Jussi Koskela

Jussi Koskela on yksi keskeisimmistä hahmoista Väinö Linnan trilogiassa Täällä Pohjantähden alla. Tunnetuksi on tullut teoksen alkulause: "Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi". Jussi oli Pentinkulmalle vuoden 1880 aikoihin tullut huutolaispoika, joka halusi rakentaa oman torppansa pappilan omistamalle maalle. Kirkon rovasti suostui tähän ja antoi Jussille luvan rakentaa pappilan suolle oman torppansa. Torpan rakentaminen suolle oli raskasta ja Jussi joutui tekemään paljon töitä ennen kuin suolle rakennetut pellot tuottaisivat tulosta. Tästä työstä hän sai myöhemmin maanviljelysseuran raivausmitalin.

Jussi Koskela oli aviossa Alman kanssa, jonka kanssa hän sai kolme poikaa: Akseli, August ja Aleksis. Pojista vanhin, Akseli peri myöhemmin Jussilta tämän torpan. August ja Aleksis tuomittiin teloitettaviksi sisällissodan jälkeisessä oikeudenkäynnissä. Jussi kuoli aivohalvaukseen kesäpäivänä 1923 ollessaan silloin 69-vuotias.

Edvin Laine ohjasi romaanin pohjalta kaksi elokuvaa; Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1970). Kummassakin elokuvassa Jussi Koskelaa näytteli Risto Taulo. Vuosina 2009–2010 ensi-iltaan tulevassa kahdessa Timo Koivusalon Täällä Pohjantähden alla ja Täällä Pohjantähden alla II-elokuvissa Jussi Koskelaa näyttelee Risto Tuorila.

Koskelan aikajana

• 1884: Jussi Koskela aloittaa torpan maiden kaivuun.
• 1885-88: Ensimmäiset Koskelan rakennukset rakennetaan.
• 1887: Akseli Koskela syntyy. Otto ja Anna Kivivuori nimetään hänen kummeikseen.
• 1892: Aleksis Koskela syntyy.
• 1894: Vanha Valleen (rovasti) kuolee. Lauri Salpakari nimetään uudeksi kirkkoherraksi. Hän vierailee Koskelassa loppukesästä.
• 1895: Pentinkulman kansakoulu valmistuu. Jussi lähettää Akselin kouluun kahdeksi vuodeksi, missä hän ystävystyy Kivivuoren nuoremman pojan Oskarin kanssa
• 1897: August "Aku" Koskela syntyy. Kirkkoherra vierailee rouvansa kanssa toistamiseen Koskelassa. He päättävät luovuttaa Jussille raivausmitalin.
• 1902: Akseli menee ripille.
• 1906: Raivausmitali luovutetaan Jussille. Työväen yhdistys perustetaan. Akseli tulee erääksi jäseneksi.
• 1907: Aleksi menee ripille. Akseli ihastuu Elinaan.
• 1908: Työväen yhdistyksen taloa rakennetaan. Seksisuhde Akselin ja Leppäsen Aunen välillä. Akselin ihastus Elinaan jatkuu.
• 1909: Akselin ihastus Elinaan selviää molemmin puoliseksi ja he menevät loppukesästä naimisiin. Koskelaan rakennetaan uusi rakennus, johonka Jussi, Alma ja nuoremmat veljekset muuttavat. Jussi luovuttaa torpan Akselille.
• 1910: Akseli liittyy työväen yhdistyksen johtokuntaan.
• 1912: Aku menee ripille.
• 1913: Vilho Koskela. Akselin ja Elinan ensimmäinen lapsi syntyy. Elinan vanhempi veli Janne Kivivuori ja Sanni Silander nimetään hänen kummeikseen.
• 1915: Eero Koskela syntyy Akselille ja Elinalle. Halmeen Aadolf vaimoineen nimetään hänen kummikseen sen kunniaksi.
• 1917: Koskelan veljekset mukana työväen kahakoissa ja lakoissa. Suojeluskunta ja järjestyskaarti perustetaan. Suomi julistautuu itsenäiseksi.
• 1918: Järjestyskaarti muuttuu Punakaartiksi. Kansalaissota alkaa. Kartanon herra ja Töyryn Kalle kuolevat Punaisten käsistä. Aleksi ja Aku Koskela, Halmeen Aadolf, Laurilat, Silanderin Kalle, vanhempi Ylöstalo, sekä monia muita Pentinkulmalaisia kuolee sodan jälkeisissä teloituksissa. Punapäälikkönä sodan aikana toiminut Akseli Koskela ja Oskari Kivivuori koittavat pakoa Venäjälle mutta he jäävät monen muun mukana Saksalaisten kynsiin lähellä Lahtea. Oskari kuolee heidän koittaessa taistella vastaan. Akselin vankeusajat Hennalassa alkavat. Hänet tuomitaan kuolemaan, mutta tuomio perutaan myöhemmin ja muutetaan elinkautiseksi vankeudeksi.
• 1921: Akseli pääsee elikautisesta vankeustuomiosta ehdonalaiseen vapauteen.
• 1922: Koskelan torppa vapautetaan. Akseli ostaa lisää maita ja saa myös Elinan Oskulta perimät Kivivuoren maat.
• 1923: Jussi Koskela kuolee aivohalvaukseen kesäpäivänä. Kaarina Koskela, ensimmäinen Koskelassa syntynyt tyttö, syntyy.
• 1927: Juhani Koskela, Akselin ja Elinan viides ja viimeinen lapsi syntyy. Akseli vapautuu ehdonalaisesta. Vilho menee ripille.
• 1930-33: Lapuan liikkeen aika. Koskelan navettaa rakennetaan. Eero ja Voitto menevät ripille. Ellen Salpakari, Rovastin rouva, kuolee.
• 1934: Vilho sotaväessä.
• 1937: Janne Kivivuori pääsee eduskuntaan. Otto Kivivuori (Elinan isä) kuolee. Loput Koskelan maat saadaan raivatuiksi. Eero sotaväessä.
• 1938: Kaarina menee ripille ja ihastuu Kiviojan Aulikseen.
• 1939: Voitto sotaväessä. Vilho, Eero ja Voitto joutuvat Talvisodan rintamalle.
• 1940: Eero ja Voitto kuolevat Talvisodassa. Vilho menee upseerikouluun ja kohoaa vänrikiksi.
• 1941: Kaarina ja Aulis alkavat seurustella. Jatkosota alkaa.
• 1942: Aulis kosii Kaarinaa. Vilho kohoaa luutnantiksi.
• 1944: Vilho Koskela kuolee Jatkosodan rintamalla.
• 1946: Kaarina ja Aulis menevät naimisiin. Rovasti Lauri Salpakari kuolee.
• 1947: Loput Pappilan puoleisesta suosta liitetään Koskelaan. Akseli Koskela kuolee sydänkohtaukseen. Juhanista tulee Koskelan talon pitäjä.
• 1949: Janne Kivivuori vierailee Koskelassa.