Ero sivun ”Kiinan itäinen rautatie” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Anr (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
[[1898]] aloitettiin 880 kilometrin pituisen osan rakentaminen, josta suurin osa jäi Etelä-Mantsurian rautatieyhtiölle myöhemmin alkaen [[Harbin]]ista pitkin Itä-Mantsuriaa [[Lüshunkou]]hon, jossa oli ympärivuoden jäätön syväsatama. Siitä, kenelle tämä [[Port Arthur]] kuului ja millä periaatteilla satamaa tarjottaisiin avoimien ovien politiikan mukaisesti kaikkien käyttöön, syttyi [[Venäjän-Japanin sota]]. |
[[1898]] aloitettiin 880 kilometrin pituisen osan rakentaminen, josta suurin osa jäi Etelä-Mantsurian rautatieyhtiölle myöhemmin alkaen [[Harbin]]ista pitkin Itä-Mantsuriaa [[Lüshunkou]]hon, jossa oli ympärivuoden jäätön syväsatama. Siitä, kenelle tämä [[Port Arthur]] kuului ja millä periaatteilla satamaa tarjottaisiin avoimien ovien politiikan mukaisesti kaikkien käyttöön, syttyi [[Venäjän-Japanin sota]]. |
||
[[Luokka:Kiinan rautatiet]] |
|||
[[bg:Китайско-източна железопътна линия]] |
[[bg:Китайско-източна железопътна линия]] |
Versio 28. toukokuuta 2008 kello 02.26
Kiinan itäinen rautatie oli rautatie, jonka venäläiset rakensivat kiinalaisten luvalla Mantšuriaan. Venäjän hävittyä Japanille sodan, perustivat japanilaiset Etelä-Mantšurian rautatieyhtiön hoitamaan rautatietä ja varustivat Kwantungin armeijan suojelemaan sitä.
Rautatien rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 1897 käsittäen linjan: Tatarskaja - Hailar - Harbin - Nikolsk-Ussurijsk. Virallisesti osuus avattiin liikenteelle marraskuussa 1901, mutta vakituinen matkustajaliikenne alkoi vasta heinäkuussa 1903.
1898 aloitettiin 880 kilometrin pituisen osan rakentaminen, josta suurin osa jäi Etelä-Mantsurian rautatieyhtiölle myöhemmin alkaen Harbinista pitkin Itä-Mantsuriaa Lüshunkouhon, jossa oli ympärivuoden jäätön syväsatama. Siitä, kenelle tämä Port Arthur kuului ja millä periaatteilla satamaa tarjottaisiin avoimien ovien politiikan mukaisesti kaikkien käyttöön, syttyi Venäjän-Japanin sota.