Ero sivun ”Salpausselät” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: it:Salpausselkä |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Salpausselät''' ovat Etelä-[[Suomi|Suomessa]] sijaitsevia paikoitellen korkeita [[jääkausi|jääkauden]] päätösvaiheessa syntyneitä [[reunamuodostuma|reunamuodostumia]]. |
'''Salpausselät''' ovat Etelä-[[Suomi|Suomessa]] sijaitsevia paikoitellen korkeita [[jääkausi|jääkauden]] päätösvaiheessa syntyneitä [[reunamuodostuma|reunamuodostumia]]. |
||
Niitä on kolme, joista kaksi on pidempää |
Niitä on kolme, joista kaksi on pidempää. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 km.<ref name=mk>{{Kirjaviite | Tekijä =Marjatta Koivisto , toim. | Nimeke =Jääkaudet | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu =77, 88 | Selite= |Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste =ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = suomi }}</ref> |
||
Ensimmäinen Salpausselkä kulkee [[Hanko|Hangosta]] [[Lohja]]n, [[Hyvinkää]]n, [[Lahti|Lahden]], [[Kouvola]]n, [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] ja [[Imatra]]n kautta [[Värtsilä]]n tienoille, ja se on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Suurelta osin se muodostaa [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] etelä- ja kaakkoisrajan. Muun muassa [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]], [[Vesijärvi|Vesijärven]] ja [[Saimaa]]n kaakkoinen rantaviiva kulkee Salpausselän pohjoisrinteessä, ja niissä vesien voidaankin sanoa patoutuneen juuri Salpausselän taakse. Sen länsiosasta käytetään myös nimitystä [[Lohjanharju]] tai Lohjanselkä. |
|||
Toinen Salpausselkä on matalampi ja sijaitsee noin 20 kilometriä ensimmäistä pohjoisempana. Se alkaa [[Bromarv]]ista ja kulkee muun muassa [[Vääksy]]n kautta, jossa se erottaa toisistaan Vesijärven ja [[Päijänne|Päijänteen]]. Saimaalla se muodostaa pitkän ja kapean [[Kyläniemi|Kyläniemen]] sekä idempänä [[Pihlajavesi|Pihlajaveden]] ja [[Puruvesi|Puruveden]] kaakkoisrannan. |
|||
Kolmas Salpausselkä on muita lyhempi ja ulottuu vain [[Kemiönsaari|Kemiönsaaresta]] [[Hämeenlinna]]n seudulle. |
|||
Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta, ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia. |
Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta, ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia. |
Versio 2. heinäkuuta 2008 kello 09.49
Salpausselät ovat Etelä-Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita jääkauden päätösvaiheessa syntyneitä reunamuodostumia.
Niitä on kolme, joista kaksi on pidempää. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 km.[1]
Ensimmäinen Salpausselkä kulkee Hangosta Lohjan, Hyvinkään, Lahden, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran kautta Värtsilän tienoille, ja se on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Suurelta osin se muodostaa Järvi-Suomen etelä- ja kaakkoisrajan. Muun muassa Lohjanjärven, Vesijärven ja Saimaan kaakkoinen rantaviiva kulkee Salpausselän pohjoisrinteessä, ja niissä vesien voidaankin sanoa patoutuneen juuri Salpausselän taakse. Sen länsiosasta käytetään myös nimitystä Lohjanharju tai Lohjanselkä.
Toinen Salpausselkä on matalampi ja sijaitsee noin 20 kilometriä ensimmäistä pohjoisempana. Se alkaa Bromarvista ja kulkee muun muassa Vääksyn kautta, jossa se erottaa toisistaan Vesijärven ja Päijänteen. Saimaalla se muodostaa pitkän ja kapean Kyläniemen sekä idempänä Pihlajaveden ja Puruveden kaakkoisrannan.
Kolmas Salpausselkä on muita lyhempi ja ulottuu vain Kemiönsaaresta Hämeenlinnan seudulle.
Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta, ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.
Salpausselkien syntyhistoria
Salpausselät ovat syntyneet jääkaudella, jäätikön pysähdyttyä ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella.[1] Noin 12 250–12 050 vuotta sitten syntyi Ensimmäinen Salpausselkä, jossa näkyy Lahden Karpalonmäessä neljä korkeampaa vyöhykettä noin puolentoista kilometrin leveydellä.
Kylmän vaiheen lopussa syntyi 11 790–11 590 Toinen Salpausselkä noin 200:ssa vuodessa 15–25 km Ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni rajusti holoseenin alussa. Noin 10 400–11 300 vuotta sitten preboreaalikauden alussa syntyi vielä Kolmas Salpausselkä. Kylmien kausien vielä toistuessa syntyi noin 80–150 km Salpausselkien pohjoispuolelle Sisä-Suomen reunamuodostuma Jyväskylästä lounaaseen.[1]
Katso myös
- Moreeni
- Jääkausi
- Veiksel-jääkausi
- Jääkausi Suomessa
- Nuorempi Dryas
- Lohjanharju
- Salpausselän hyppyrimäet
Lähteet
- ↑ a b c Marjatta Koivisto , toim.: Jääkaudet, s. 77, 88. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3. suomi