Ero sivun ”Saxo Grammaticus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Grammaticuksen teos on tutkimukselle arvokas sekä skandinaavisen muinaistaruston muistiinmerkintänä että 1100-luvun Tanskasta ja [[ristiretket vendejä vastaan|vendejä vastaan tehdyistä ristiretkistä]] kertovana lähteenä. Renessanssihumanisti [[Erasmus Rotterdamilainen]] ylisti Saxon suvereenia latinan kielen hallintaa ihmetellen, miten moinen tyyliniekka oli saattanut elää 1100-luvun barbaarisessa Tanskassa. |
Grammaticuksen teos on tutkimukselle arvokas sekä skandinaavisen muinaistaruston muistiinmerkintänä että 1100-luvun Tanskasta ja [[ristiretket vendejä vastaan|vendejä vastaan tehdyistä ristiretkistä]] kertovana lähteenä. Renessanssihumanisti [[Erasmus Rotterdamilainen]] ylisti Saxon suvereenia latinan kielen hallintaa ihmetellen, miten moinen tyyliniekka oli saattanut elää 1100-luvun barbaarisessa Tanskassa. |
||
Teoksen jälkivaikutukseltaan merkittävin episodi käsittelee ''Amletia''. Välivaiheiden kautta [[Shakespeare]] sai tästä katkelmasta aineistoa näytelmälleen [[Hamlet]]. Grammaticusta |
Teoksen jälkivaikutukseltaan merkittävin episodi käsittelee ''Amletia''. Välivaiheiden kautta [[Shakespeare]] sai tästä katkelmasta aineistoa näytelmälleen [[Hamlet]]. Grammaticusta käyttivät lähteenään myös 1600-luvun ruotsalainen historioitsija [[Johannes Messenius]] sekä [[Suomen kronikka|Suomen kronikan]] tuntematon kirjoittaja. Nämä tulkitsivat Grammaticuksen kuvaukset [[fennit|finneistä]] ja näiden myyttisistä kuninkaista suomalaisiin viittaaviksi. |
||
== Lähteitä == |
== Lähteitä == |
||
Versio 28. kesäkuuta 2008 kello 01.40
Saxo Grammaticus (n. 1150 – n. 1220) oli keskiajan tanskalainen historioitsija, jonka elämästä tiedetään vain vähän. Hän laati nimellä Gesta Danorum ("Tanskalaisten teot") latinankielisen historiateoksen. 16 kirjasta koostuva teos alkaa mytologisesta muinaisuudesta ja päättyy vuoteen 1186. Saxo Grammaticus toimi arkkipiispa Absalonin kirjurina Roskildessa ja eli samaan aikaan kun Tanskan kuningas Valdemar I. Hänen elämästään ei tiedetä juuri mitään muuta, mutta hänen otaksutaan opiskelleen Ranskassa.
Grammaticuksen teos on tutkimukselle arvokas sekä skandinaavisen muinaistaruston muistiinmerkintänä että 1100-luvun Tanskasta ja vendejä vastaan tehdyistä ristiretkistä kertovana lähteenä. Renessanssihumanisti Erasmus Rotterdamilainen ylisti Saxon suvereenia latinan kielen hallintaa ihmetellen, miten moinen tyyliniekka oli saattanut elää 1100-luvun barbaarisessa Tanskassa.
Teoksen jälkivaikutukseltaan merkittävin episodi käsittelee Amletia. Välivaiheiden kautta Shakespeare sai tästä katkelmasta aineistoa näytelmälleen Hamlet. Grammaticusta käyttivät lähteenään myös 1600-luvun ruotsalainen historioitsija Johannes Messenius sekä Suomen kronikan tuntematon kirjoittaja. Nämä tulkitsivat Grammaticuksen kuvaukset finneistä ja näiden myyttisistä kuninkaista suomalaisiin viittaaviksi.
Lähteitä
- Johannesson, Kurt: Saxo Grammaticus. Komposition och världsbild i Gesta Danorum. Almqvist & Wiksell International, Stockholm, 1978.
- Messenius, Johannes: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita, s. 170-173. Saxo Grammaticuksen teoksen Gesta Danorum Suomea koskevat osuudet suomennettu teoksessa. Suom. Martti Linna, Jorma Lagerstedt ja Erkki Palmén. Latinankielinen alkuteos noin vuodelta 1200. SKS, Helsinki, 1988.
- Rein, Gabriel: Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla. SKS, Helsinki, 1909.
Aiheesta muualla
- Saxo Grammaticus, Gesta Danorum
- kirjat I-IX englanniksi (The Online Medieval & Classical Library)