Ero sivun ”Kiinan itäinen rautatie” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kiinan itäinen rautatie''' oli rautatie, jonka venäläiset rakensivat kiinalaisten luvalla [[Mantšuria]]an. Venäjän hävittyä Japanille |
'''Kiinan itäinen rautatie''' oli rautatie, jonka venäläiset rakensivat kiinalaisten luvalla [[Mantšuria]]an. Venäjän hävittyä Japanille [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodassa]], perustivat japanilaiset [[Etelä-Mantšurian rautatie]]yhtiön hoitamaan rautatietä ja varustivat [[Kwantungin armeija]]n suojelemaan sitä. |
||
Rautatien rakentaminen aloitettiin heinäkuussa [[1897]] käsittäen linjan: Tatarskaja - [[Hailar]] - [[Harbin]] - [[Nikolsk-Ussurijsk]]. Virallisesti osuus avattiin liikenteelle marraskuussa [[1901]], mutta vakituinen matkustajaliikenne alkoi vasta heinäkuussa [[1903]]. |
Rautatien rakentaminen aloitettiin heinäkuussa [[1897]] käsittäen linjan: Tatarskaja - [[Hailar]] - [[Harbin]] - [[Nikolsk-Ussurijsk]]. Virallisesti osuus avattiin liikenteelle marraskuussa [[1901]], mutta vakituinen matkustajaliikenne alkoi vasta heinäkuussa [[1903]]. |
||
Versio 28. toukokuuta 2008 kello 23.39
Kiinan itäinen rautatie oli rautatie, jonka venäläiset rakensivat kiinalaisten luvalla Mantšuriaan. Venäjän hävittyä Japanille Venäjän–Japanin sodassa, perustivat japanilaiset Etelä-Mantšurian rautatieyhtiön hoitamaan rautatietä ja varustivat Kwantungin armeijan suojelemaan sitä.
Rautatien rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 1897 käsittäen linjan: Tatarskaja - Hailar - Harbin - Nikolsk-Ussurijsk. Virallisesti osuus avattiin liikenteelle marraskuussa 1901, mutta vakituinen matkustajaliikenne alkoi vasta heinäkuussa 1903.
1898 aloitettiin 880 kilometrin pituisen osan rakentaminen, josta suurin osa jäi Etelä-Mantsurian rautatieyhtiölle myöhemmin alkaen Harbinista pitkin Itä-Mantsuriaa Lüshunkouhon, jossa oli ympärivuoden jäätön syväsatama. Siitä, kenelle tämä Port Arthur kuului ja millä periaatteilla satamaa tarjottaisiin avoimien ovien politiikan mukaisesti kaikkien käyttöön, syttyi Venäjän-Japanin sota.