Ero sivun ”Dacken sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Dacken sota''' tai '''Dacken kapina''' ({{k-sv|Dackefejden}}) oli [[talonpoikaiskapina]], joka puhkesi Etelä-Ruotsin [[Smoolanti|Smoolannissa]] vuonna 1542. Kapinan syitä olivat tyytymättömyys [[Kustaa Vaasa]]n verotusta ja kirkkopolitiikka kohtaan. Kapina sai nimensä johtajastaan [[Nils Dacke]]sta. Hän oli talonpoika [[Torsås]]ista, Etelä-Smoolannista. Kyseessä oli viimeinen ja samalla uhkaavin niistä lukuisista kapinoista, joita Kustaa Vaasan hallintoa vastaan kohdistui. |
'''Dacken sota''' tai '''Dacken kapina''' ({{k-sv|Dackefejden}}) oli [[talonpoikaiskapina]], joka puhkesi Etelä-Ruotsin [[Smoolanti|Smoolannissa]] vuonna 1542. Kapinan syitä olivat tyytymättömyys [[Kustaa Vaasa]]n verotusta ja kirkkopolitiikka kohtaan sekä se, että kuningas oli kieltänyt smoolantilaisille tärkeän kaupankäynnin [[Tanska]]lle kuuluvan [[Blekinge]]n kanssa. Kapina sai nimensä johtajastaan [[Nils Dacke]]sta. Hän oli talonpoika [[Torsås]]ista, Etelä-Smoolannista. Kyseessä oli viimeinen ja samalla uhkaavin niistä lukuisista kapinoista, joita Kustaa Vaasan hallintoa vastaan kohdistui. |
||
==Tapahtumakulku== |
==Tapahtumakulku== |
||
Vounna [[1542]] nousivat Smoolannin talonpojat kapinaan Kustaa Vaasan hallitusjärjestelmää vastan. Oikeastaan kyseessä oli [[sisällissota]] kuningasta vastaan. Kapina levisi nopeasti Smoolantiin, [[Öölanti]]in sekä [[Itä-Götanmaa|Itä]]- ja [[Länsi-Götanmaa]]n alueelle. [[Kalmar]]in ja [[Jönköping]]in kaupungit jäivät vielä kuninkaan käsiin. Suurin osa kaupunkien porvareista tuki Dackea, mutta Kustaa Vaasan sotilaat pitivät ne kuninkaan vallassa. |
Vounna [[1542]] nousivat Smoolannin talonpojat kapinaan Kustaa Vaasan hallitusjärjestelmää vastan. Oikeastaan kyseessä oli [[sisällissota]] kuningasta vastaan. Kapina levisi nopeasti Smoolantiin, [[Öölanti]]in sekä [[Itä-Götanmaa|Itä]]- ja [[Länsi-Götanmaa]]n alueelle. [[Kalmar]]in ja [[Jönköping]]in kaupungit jäivät vielä kuninkaan käsiin. Suurin osa kaupunkien porvareista tuki Dackea, mutta Kustaa Vaasan sotilaat pitivät ne kuninkaan vallassa. Ruotsin uskonpuhdistuksen myötä lakkautetut [[katolinen kirkko|katoliset]] messut sallittiin taas kapinallisten vallassa olevilla alueilla. |
||
Kapinaliike sai sotilaallista menestystä voittaen kuninkaan armeijan useissa kahakoissa. [[Saksa]]laiset [[palkkasoturi]]t eivät osanneet vastata kapinallisten [[sissi]]taktiikkaan kovin hyvin. Kustaa Vaasan asema oli uhattuna ja hänen ulkomaiset vastustajansa muodostivat yhteyksiä kapinallisiin. Lopulta kapinalliset lyötiin talven ja kevään 1543 kuluessa. Ratkaiseva taistelu käytiin [[Virserum]]in lähellä järven jäällä. Nils Dacke sai surmansa pakomatkalla. Smoolantilaiset taltutettiin sotaväen tekemillä hävitystöillä, teloituksilla ja raskailla sakkorangaistuksilla; kului vuosikymmeniä ennen kuin maakunta saavutti taas aikaisemman vaurautensa. Kapinan seurauksena Kustaa Vaasa uudisti armeijansa vähentäen riippuvuutta ulkomaisista palkkasotureista. |
Kapinaliike sai sotilaallista menestystä voittaen kuninkaan armeijan useissa kahakoissa. [[Saksa]]laiset [[palkkasoturi]]t eivät osanneet vastata kapinallisten [[sissi]]taktiikkaan kovin hyvin. Kustaa Vaasan asema oli uhattuna ja hänen ulkomaiset vastustajansa muodostivat yhteyksiä kapinallisiin. Lopulta kapinalliset lyötiin talven ja kevään 1543 kuluessa. Ratkaiseva taistelu käytiin [[Virserum]]in lähellä järven jäällä. Nils Dacke sai surmansa pakomatkalla. Smoolantilaiset taltutettiin sotaväen tekemillä hävitystöillä, teloituksilla ja raskailla sakkorangaistuksilla; kului vuosikymmeniä ennen kuin maakunta saavutti taas aikaisemman vaurautensa. Kapinan seurauksena Kustaa Vaasa uudisti armeijansa vähentäen riippuvuutta ulkomaisista palkkasotureista. |
||
Versio 3. heinäkuuta 2008 kello 14.09
Dacken sota tai Dacken kapina (ruots. Dackefejden) oli talonpoikaiskapina, joka puhkesi Etelä-Ruotsin Smoolannissa vuonna 1542. Kapinan syitä olivat tyytymättömyys Kustaa Vaasan verotusta ja kirkkopolitiikka kohtaan sekä se, että kuningas oli kieltänyt smoolantilaisille tärkeän kaupankäynnin Tanskalle kuuluvan Blekingen kanssa. Kapina sai nimensä johtajastaan Nils Dackesta. Hän oli talonpoika Torsåsista, Etelä-Smoolannista. Kyseessä oli viimeinen ja samalla uhkaavin niistä lukuisista kapinoista, joita Kustaa Vaasan hallintoa vastaan kohdistui.
Tapahtumakulku
Vounna 1542 nousivat Smoolannin talonpojat kapinaan Kustaa Vaasan hallitusjärjestelmää vastan. Oikeastaan kyseessä oli sisällissota kuningasta vastaan. Kapina levisi nopeasti Smoolantiin, Öölantiin sekä Itä- ja Länsi-Götanmaan alueelle. Kalmarin ja Jönköpingin kaupungit jäivät vielä kuninkaan käsiin. Suurin osa kaupunkien porvareista tuki Dackea, mutta Kustaa Vaasan sotilaat pitivät ne kuninkaan vallassa. Ruotsin uskonpuhdistuksen myötä lakkautetut katoliset messut sallittiin taas kapinallisten vallassa olevilla alueilla.
Kapinaliike sai sotilaallista menestystä voittaen kuninkaan armeijan useissa kahakoissa. Saksalaiset palkkasoturit eivät osanneet vastata kapinallisten sissitaktiikkaan kovin hyvin. Kustaa Vaasan asema oli uhattuna ja hänen ulkomaiset vastustajansa muodostivat yhteyksiä kapinallisiin. Lopulta kapinalliset lyötiin talven ja kevään 1543 kuluessa. Ratkaiseva taistelu käytiin Virserumin lähellä järven jäällä. Nils Dacke sai surmansa pakomatkalla. Smoolantilaiset taltutettiin sotaväen tekemillä hävitystöillä, teloituksilla ja raskailla sakkorangaistuksilla; kului vuosikymmeniä ennen kuin maakunta saavutti taas aikaisemman vaurautensa. Kapinan seurauksena Kustaa Vaasa uudisti armeijansa vähentäen riippuvuutta ulkomaisista palkkasotureista.
Kapinajohtaja Nils Dacke oli vuosisatojen ajan roiston maineessa. 1900-luvulla historian uudelleenarvioinnit johtivat siihen, että monet alkoivat pitää Kustaa Vaasaa hirmuhallitsijana ja Nils Dackea vapaustaistelijana. Virserumiin on pystytetty Dacken patsas.