Ero sivun ”Kiinan itäinen rautatie” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Auru Aro (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:


[[1898]] aloitettiin 880 kilometrin pituisen osan rakentaminen, josta suurin osa jäi Etelä-Mantsurian rautatieyhtiölle myöhemmin alkaen [[Harbin]]ista pitkin Itä-Mantsuriaa [[Lüshunkou]]hon, jossa oli ympärivuoden jäätön syväsatama. Siitä, kenelle tämä [[Port Arthur]] kuului ja millä periaatteilla satamaa tarjottaisiin avoimien ovien politiikan mukaisesti kaikkien käyttöön, syttyi [[Venäjän-Japanin sota]].
[[1898]] aloitettiin 880 kilometrin pituisen osan rakentaminen, josta suurin osa jäi Etelä-Mantsurian rautatieyhtiölle myöhemmin alkaen [[Harbin]]ista pitkin Itä-Mantsuriaa [[Lüshunkou]]hon, jossa oli ympärivuoden jäätön syväsatama. Siitä, kenelle tämä [[Port Arthur]] kuului ja millä periaatteilla satamaa tarjottaisiin avoimien ovien politiikan mukaisesti kaikkien käyttöön, syttyi [[Venäjän-Japanin sota]].

[[Luokka:Kiinan rautatiet]]


[[bg:Китайско-източна железопътна линия]]
[[bg:Китайско-източна железопътна линия]]

Versio 28. toukokuuta 2008 kello 02.26

Kiinan itäinen rautatie oli rautatie, jonka venäläiset rakensivat kiinalaisten luvalla Mantšuriaan. Venäjän hävittyä Japanille sodan, perustivat japanilaiset Etelä-Mantšurian rautatieyhtiön hoitamaan rautatietä ja varustivat Kwantungin armeijan suojelemaan sitä.

Rautatien rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 1897 käsittäen linjan: Tatarskaja - Hailar - Harbin - Nikolsk-Ussurijsk. Virallisesti osuus avattiin liikenteelle marraskuussa 1901, mutta vakituinen matkustajaliikenne alkoi vasta heinäkuussa 1903.

1898 aloitettiin 880 kilometrin pituisen osan rakentaminen, josta suurin osa jäi Etelä-Mantsurian rautatieyhtiölle myöhemmin alkaen Harbinista pitkin Itä-Mantsuriaa Lüshunkouhon, jossa oli ympärivuoden jäätön syväsatama. Siitä, kenelle tämä Port Arthur kuului ja millä periaatteilla satamaa tarjottaisiin avoimien ovien politiikan mukaisesti kaikkien käyttöön, syttyi Venäjän-Japanin sota.