 (UTC)

Ei mielestäni ole ok. Kabinetti tuo mieleen jonkun huoneen missä viktoriaaniset silinteripäät juovat konjakkia ja polttavat sikareita. Parempi sana on ihan laatikko, pöytä tai vastaava. Itselleni jäi itseasiassa epäselväksi mistä lootasta tässä "kabinetissa" oli edes kyse. --Miihkali ^artikuloi 27. kesäkuuta 2008 kello 19.59 (UTC)

Jos nyt tällä lukemisella ymmärsin, niin kabineteilla viitattiin oviin joista näkyy hökötyksen sisään, ikään kuin kaappeihin. Eikös kaappi tuo suomeksi juuri sen mielikuvan. Kabinetti tarkoittaa myös laatikkoa, joita siinä kuvassa myös availlaan. "Kaappeja ja laatikoita"? --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 20.15 (UTC)

Eikös lipasto olisi oikea nimitys...?--J 27. kesäkuuta 2008 kello 22.10 (UTC)

Kaappi, kaapit (tuli ensimmäisenä mieleen kun näin tuon kohdan) tai kaapisto. asiaa enempää tuntematta. Ovethan siinä näytti olevan... Moönlnrlsnsohi9h5nm 27. kesäkuuta 2008 kello 22.29 (UTC)

Samoihin kirjojen sivuihin viitataan eri viitenumeroilla. Viitteet pitäisi siis käydä läpi ja karsia tuplaviitteet.--Uvainio 28. kesäkuuta 2008 kello 15.19 (UTC)

Itse asiassa samanlaisia viitteitä ei ole. On tapauksia, joissa on ensin s.45 ja seuraavassa kappaleessa s.45-48. Jos sisällytän ensimmäisen version tuohon toiseen, siitäkin tulee s.45-48, vaikka olisi käytetty vain sivua 45. Tietenkin voin tämän pienen homman tehdä, mutta en haluaisi edellä mainitusta syystä. Lab-oratory 28. kesäkuuta 2008 kello 15.29 (UTC)

Entäs viitteet 8 ja 16 (Standage, s.88)? Viitteessä 45 on sivunumerossa virhe. Mielestäni pitäisi myös olla välimerkki "s." ja sivunumeron välissä. Mutta kuhan nipotan. Ei niitä muita viitteitä tainnut olla samoja. Tuo vain pisti silmään.--Uvainio 28. kesäkuuta 2008 kello 15.39 (UTC)

Otan viitteistä 20 ja 44 parhaillaan selvää. Pitää jossain vaiheessa muuttaa nuo s.102:tkin välillisiksi. Lab-oratory 28. kesäkuuta 2008 kello 15.47 (UTC)

Kannattaisitko otsikoiden hierarkiaa miettiä? Nyt kaikki otsikot ovat ns. pääotsikoita, kun asiat voisi jakaa 1-2 tason otsikoiden alle. --Peltimikko 28. kesäkuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

Totta. Esim Euroopan kiertue voisi olla Näytökset-osion alakappale, samoin Mälzel Amerikassa voitaisiin pistää Mälzel ja Kone -kappaleen alle. --Miihkali ^artikuloi 28. kesäkuuta 2008 kello 20.19 (UTC)

Tein vähän kielenhuoltoa.--Ulrika 29. kesäkuuta 2008 kello 07.41 (UTC)

Korkeajännitys

Tässä tuttu sarjakuva, josta voisi hyvinkin olla ainesta HA:ksi. Punaisia linkkejä ei ole hirveästi ja niitä voin sinistääkin. Ehkä voisi karsia muutamia "ei tietosanakirjamaisia" kohtia pois. Mitä mieltä olette? --Kammo22 26. kesäkuuta 2008 kello 12.36 (UTC)

Tarvitsee ainakin lähteet. --Johney 26. kesäkuuta 2008 kello 12.45 (UTC)

Kauppalehdessä oli jokinaika sitten (viime syksynä?) laaja (sivun mittainen?) artikkeli korkkareista. Joku muu voi muistaa paremmin. Ehdottomasti se lähteeksi! Moönlnrlsnsohi9h5nm 26. kesäkuuta 2008 kello 12.48 (UTC)

Tuohan on poliittisesti asennoitunut lehti. Luulisi että vasemmistolla ja/tai oikeistolla olisi ollut jotakin sanottavaa tuohon, artikkeli ei ainakaan kerro asiasta mitään. Omat mielipiteet pois artikkelista. En huomannut kuin tämän: Korkeajännityksen iskulause "Iskee kuin miljoona volttia" kuvastaa hyvin sarjakuvan asennetta. --qWerk 26. kesäkuuta 2008 kello 12.46 (UTC)

Korkkarisaksa on käsite, joka tulisi ainakin mainita artikkelissa. Lähde:[3] --Jisis 26. kesäkuuta 2008 kello 12.52 (UTC)

Tässä on kaksi moittimisen aihetta minulta. Ensimmäinen on viitteet, joita ei ole vielä yhtäkään, ja toinen on lyhyys (14 k). Lyhyys saattaa johtua paikoittaisesta luettelomaisuudesta, jota olin havaitsevinani. --Juusomoro 27. kesäkuuta 2008 kello 09.11 (UTC)

OK, täytyykin alkaa parantelemaan artikkelia heti kun löytyy aikaa. Kiitos neuvoista. --Kammo22 28. kesäkuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

Nyt on tuosta korkkarisaksasta tehty kappale oman Achtung! sanakirjani perusteella, johon Jsis laittoi linkinkin. Kysyisin vielä sitä, että saako Korkeajännityksiä käyttää lähteinä Korkeajännitys artikkeliin? Mietin juuri tuota sanakirjaa (joka kylläkään ei taida olla virallinen jännitys) ja Britilegendojen Korkeajännitystä, jossa kerrotaan paljon tietoa vanhoista hahmoista? --Kammo22 29. kesäkuuta 2008 kello 15.59 (UTC)

Breisachin piiritys

Laitetaas tällainen vaihteeksi tänne vertaisarviointiin. Vielä pitää tehdä: punaisista linkeistä ainakin tärkeimmät pois. Kartta pitää valita/tehdä, vaihtoehdot: [4] ja [5] ensimmäisestä tarvitaan mielipiteitä, mitä tykkäätte ja onko vapaa. Toinen on taas vasta vuodelta 1690, eli linnoituslaitteet ovat menneet uusiksi. Pitäisikö tuon ensimmäisen pohjalta tehdä oma versio? Mitä artikkelista vielä puuttuu? Lähteitä saa lisää lätkimällä lähdepyyntöjä. Moönlnrlsnsohi9h5nm 25. kesäkuuta 2008 kello 04.25 (UTC)

Lisäksi tarvitsen vielä hieman saksan käännösapua. Götzin elämäkerran kohta jossa Götziä syytetään on epäselvä: "Götz wurde beschuldigt, Savelli in der Schlacht bei Wittenweiher nicht ausreichend unterstützt zu haben und er soll beim Angriff auf Breisach tatenlos zugesehen haben, als General Lamboy, angeblich kurz vor dem Sieg, von den Schweden wieder aus den Schanzen geworfen und über die Brücke getrieben wurde." Jospa joku tosiaan kertoisi tuon loppuosan merkityksen. Saksasta käännetyissä voi muutenkin olla virheitä, eli jos joku viitsii tarkistaa niin hyvä ja kiitos. Moönlnrlsnsohi9h5nm 25. kesäkuuta 2008 kello 04.49 (UTC)

Kuvien lyöminen oikeaan reunaan on aina helppo ratkaisu, mutta nyt ne, ainakin minulla, menevät osittain tekstin päälle ja tunkevat muokkaus-linkit mihin sattuu. Osaa kuvista voisi joko sijoittaa vasemmalle tai pienentää. Eikö artikkelilla ole erikielisiä versioita? Lab-oratory 25. kesäkuuta 2008 kello 09.20 (UTC)

Kuvat saa kukatahansa laittaa niin kuin parhaaksi näkee. (itselläni on sen verran vanhat vehkeet, että se mikä minulle sopii, ei todellakaan sovi enemmistölle) Eri kielisiä versioita ei todellakaan ole. (saa hakea, mutta en usko, että löytyy) Moönlnrlsnsohi9h5nm 25. kesäkuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

Muutama viitteetön kappale pitäisi viitteistää. Samoin viitteet pitäisi pistää mallineisiin. Muuta ei tule äkkiseltään mieleen. --Miihkali ^artikuloi 25. kesäkuuta 2008 kello 09.36 (UTC)

Laitoin viitteitä kappaleiden loppuun. Jos vielä kaivataan johonkin viitteitä, niin lähdepyyntöjä kehiin. Niitä saa kyllä lisää niin paljon kuin tarvitaan. Tuosta viitteiden tunkemisesta mallineisiin on tällä hetkellä kahta eri koulukuntaa, joten odotellaan muiden mielipiteitä, ennen kuin hosutaan. Nythän nuo mallintamattomat viitteet viittaavat ylläolevaan lähdeluetteloon, joka on mielestäni hyvä tapa. Moönlnrlsnsohi9h5nm 25. kesäkuuta 2008 kello 09.58 (UTC)

Tämän artikkelin tapauksessa voi ja kannattaakin laittaa pelkät lyhenteet, mutta jos olisi esimerkiksi 20 eri kirjaa. Kannattaisi ne laittaa mallineisiin, joista näkisi ISBN:n ja kaikki. Silloin niitä ei tarvitse kaivaa 20 kirjan listasta. Itse muuttaisin vielä kohdan: Yleiseksi yllätykseksi 17. elokuuta 1640 Regensburgin. Tuo yleiseksi yllätykseksi on jotenkin outo. Lab-oratory 25. kesäkuuta 2008 kello 11.37 (UTC)

Laitoin artikkeliin nyt uudenlaisen kartan piirityksestä. Mielestäni tuo riittää, eikä muita karttoja tarvita. Moönlnrlsnsohi9h5nm 25. kesäkuuta 2008 kello 15.59 (UTC)

Muutin teksiä aikalailla, kun jaksoin vielä lisätä tuon yhden lähteen. Seuraava kysymys on sitten se, että mitä noihin infoboksin vahvuuksiin pitäisi laittaa? Breisachissa oli 3000 puolustajaa, piiritys armeija vaihteli (toisen piirityksen aikana) jossain 15000-20000 paikkeilla. (maaliskuussa Weimar aloitti 6000 miehellä operoinnin) Avustusarmeija saavutti huippunsa lokakuun puolivälissä, jolloin taisi rikkoutua 30000:n raja (lothringenin kaarlella jotain 14000 ja götzillä toinen mokoma +3000 breisachissa). Eli mitä tuohon nyt sitten laittaa? Ei mitään? Moönlnrlsnsohi9h5nm 26. kesäkuuta 2008 kello 11.22 (UTC)

Laita suurin henkilömäärä ja sulkuihin enimmillään. Taikka voit laittaa pienimmän ja suurimman määrän ja sulkuihin (pienimmillää; enimmillään) --qWerk 26. kesäkuuta 2008 kello 11.29 (UTC)

Mikä on nimen suomenkielisen muodon lähde? En-wikissä on versio nimeltä Breisachin taistelu. Fr-wiki ei edes tunne koko taistelua. Lab-oratory 3. heinäkuuta 2008 kello 11.57 (UTC)

Viitsisitkö laittaa linkin tuohon löytämääsi en-wikin Breisachin taisteluun. Ainakaan "Battle of Breisach" ei tuota hakutuloksia. Jos keksit taistelulle/piiritykselle paremman nimen niin kerrothan siitä myös. Moönlnrlsnsohi9h5nm 3. heinäkuuta 2008 kello 12.10 (UTC)

1 - Sitä vaan kommentillani hain, että toivottavasti nimi ei ole keksitty, vaan sellainen, jota oikeasti käytetään jossain esim. kirjallisuudessa. Lab-oratory 3. heinäkuuta 2008 kello 12.18 (UTC)

Juu löytyy punainen linkki yhdestä mallineesta ja yhdestä artikkelista. Tuon kyllä tiesin jo aikaisemmin. Joo kyllä koko artikkeli perustuu lähteisiin, eihän tuollaista kukaan päästäkään osaa kirjoittaa. Ja muistathan, että myös piiritykset ovat taisteluita. Moönlnrlsnsohi9h5nm 3. heinäkuuta 2008 kello 12.22 (UTC)

Millä nimellä tapahtumaan sitten viitataan lähteissä? Suomenkielisiä lähteitä ei siis ole. Lab-oratory 3. heinäkuuta 2008 kello 12.28 (UTC)

Breisachin piiritys. Moönlnrlsnsohi9h5nm 3. heinäkuuta 2008 kello 12.34 (UTC)

Punaiset linkit artikkelissa: Artikkelissa on aikalailla pienten saksalaisten (ja ranskalaisten) paikkakuntien nimiä, niitä saa sinistää (omasta mielestäni linkit saa vaikka poistaa, mutta kun kaiken maailman kylistä on jo artikkelit). Itse yritän hoitaa nuo henkilöt (ja Rheinfeldenin taistelun, muutkin saavat kyllä osallistua). Jäljelle jäävät nuo muutamat käsitteet, jotka mielestäni ansaitsevat artikkelin. Aikaisempien äänestysten perusteella noilla taistelut-mallineen punaisilla linkeillä ei niin ole kiire. Lisäksi Neuf-Brisach poistettiin katso myös osiosta, mutta mielestäni siitä olisi silti hyvä saada artikkeli. Moönlnrlsnsohi9h5nm 3. heinäkuuta 2008 kello 12.34 (UTC)

Turku

Yritän kehittää Turusta suositeltua sivua. Kaikki kehitysehdotukset, kehut, kritiikit ja apu otetaan mielihyvin vastaan :) -Jontts- 24. kesäkuuta 2008 kello 21.41 (UTC)

Kyllä se vilkaisemalla näytti ihan hyvältä. Navigaatiomallineet ovat vain ihan väärässä paikassa. --qWerk 25. kesäkuuta 2008 kello 09.08 (UTC)

Ajattelin että on käytännöllisempää että navigaatiomallineet, jotka liittyvät tiettyyn aiheeseen ovat sen kyseisen aiheen kohdalla artikkelissa... Olisiko kuitenkin parempi jos ne kaikki olisivat lopussa? -Jontts- 25. kesäkuuta 2008 kello 10.32 (UTC)

Navigaatiomallineiden hyvin epävirallisessa käyttöohjeistuksessa kyllä kehotetaan laittamaan ne artikkelin loppuun. Siten ne eivät riko artikkelin tekstikokonaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan ole virallinen käytäntö. Turun historia -navigaatiomalline kannattaisi siirtää pääartikkeliin Turun historia. Niin ikään Turun kaupunginosat -malline on turha, koska kappaleella on oma pääartikkeli Turun kaupunginosat ja sama malline siellä. Museomallineen voisi liittää artikkeliin Turun kulttuuri ja uskonnolliset rakennukset mallineen pääartikkeliin Turun nähtävyydet, sieltä ne molemmat puuttuvat. --Jaakonam 25. kesäkuuta 2008 kello 10.45 (UTC)

Olisiko mahdollista saada ilmastodiagrammi mukaan? Lab-oratory 25. kesäkuuta 2008 kello 11.38 (UTC)

Loistava ehdotus :) Yritän tehdä sellaisen heti kun ehdin. -Jontts- 25. kesäkuuta 2008 kello 11.58 (UTC)

Artikkelissa on nyt tilastointia ilmastosta :) -Jontts- 25. kesäkuuta 2008 kello 20.36 (UTC)

Voisiko tuohon saada jonkinlaisen selityksen, miksi Turku kokee yhteenkuuluvuutta toiseksi suurimpien pohjoismaalaisten kaupunkien kanssa. Historia lienee tarpeeksi pitkä, mutta asukasluvun mainitseminen antaa nyt vähän oudon sivumaun, koska sen perusteella - vaikka pääkaupunkiseutu luettaisiin yhdeksi kaupungiksi - asema kuuluisi Tampereelle. --Care 28. kesäkuuta 2008 kello 06.39 (UTC)

Tekstissä ei kyllä mainita asukaslukua...? Jos tarkoitat termiä "kakkoskaupunki", niin ymmärtääkseni termillä tarkoitetaan laajemminkin erilaisia käsitteitä kuin vain asukaslukua, esimerkiksi asemaa koko valtion hallinnossa, historiassa, kulttuurissa ja kaupassa (Turku on Suomen hengellinen keskus ja taloudellisesti erittäin tärkeä satamakaupunki ja eritoten - se on myös entinen pääkaupunki). Luulen että silloin talvisodan jälkeen, kun ystävyyskaupunkeja on valittu, niin kakkosasema on saattanut olla vahvempi kuin nykyisin kun kakkoskaupungin asema on selkeästi sekä Tampereella että Turulla. Yhteenkuuluvuuden tunne tulee varmaan vielä enemmän siitä, että kaupungit sijaitsevat lisäksi rannikolla ja niillä on pitkä historia. Sama pätee muuten Pietarinkin suhteen :) Nämä seikat varmaan kannattaa tosiaan kirjoittaa tekstiinkin -Jontts- 28. kesäkuuta 2008 kello 20.54 (UTC)

Politiikka-osio, joka tällä hetkellä käsittelee vain vuotta 2007, on mielestäni resentistinen. Lisäksi journalistinen tyylilaji ei mielestäni sovellu tietosanakirjaan. Samulili 29. kesäkuuta 2008 kello 11.43 (UTC)

Artikkelissa on mielestäni häiritseviä mallineita. Toisaalta niiden sijoittelu häiritsee tavallistakin käyttäjää, mutta lisäksi niissä on pahoja saavutettavuusongelmia (Web Content Accessibility Guidelines 1.0 kohta 6.1). Toiseksi sisällöllään "häiritsevät" sellaiset mallineet kuten kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Niissä on paljon nimiä, joista ei ole koskaan tarkoituskaan tehdä artikkelia, joten kyse ei oikein voi olla navigaatiomallineesta. Mallineiden sijasta olisi paras tyytyä luetteloon sivulla Turun kaupunginvaltuusto. Samulili 29. kesäkuuta 2008 kello 11.43 (UTC)

Mallineet on laitettu nyt loppuun yhdeksi isommaksi malline kokonaisuudeksi. Mielestäni mallineet olivat lukijan kannalta parempia tekstiousuuksien joukossa, koska silloin lukija saattaa innostua paneutumaan aihealueeseen enemmänki ja saada yllättävääkin tieoa. Mutta ymmärrän kyllä jos käytäntönä on (vaikkakin epävirallisena) että mallineet pidetään lopussa :) -Jontts- 29. kesäkuuta 2008 kello 17.01 (UTC)

Hieman mallineasiaa. Pikaisesti ryhmitellen Wikipedian artikkeliavaruudessa on kolmenlaisia mallineita: muotoilumallineita (esim. {{täsmennyssivu}}, {{pääartikkeli}}, {{Commonscat}}), tietomallineita (esim. {{Suomen kunta}}, {{Näyttelijä}}, {{Orgaaninen yhdiste}}) ja sitten on navigaatiomallineita, joista nyt on kyse. Navigaatiomallineissa on linkkejä tietyn aihepiirin artikkeleihin.

Navigaatiomallineen artikkelit yleensä sisaria keskenään. Artikkelit ovat saman aihepiirin samalla hierarkiatasolla olevia artikkeleita eli niillä on yleensä yksi yhteinen kattokäsite (esim. {{Suomen presidentit}}). Pidetään myös hyvänä, lähes välttämättömänä, että artikkeleiden valinta ja niiden järjestys ei voi olla subjektiivista. Tämä tarkoittaa sitä, että malline sisältää yleensä kaikki artikkelit jostain aihepiiristä ja niiden järjestys on yleensä kronologinen, aakkosellinen tai muu kiistaton. Mallinetta on tarkoitus käyttää kaikissa niissä artikkeleissa, jotka mallineessa on lueteltu navigoimisen helpottamiseksi.

Tämän edellisen taustoitin yhtäältä siksi, että voisin selittää, miksi purin mallineen {{Turku}}: koska mallinetta käytettiin kymmenien kaupunginosien sivuilla, näille sivuille tuli lukuisia sellaisia linkkejä, jotka eivät sivuille kuuluneet. Toisaalta haluan kertoa, miksi suhtaudun erittäin kriittisesti mallineen {{Turun historia}} sisältöön. Tästä mallineesta ei voi sanoa, etteikö sen sisältö olisi subjektiivisesti valikoitu. Kolmanneksi. Kolmanneksi halusin vielä täsmentää, miksi {{Turun kaupunginvaltuusto}} ei ole hyvä navigaatiomalline: suurin osa sen nimistä on linkittömiä, tulee olla linkittömiä ja tulee pysymään linkittöminä. Samulili 30. kesäkuuta 2008 kello 04.11 (UTC)

Korjaa samalla Turkulaisuus-kappale kuntoon vastaavaksi kuin muissa kaupunkiartikkeleissa. Nyt se sisältää määrittelemättömiä määritelmiä ja on rasistinen. Se sisältää myös tietoa joka kuuluu väestö-kappaleeseen. Koko Turkulaisuus-kappale on alun perin pelkkä provo jossa esiteltiin uskomuksia tietona jota ei ollut edes olemassa. Nyt siihen on sisällytetty tietoa, joka oikeuttaisi sen olemassaolon, mikä on tietysti aivan väärä lähtökohta laadukkaalle artikkelille. Parasta olisi että poistaisit koko kappaleen ja sijoittaisit tarpeelliset tekstit niille parempiin paikkoihin. --91.156.123.223 30. kesäkuuta 2008 kello 16.57 (UTC)

Dark Floors

Laitan artikkelin uudelleen vertaisarviointiin, sillä tavoitteenani on saada artikkelista suositellun tasoinen. Tällä hetkellä artikkeli on hyvä artikkeli, joksi se valittiin viime helmikuussa, samoihin aikoihin kun elokuva tuli ensi-iltaan. Tuolloin artikkelin heikkoutena pidettiin lähinnä sitä, että aihe on liian ajankohtainen. Toki aihe on vieläkin ajankohtainen, sillä elokuva on tulossa mm. syksyllä dvd-levitykseen USA:ssa. Elokuvan levitysoikeudet on myyty useisiin maihin ja tänä kesänäkin elokuvaa markkinoidaan muutamilla elokuvafestivaaleilla. Suomessa elokuva julkaistiin äskettäin dvd:llä. Ostin dvd:n, eli artikkelin työstäminen suositelluksi on nyt huomattavasti helpompaa, sillä voin tarkastaa helposti dvd:ltä esim. elokuvan tapahtumia.

Mitä parannuksia artikkeli kaipaisi, jotta se olisi suositellun sivun tasoinen? --Mr. Showman 15. kesäkuuta 2008 kello 08.30 (UTC)

Artikkelia lukiessa tuli seuraavia asioita mieleen: Miten arvostelijat ulkomailla ovat suhtautuneet elokuvaan? Onko se saanut murska-arvostelut sielläkin vai onko vastaan otto ollut parempi? Menestymisestä voisi laittaa enemmän ulkomailla menestymistä. Ja noin yleisesti, mitä elokuvasta on tullut lisää sen jälkeen kun se ilmestyi? Miten tilanne on kehittynyt? Tuleeko se jatko-osa jossain vaiheessa vai onko juttu vielä auki? --Miihkali ^artikuloi 15. kesäkuuta 2008 kello 12.57 (UTC)

Toteutin toiveita. Arvostelut-osioon lisäsin maininnan, että elokuva on saanut ulkomailla parempia arvosteluita. Lisäsin myös otteita yhdysvaltalaisesta elokuva-arvostelusta. Elokuva ei ole ollut vielä elokuvateattereissa Suomen lisäksi muualla kuin Islannissa ja Virossa, joissa elokuva ei kovin hyvin menestynyt. Lisäsin jatko-osa -osioon maininnan, ettei mitään päätöksiä elokuvan jatko-osasta olla tehty. --Mr. Showman 15. kesäkuuta 2008 kello 14.04 (UTC)

Mielestäni tämä on nyt suositellun tasoinen, ainakin itse äänestäisin sitä. Syksyllä tähän voisi lisätä paljonko elokuva sai katsojia Amerikassa. --Juusomoro 24. kesäkuuta 2008 kello 14.35 (UTC)

Saiko elokuva jotain palkintoja tai onko se ollut edes ehdolla sellaisten saajaksi? --Velma 26. kesäkuuta 2008 kello 07.13 (UTC)

Afrikannorsut

Viimekertainen vertaisarviointi ja statuksenpoistoäänestyskeskustelu jäi kovin vaisuksi; joidenkin mielestä viitteitä oli liian vähän. Nyt niitä on kaksinkertainen määrä silloiseen verrattuna. Itse en ole täysin tyytyväinen rakenteseen; samat asiat toistuvat siellä täällä (liittynee artikkelin syntyhistoriaan vuosien varrella). Mielestäni tämä on kuitenkin eläinartikkelien parhaimmistoa, enkä tiedä, kannattaisiko äänestyttää joku leima sitä osoittamaan.--Tappinen 14. kesäkuuta 2008 kello 04.08 (UTC)

Lajin evolutiivinen historia puuttuu, samoiten lisääntyminen. Muuten, yleisen mallin mukaan ylä- ja alaotsikon väliin ei saa jäädä tekstiä. Ts. yläotsikon alla ei voi olla koskaan yhtä alaotsikkoa. --qWerk 14. kesäkuuta 2008 kello 12.53 (UTC)

Muutin rakennetta: otsikoiden tasoa ja järjestystä samantapaiseksi kuin suositellussa aasiannorsussa. Katsellaanpa lisääntymistä ja evoluutiota (katse kääntyy Green Bonsain kirjahyllyyn). --Tappinen 14. kesäkuuta 2008 kello 19.31 (UTC)

Kovin paljon ei kerrota, miten nuo kaksi elävää lajia eroavat toisistaan. Olisi myös mielenkiintoista kuulla sukupuuttoon kuolleista lajeista enemmän; miten ja milloin ne kuolivat, minkälaisia ne olivat ja missä elivät? Lauseita tyyliin "Osaa lajeista ei ehditty pelastaa norsunluukauppiailta ja ne onkin iäksi menetetty." voisi vähän tarkentaa. Viitteitä olisi hyvä olla ainakin jokaisen pidemmän kappaleen perässä, nyt vielä joitakin puuttuu. --Hehkuviini 15. kesäkuuta 2008 kello 16.41 (UTC)

Laitoin luettelon lajieroista, ja sen verran tietoa plioseenikauden lajeista mitä verkosta löytyi. Joku joka raskisi voisi siivota pois tyhjiä lauseita joita on kertynyt vuosien varrelta eri muokkaajilta. Odottelen edelleen kirjaviitteitä Green Bonsailta, jonka tekstiä tämä suurelta osin on. --Tappinen 17. kesäkuuta 2008 kello 04.21 (UTC)

Tätä kirjaa voisi käyttää lähteenä: East African Mammals: Large Mammals. Sivun 68 viimeisestä kappaleesta lähtien löytyy parittelusta ja norsujen raskaudesta sekä sikionkehityksestä. Tästä kirjasta: Mammoths: Ice-Age Giants voisi olla hyötyä evoluutiosiossa, johon tästäkin voisi napata pari knoppia. --qWerk 22. kesäkuuta 2008 kello 16.49 (UTC)

Wow, hienoa ! Sekä Green Bonsai että minä ollaan nyt aika kyvyttömiä keskittymään tähän mutta kesän mittaan parannetaan noilla ja muilla kirjaviitteillä. Siivosin jo rakennetta ja poistin toistoa. --Tappinen 23. kesäkuuta 2008 kello 18.24 (UTC)

Berliini

Mielestäni tästä artikkelista olisi kohtalaisen helppo kehittää suositeltu sivu. Sillä on pituutta enemmän kuin monella suositellulla artikkelilla ja hyvän artikkelin status jo valmiina. Punaisia linkkejä pitäisi saada pois, lähteitä ehkä vähän lisää ja lisätietoa joihinkin asioisin. Olisiko muilla ehdotuksia? --Pisces 2. kesäkuuta 2008 kello 05.18 (UTC)

Tämä on nyt jo aika monipuolinen, joten kovin monia aihealueita ei välttämättä tarvitse lisää, mutta nykyisiä voisi laajentaa paljonkin. Tässä on joitakin ehdotuksia. Ne helposti kasvattaisivat sivun kokoa niin paljon, että varmaan erilliset pääartikkelit tulisivat tarpeellisiksi.

• Kuvataiteesta olisi hauska olla jotain, nyt on musiikki, elokuva ja teatteri mainittu ja arkkitehtuurista hyvä osio.
• Sitten voisi olla juttua merkittävimmistä kulttuuri-, urheilu- yms. tapahtumista, jotka järjestetään vuosittain tai muuten säännöllisesti. Elokuvajuhlien lisäksi niitä on varmaan paljon muitakin.
• Kaupungin ympäristöstä voisi mainita, siis onko hallinnollisen alueen lisäksi nukkumalähiöitä ym. lähiympäristössä, mikä on taloudellisen tai työssäkäyntialueen laajuus ja kaikkea sellaista.
• Sitten monia nyt jo olemassa olevia osioita voisi laajentaa. Koulutus on nyt tosi lyhyt, jos on yli sata tuhatta opiskelijaa varmasti on muutakin kerrottavaa kuin vain pari lausetta yliopistoista. Samoin mediaa ja urheilua käsittelevät luvut ovat hyvin lyhyitä. Väestöstä olisi kiva tietää enemmän: keskimääräinen tulotaso, sosiaalinen rakenne, perhekoko, yksinelävien osuus, keski-ikä, syntyvyys, kuolleisuus, muuttovoitto/tappio jne. Osittain menee talouden puolelle, siitäkin voisi olla enemmän. Historia päättyy vuoteen 1990, vaikka sen jälkeenhän vasta onkin tapahtunut vaikka mitä. --Tanár 2. kesäkuuta 2008 kello 14.01 (UTC)

Olen aina silloin tällöin laajentanut tätä artikkelia pienissä pätkissä, ja nykyisellään suuri osa (ei tosin suinkaan kaikki) onkin minun kirjoittamaa. Tavoitteenani on ollut tehdä sivusta suositeltu, mutta kroonisesta ajanpuutteesta johtuen projekti on edennyt kovin hitaasti. Jos joku muu voisi auttaa, se olisi tietysti kiva. Omasta mielestäni artikkelin suurin ongelma on tällä hetkellä se, että se on vielä hieman epätasapainoinen: esim. talous ja koulutus -osiot ovat todella suppeat jos vertaa joihinkin muihin osioihin. Tanárilla on hyviä parannusehdotuksia. Lisäksi taannoisessa hyvä artikkeli -äänestyksessä mm. Elenalla oli parannusehdotuksia, joita ei ole vielä kaikkia toteutettu. Lisäksi itselläni oli vielä mielessäni, että kulttuuri-osio on tällä hetkellä melko numero- ja nykyhetkipainotteinen. Siihen voisi ottaa mukaan myös historiallista kehitystä ja vaikkapa mainita joitakin kuuluisia nimiä (kirjailijoita, taiteilijoita yms.) jotka ovat Berliinissä toimineet, vähän niin kuin suositellussa Pietari-artikkelissa. Olisi myös kiva saada artikkeliin lisää tietoa kaupunkirakenteesta ja kaupunkisuunnitelusta, siis esim. siitä, kuinka suuri osa rakennuskannasta on kerrostaloja, kuinka suuri osa omakotitaloja, miten asuinalueet, työpaikat ja palvelut sijoittuvat, ja muuta tämäntapaista tietoa. --Mb 4. kesäkuuta 2008 kello 15.45 (UTC)

Laitoin lyhyen kappaleen kuvataiteesta.--Ukas 11. kesäkuuta 2008 kello 23.23 (UTC)

Niin ja, viitteitä puuttuu arkkitehtuuriosiosta. Mulla on yllättäen natsiajan arkkitehtuurista kolmekin hyvää opusta, mutta muista on selvästi vähemmän viitepohjaa tallessa.--Ukas 11. kesäkuuta 2008 kello 23.29 (UTC)

Ymmärtääkseni Bezirk ei ole kaupunginosa vaan jonkinlainen hallintokunta tai piirikunta (sanakirjasta katsoin). Ortsteil taasen on jotain kaupunginosaan viittaavaa (mutta sitä ei löytynyt sanakirjastani). Tämä pitäisi kenties korjata artikkeliin, jos muut ovat samaa mieltä? --Uvainio 15. kesäkuuta 2008 kello 18.59 (UTC)

Niin, Bezirk tarkoittaa sellaista aluetta, jolla on jonkin verran omaa hallintoa, joku valtuuston tapainen elin, pormestari tms. Se on vähän niin kuin kaupunki kaupungissa. Samantapainen systeemi on Wienissä ja Budapestissa, varmaan muuallakin. Asun itse Budapestissa ja täällä niistä käytetään unkariksi nimitystä kerület (voisi olla suomeksi suurin piirtein piiri), englanniksi käännetään yleensä district. Ne ovat laajempia yksikköjä kuin kaupunginosat, joten ainakin Budapestista puhutaessa kaupunginosa olisi vähän harhauttava käännös. En tiedä onko vakiintunutta suomenkielistä termiä, varmaan pitää vain selittää useammalla sanalla. --Tanár 15. kesäkuuta 2008 kello 19.34 (UTC)

Mb osaa varmaan auttaa tässä, käyttäjäsivun perusteella. :) Itse sanoisin Bezirkiä piirikunnaksi ja Ortsteilia kaupunginosaksi. --Uvainio 16. kesäkuuta 2008 kello 14.00 (UTC)

Olen tätä itsekin miettinyt, mutta en oikein tiedä, miten nämä termit kuuluisi kääntää. Ehkä Bezirk=piiri ja Ortsteil=kaupunginosa? (Bezirk=piirikunta ei käy, vrt. Saksan piirikunnat.) Ongelmahan on se, että hallinnollinen järjestelmä on vähän eri kuin Suomessa, joten sanoille ei ilmeisesti ole suoria vastineita, vaan täytyy vain valita jotain, mikä tulee mahdollisimman lähelle. Joka tapauksessa, jos termejä muutetaan Berliini-artikkelissa, ne pitää muuttaa myös kaikissa tässä luokassa olevissa artikkeleissa. --Mb 16. kesäkuuta 2008 kello 14.17 (UTC)

Olisiko hallinnollinen piiri tai hallinnollinen alue hyvä suomennos? Mielestäni oikean suomennoksen esteenä ei saa olla se, että termi on aiemmin käännetty toisin moniin artikkeleihin.. Mutta pitää tietenkin olla varma, että käännös on oikein ennen kuin ryhdymme muutostöihin. Tuon muuttaminen tuossa luokassa ei ole tavattoman iso homma ja tekisin sen mielelläni, kunhan oikea suomennos löydetään. Voihan olla, että nykyinen suomennos onkin paras. --Uvainio 16. kesäkuuta 2008 kello 18.53 (UTC)

Pari mahdollista termiä olisivat suurpiiri ja suuralue, joita käyttävät vastaavankaltaisissa tarkoituksissa Helsingin ja Oulun kaupungit. Niissä on sama vika kuin Hannes Saarisen Berliini-kirjan käyttämä kaupunkipiiri: Mikään niistä ei ole vakiintunut tätä kyseistä asiaa tarkoittava termi. Tämän takia hallinnollinen alue, hallinnollinen kokonaisuus tai hallinnollinen osa-alue voisivat olla yhdessä Bezirk-termin kanssa riittävän selkeitä ilmaisuja. --Gronroos 16. kesäkuuta 2008 kello 19.15 (UTC)

Toistaiseksi täällä on käytetty näitä: Kreis = piiri ja Regierungsbezirke = hallintopiiri.--Ukas 16. kesäkuuta 2008 kello 21.57 (UTC)

No jos saisin päättää itse, käyttäisin ilmaisua hallinnollinen alue, ja ainakin silloin kun se esiintyy ensimmäisen kerran leipätekstissä lisäisin perään saksankielisen termin. Hallinnollinen alue on enemmänkin kuvaus kuin termi. Minusta ei pitäisi käyttää Helsingin tai Oulun aluejakoon liittyviä nimityksiä; se on vähän harhaanjohtavaa, koska Suomessa ei vastaavaa hallintojärjestelmää ole.--Tanár 17. kesäkuuta 2008 kello 11.08 (UTC)

Itse pitäisin nyt artikkeleissa esiintyvät termit kaupunginosa ja osa-alue ennallaan, ne ovat yleisyydessään ja helppokäyttöisyydessään omaa luokkaansa ja termeinä melko sallivia. Mielestäni se ei saa olla ongelma, että suomalaiset kaupunginosat eivät ole pormestarivetoisia hallintoyksiköitä, sillä tämä ei kuitenkaan ole mikään Suomen Wikipedia. Lisäksi mielestäni pitäisi välttää kaikenlaisia sanahirviöitä. Täällä on olemassa jo hallintopiirejä ja piirikuntia, lisäpiirit tuottaisivat todennäköisimmin vain tuskaa. --Silenzio 17. kesäkuuta 2008 kello 11.20 (UTC)

Mielestäni olisi hassua jos samaan tapaan kutsuisimme Kalliota Helsingin osa-alueeksi eikä kaupunginosaksi vain, koska joku kirjoitti niin ensimmäiseen versioon. Jos muutos on tarpeen, niin se on tehtävä. Minulla on lomaa, joten hyvin ehtisin.. Hallintopiiri tai hallinnollinen alue kuulostaa ihan hyvältä. Luokan Berliinin osa-alueet voi sitten ottaa uusiokäyttöön ja lykätä ne hallinnolliset piirit sinne ja ne kaupunginosat taas lykätä tohon luokkaan missä noi piirit on nyt. Ainoa mitä tarvitsee muuttaa on siis, että kaupunginosat siirtyvät osa-alueet luokan alle.--Uvainio 17. kesäkuuta 2008 kello 22.52 (UTC)

Tietääkseni missään kohtaa ei kuvailemasi kaltaista sekaannusta ole tullut. Kalliot on pidetty kaupunginosina ja siltasaaret osa-alueina. Charlottenburgwilmersdorfit on pidetty kaupunginosina ja charlottenburgit osa-alueina. Kaupunki (Berliini) -> kaupunginosa (esim. tuo C-W) -> osa-alue (esim. tuo C). Mielestäni toimiva systeemi. Ja termi hallintopiiri on jo muussa käytössä, ks. vaikka Dresdenin hallintopiiri. --Silenzio 18. kesäkuuta 2008 kello 15.06 (UTC)

Holy crap. Kävin katsomassa artikkelia Pihlajisto ja sehän on todellakin osa-alueeksi nimetty. Mein Got. Perun kaikki aiemmat sanomiseni. En tiedä mitään maantiedosta. --Uvainio 18. kesäkuuta 2008 kello 15.18 (UTC)

Näyttää olevan nyt niin monenmoista mielipidettä ilmassa, että kannattaa varmaan pitää nimitykset ennallaan ainakin toistaiseksi, ja rinnalla voi tosiaan ainakin ensimmäisellä kerralla antaa saksankielisen termin ja selittää tarkemmin.--Tanár 18. kesäkuuta 2008 kello 21.40 (UTC)

Laitoin artikkeliin joidenkin saksankielisten sanojen eteen kielilinkin. Tuli mieleen, että ehkä se oli vähän pölhöä, koska niitä sanoja on niin paljon. Onko tästä mitään yleistä käytäntöä tai onko suotavaa, että jokaisen sanan edessä on tiedotettu millä kielellä se on? --Uvainio 16. kesäkuuta 2008 kello 14.00 (UTC)

Kielimallineita on kai käytetty lähinnä silloin, kun on haluttu kääntää kirjaimellisesti edellinen sana – mutta ei ihan jokaisen vieraskielisen sanan edessä... --Jaakonam 16. kesäkuuta 2008 kello 14.07 (UTC)

Hieno artikkeli, kelpaa mielestäni suositelluksi näinkin. Erityisesti tuo panoraama parantaa artikkelia. --Johney 16. kesäkuuta 2008 kello 14.08 (UTC)

Ei kelpaa vielä kun on pitkiä viitteettömiä pätkiä. --Ukas 17. kesäkuuta 2008 kello 22.39 (UTC)

Palatakseni käännösongelmiin, "kaupunginosa" ei ole kovin hyvä käännös sanalle Bezirk, Berliinin Bezirkit kun nimenomaan eivät ole kaupunginosia sanan perusmerkityksessä vaan pelkkiä hallintoyksiköitä. "Hallinnollinen alue" tms. sen sijaan ei olisi käännös vaan pikemminkin kuvaus. Mielestäni paras käännös olisi "piiri", sillä se vastaa aika tarkkaan saksan termiä ja antaa hyvän kuvan siitä, minkälaisesta alueesta on kyse. Ainoa ongelma on, että myös saksan termi Kreis (vertaa Saksan piirikunnat) kääntyy muotoon "piiri", mutta tästä tuskin koituu käytännössä ongelmia. Ortsteilit sen sijaan voisi kääntää kaupunginosiksi (vaikka saksan termi Ortsteil ei olekaan ihan sama kuin Stadtteil = "kaupunginosa"), koska Ortsteilit vastaavat aika tarkkaan kaupunginosan määritelmää. --BishkekRocks 19. kesäkuuta 2008 kello 10.58 (UTC)

Käännös? Olemmeko siis hakemassa käännöstä sanalle Bezirk vai mielekästä tapaa kertoa, mikä Bezirk on. Hyvä lähtökohta on, että jos termi ei ole ymmärrettävästi käännettävissä, ongelma kannattaa kiertää ilmaisemalla asia toisin. Hallinnollinen alue on mielestäni käyttökelpoinen ratkaisu juuri siksi, että se ei ole suora käännös vaan asian selostava ilmaisu. --Gronroos 19. kesäkuuta 2008 kello 11.44 (UTC)

Asia sen kun mutkistuu.. juuri kun olin luovuttamassa. No kuinka tässä nyt menetellään? Pitääkö järjestää äänestys? Asia kun koskettaa aika monia artikkeleita. Mutta katsokaapa huviksenne [6] Hampurin artikkeli de-wikissä. Siellä puhutaan kaupunginosista (Stadtteil) ei mistään Ortsteileista. On siis melko selvää, että kaupunginosaksi ei voi nimittää Bezirk-aluetta.--Uvainio 19. kesäkuuta 2008 kello 12.17 (UTC)

En tosin tajua, miksi de-wikin Berliini-artikkelissa on sitten Ortsteileja. Ehkä BishkekRocks osaa vastata tähän. Itse asiassa, mitä jos tekisimme, niin kuin Mb ja hän sanovat, koska heillä uskoisi olevan syvällisempää asiantuntemusta asiasta? Sitten voimme taas jatkaa muiden asioiden pohtimista. --Uvainio 19. kesäkuuta 2008 kello 12.21 (UTC)

Gronroos: No, emmekö me ole hakemassa suomenkielistä termiä, joka vastaisi saksan termiä "Bezirk"? Käännökseksi minä sitä kutsuisin. Sehän ei tietenkään sulje pois sitä, että artikkelissa kerrotaan, mitä tällä termillä tarkoitetaan. Mikä Stadtteileihin tulee, niin se on kuten sanottu normaali saksan kaupunginosaa merkitsevä sana. Hampurissa tätä sanaa käytetään näemmä myös hallinnollisena terminä. Mutta Berliinissä virallinen nimitys sattuu nyt vain olemaan Ortsteil (siis sananmukaisesti lähinnä "paikkakunnanosa", mutta näin ei voi suomeksi tietenkään sanoa). Samaa termiä saatetaan käyttää myös maaseutumaisten kuntien kohdalla (eli jos johonkin kuntaan kuuluu useampi kylä, niin ne ovat kunnan Ortsteileja). Berliinin kohdalla lienee kumminkin helpointa puhua kaupunginosista, sillä Berliinin hallinnolliset Ortsteilit (toisin kuin Bezirkit) nimenomaan vastaavat arkikielen kaupunginosia. --BishkekRocks 19. kesäkuuta 2008 kello 15.36 (UTC)

Tämä vaikuttaa aika selvältä tapaukselta siis. Mille nimelle laitetaan ne bezirkit luokituksessa? --Uvainio 19. kesäkuuta 2008 kello 18.32 (UTC)

Pisces ei ole kommentoinut asiaa mitenkään. Korjataanko asia? Itse en ryhdy korjaamaan ennen kuin muut hyväksyvät muutoksen ja joku keksii sen uuden nimen luokalle? Berliinin osa-alueisiin bezirkit ja päin vastoin?--Uvainio 1. heinäkuuta 2008 kello 18.55 (UTC)

Kyllä on tasokas artikkeli. Antaisin SS-äänen. --JoBeSi 20. kesäkuuta 2008 kello 11.03 (UTC)

Ja moni muu ei antaisi, minä mukaan lukien, johtuen puutteellisesta lähteistyksestä. Kaupunkiartikkeleille on kovat kriteerit. Laitoin sivulle muutaman lähdepyynnön, joihin saisi vastata. --Ukas 21. kesäkuuta 2008 kello 16.03 (UTC)

Minä ainakin antaisin. 86 viitettä riittää ainakin minulle ja kirkkaasti. --Juusomoro 27. kesäkuuta 2008 kello 09.21 (UTC)

Oulu

Ihan hyvä artikkeli, mutta ei mielestäni täytä suositellun sivun kriteerejä. Artikkelissa on liian paljon osioita ja monet niistä ovat mielestäni myös saaneet liikaa palstatilaa tai ovat turhia (esimerkiksi Oulun kasarmit, muuta oulussa, tunnettuja oululaisia ja rakentaminen). Osioiden sijoittelu koko artikkelissa on myös hieman hapuilevaa. Lisäksi artikkelissa on puuttellisia lähdemerkintöjä, väitteitä joille ei ole merkitty esittäjää ja artikkeliin on pyydetty korjauksia jo aikaa sitten. Jos ei kehitystä tapahdu niin ehdottaisin, että suositellun sivun status poistetaan :( -Jontts- 22. kesäkuuta 2008 kello 10.40 (UTC)

Jos osioilla tarkoitetaan otsikoita, niin pääotsikoita esimerkiksi on vähemmän kuin artikkelissa Turku. Osa "tunnettuja oululaisia" on kokonaan oma sivunsa, samoin "Oulun kasarmi". Ovatko nämä siis turhia, koska ne tuskin vievät liikaa palstatilaa? Puutteellisista lähdemerkinnöistä sen verran, että niistä kaikki ovat perua Jonttsin huhtikuussa 2008 kerralla laittamasta 50:stä lähdepyynnöstä, josta käytiin keskustelua sivulla Keskustelu:Oulu#Jonttsin lähdepyynnöt. Osa pyynnöistä poistettiin ja osaan lisättiin viitteet. Artikkelissa on vain yksi väite jolle ei ole esittäjää. Artikkelia kehittäneet voisivat etsiä loputkin viitteet, muusta en ole Jonttsin kanssa samaa mieltä. --Alphaios 22. kesäkuuta 2008 kello 12.38 (UTC)

Tarkoitin enemmän juuri alaotsikoita. Monet artikkelin osioista ovat niin laajoja, että mielestäni riittäisi pelkkä lyhyempi johdantoteksti asiasta ja erillinen artikkeli (esimerkiksi Oulun kulttuuri). Artikkeliin voisi lisätä myös kohdan katso myös, jossa voisi listata asiat jotka ovat nyt kohdassa muuta Oulussa. Oulun kasarmista voisi olla siellä maininta sekä puhuttaessa Oulun kaupunkikuvasta. Samassa paikassa voisi olla linkki artikkeliin tunnettuja Oululaisia. Lähteitä ja viitteitä voisi artikkelissa olla kyllä kaikkinensa enemmän, jos suositellun sivun taso halutaan pitää hyvin korkealla. :) Aiemmin tosiaan lisäsin artikkeliin paljon lähdepyyntöjä, jotka poistettiin. Olin muokannut pitkään Turun artikkelia ja koin, että lähdepyynnöistä oli paljon apua sen muokkaamisessa. Tarkoituksenani olikin ryhtyä muokkaamaan artikkelia itse pyyntöjen jälkeen, mutta sain sen verran huonon vastaanoton artikkelin aktiivisemmilta muokkaajilta etten enää halunnut puuttua artikkelin sisältöön ja jäin jäin wikilomalle. -Jontts- 23. kesäkuuta 2008 kello 07.14 (UTC)

"Tunnetut kisat" -kappaleeseen on livahtanut ulkopuolisia linkkejä leipätekstiin; viitteet 31-33 eivät ole mallineissa. Olenmyös kuuluut, ettei susitelluissa sivuissa suosita bullet-listoja (kuten tässä "julkiset veistokset" ja "tunnettuja tapahtumia" - noista voisi karsia tärkeimmät ja kertoa sitten niistä muutamalla lauseella. Lauserakenteet ovat vähän yksipuolisia - esimerkiksi kappaleessa "maaperä" on 12 olla-verbiä ja yksi "huonontaa"-verbi. --Tappinen 24. kesäkuuta 2008 kello 16.35 (UTC)

Mikä tuo "Saaria Oulun edustalla"-kappale on olevinaan? Ainoa asia siinä on navigaatiomalline, joka pitäisi siirtää loppuun tai poistaa artikkelista. Pääartikkeli historiasta on suhteellisen laaja, mutta siitä voisi mainita vielä enemmän Oulun artikkelissa. Hyviä asioita sivussa ovat viitteistys, joka on edelleen suositellun tasoa, ja urheiluosio, joka on parempi kuin monessa muussa kaupunkiartikkelissa. --Juusomoro 27. kesäkuuta 2008 kello 09.47 (UTC)