Ero sivun ”Universaali” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
== Universaalien ongelma == |
== Universaalien ongelma == |
||
{{Pääartikkeli|[[Universaalien ongelma|Universaalien ongelma |
{{Pääartikkeli|[[Universaalien ongelma|Universaalien ongelma]]|[[universaalikiista|keskiajan universaalikiista]]}} |
||
Universaalien ongelma on yksi [[tietoteoria]]n keskeisimpiä ongelmia. Ongelma liittyy partikulaarien olioiden tunnistamiseen ja liittämiseen objektijoukkoon. Ihminen voi tunnistaa esimerkiksi yhden yksilöllisen kasvin sijoittaen sen samalla puiden kategoriaan. Universaali puhuu kategorian ominaisuuksista. [[Platon]]in selitys partikulaarien ja universaalien tunnistamisen ongelmaan oli [[ideaoppi|ideoiden]] maailma. Platonin mukaan ihminen voi oman ajattelunsa ja ymmärryksensä kautta koskettaa aistittavan maailman alla olevaa ideoiden maailmaa, jossa myös puun perusidea sijaitsee. Ihminen voi siis tunnistaa havaitsemansa olion juuri tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi vertaamalla havaintojaan ideamaailman ideoihin. Platonin mukaan universaalit ideat olivat olemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.<ref name="OCP-Universals"/> |
Universaalien ongelma on yksi [[tietoteoria]]n keskeisimpiä ongelmia. Ongelma liittyy partikulaarien olioiden tunnistamiseen ja liittämiseen objektijoukkoon. Ihminen voi tunnistaa esimerkiksi yhden yksilöllisen kasvin sijoittaen sen samalla puiden kategoriaan. Universaali puhuu kategorian ominaisuuksista. [[Platon]]in selitys partikulaarien ja universaalien tunnistamisen ongelmaan oli [[ideaoppi|ideoiden]] maailma. Platonin mukaan ihminen voi oman ajattelunsa ja ymmärryksensä kautta koskettaa aistittavan maailman alla olevaa ideoiden maailmaa, jossa myös puun perusidea sijaitsee. Ihminen voi siis tunnistaa havaitsemansa olion juuri tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi vertaamalla havaintojaan ideamaailman ideoihin. Platonin mukaan universaalit ideat olivat olemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.<ref name="OCP-Universals"/> |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
<references/> |
<references/> |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* {{IEP | Id=u/universa | Tekijä=MacLeod, Mary C. & Rubenstein, Eric M. | Nimeke=Universals}} |
|||
* [http://www.iep.utm.edu/u/universa.htm Internet Encyclopedia of Philosophy: Universals] {{en}} |
|||
* |
* {{SEP | Id=universals-medieval | Tekijä=Klima, Gyula | Nimeke=The Medieval Problem of Universals}} |
||
[[Luokka:Filosofian termit]] |
[[Luokka:Filosofian termit]] |
||
Versio 5. kesäkuuta 2008 kello 14.56
Universaali eli yleiskäsite on määrätön abstrakti olio. Universaaleilla viitataan niihin maailman yhtenäisiin piirteisiin, jotka ovat tyypillisiä eri yksilöolioille eli partikulaareille. Ne viittaavat sellaisiin yleisluontoisiin termeihin kuin 'punainen', 'pöytä' ja 'puu'.[1]
Universaaleiksi luetaan yleisimmin tyypit ja joskus myös luonnolliset lajit.[2] Luokkia sen sijaan ei yleensä lueta universaaleiksi, koska universaalit ovat toistettavissa mutta luokat eivät.[3][4]
Universaalien ongelma
- Pääartikkelit: Universaalien ongelma ja keskiajan universaalikiista
Universaalien ongelma on yksi tietoteorian keskeisimpiä ongelmia. Ongelma liittyy partikulaarien olioiden tunnistamiseen ja liittämiseen objektijoukkoon. Ihminen voi tunnistaa esimerkiksi yhden yksilöllisen kasvin sijoittaen sen samalla puiden kategoriaan. Universaali puhuu kategorian ominaisuuksista. Platonin selitys partikulaarien ja universaalien tunnistamisen ongelmaan oli ideoiden maailma. Platonin mukaan ihminen voi oman ajattelunsa ja ymmärryksensä kautta koskettaa aistittavan maailman alla olevaa ideoiden maailmaa, jossa myös puun perusidea sijaitsee. Ihminen voi siis tunnistaa havaitsemansa olion juuri tiettyyn kategoriaan kuuluvaksi vertaamalla havaintojaan ideamaailman ideoihin. Platonin mukaan universaalit ideat olivat olemassa vaikka partikulaareja ei olisi olemassa lainkaan.[1]
Aristoteles ratkaisi saman ongelman järjellä, joka tavoittaa havaintomaailman partikulaaristen olioiden yhteiset ominaisuudet. Samoja ominaisuuksia kantavat oliot voidaan Aristoteleen mukaan tunnistaa juuri järjen avulla yhteiseen kategoriaan kuuluviksi. Hänen mukaansa universaalit olivat olemassa, mutta erottamattomina kaikista partikulaareista, joissa ne ilmenevät.[1]
Universaalien olemassaolon ongelmaa tutkivat myös ontologia (oppi olevasta) ja metafysiikka. Universaalien olemassaolon hyväksyvää kantaa kutsutaan (käsite)realismiksi ja ne kieltävää kantaa nominalismiksi. Realismin ja nominalismin väliin sijoittuu konseptualismi, jonka mukaan universaalit ovat olemassa mutta vain mielessä, eikä niillä ole ulkoista tai substantiaalista olemassaoloa.[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d Lowe, E. J.: "Universals". Teoksessa Honderich, Ted (toim.): The Oxford Companion to Philosophy. New edition. Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-926479-1.
- ↑ Wetzel, Linda: Types and Tokens Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 7. syyskuuta 2007.
- ↑ MacLeod, Mary C. & Rubenstein, Eric M.: Universals The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 7. syyskuuta 2007.
- ↑ Psillos, Stathis: Universals & Particulars National and Capodistrian University of Athens. Viitattu 7. syyskuuta 2007.
Aiheesta muualla
- MacLeod, Mary C. & Rubenstein, Eric M.: Universals The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
- Klima, Gyula: The Medieval Problem of Universals The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)