1991

Tapahtumia

tammikuu - maaliskuu

• 4. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
• 5. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV päätettiin lakkauttaa. Samalla Neuvostoliitto lopetti talousapunsa Kuuballe.
• 6. tammikuuta – Pekingissä alkoivat salaiset oikeudenkäynnit vuoden 1989 opiskelijamielenosoituksiin osallistuneita vastaan. Syytettyinä oli 70 henkilöä. Opiskelijajohtaja Wang Dan tuomittiin tammikuun lopulla neljäksi vuodeksi vankeuteen.
• 13. tammikuuta – Neuvostoliiton joukot valtasivat Vilnaan tv-keskuksen Liettuassa tunkeutuen tuhannen sitä puolustavan siviilin muurin läpi.
• 15. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista umpeutui.
• 16. tammikuuta – Persianlahden sota alkoi massiivisilla ilmaiskuilla ja ohjusiskuilla Irakia vastaan kello 03 Irakin aikaa.
• 17. tammikuuta – Irakin presidentti Saddam Hussein julisti "kaikkien taistelujen äidin olevan käynnissä." Irak ampui kahdeksan Scud-ohjusta Israeliin ja Saudi-Arabiaan.
• 17. tammikuuta – Saksan liittopäivät valitsi Helmut Kohlin yhdistyneen Saksan ensimmäiseksi liittokansleriksi.
• 19. tammikuuta – Ainakin kolme Scud-ohjusta räjähti Tel Avivissa surmaten 17 ihmistä. Israel vannoi puolustautuvansa, mutta pidättäytyi hyökkäyksestä. Yhdysvallat siirsi Patriot-ohjuksia Israeliin.
• 20. tammikuuta – Irakin televisio haastatteli alas ammuttuja koalition lentäjiä. Saudi-Arabiaan ammuttiin kymmenen ohjusta, joista ohjustentorjunta ampui alas yhdeksän ja yksi putosi mereen.
• 22. tammikuuta – Irakilaiset sytyttivät tulee Kuwaitin öljylähteitä ja öljysäiliöitä. Kuusi ohjusta ammuttiin Saudi-Arabiaan ja yksi osui Tel Aviviin.
• 26. tammikuuta – Ensimmäisessä ilmataistelussa Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat kolme Irakin MiG-23-konetta. Irakilaiset koneet laskeutuvat turvaan Iraniin. Persianlahteen päästetty öljy uhkaa Saudi-Arabian teollisuutta, suolanpoistolaitoksia ja meren eliöstöä.
• 27. tammikuuta – Siad Barre pakeni Mogadishusta.
• 30. tammikuuta – Irakin joukot etenevät panssarivaunuin Saudi-Arabian puolelle, missä niitä ovat vastassa Yhdysvaltain merijalkaväki, Saudien ja Qatarin joukot. Yhdysvallat menetti 11 sotilasta. Saudit ja qatarilaiset valtaavat seuraavana päivänä takaisin Khafjin kylän.
• 31. tammikuuta – Tsekkoslovakia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
• 6. helmikuuta – Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat neljä Irakin hävittäjää, jotka yrittivät paeta Iraniin 120 muun irakilaisen koneen tavoin.
• 9. helmikuuta – Liettualaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta.
• 12. helmikuuta – Vuoden 1989 Pekingin opiskelijamielenosoitusten pääideologeiksi nimetyt kaksi kiinalaista toisinajattelijaa tuomittiin "laittomien järjestöjen perustamisesta" ja "kumouksellisesta toiminnasta" 13 vuoden vankeuteen.
• 13. helmikuuta – Häivepommittajien pudottamat laserohjatut pommit tuhosivat bunkkerin Bagdadissa. Irakin hallitus väittää 500 siviilin saaneen surmansa. Yhdysvallat väitti bunkkerin olleen sotilaskohde.
• 15. helmikuuta – Irak tarjoutui vetäytymään Kuwaitista, jos Israel vetäytyisi miehitetyiltä arabien mailta, Irakin velat annettaisiin anteeksi ja liittouma maksaisi Irakin jälleenrakennuksen. Presidentti Bush tyrmäsi tarjouksen huijauksena.
• 15. helmikuuta – Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä solmittiin Visegrádin sopimus koskien maiden yhteistyötä markkinatalouteen siirtymiseksi.
• 16. helmikuuta – Yhdysvaltain USS Tripoli ja USS Princeton vaurioituivat miinoista Persianlahdella.
• 16. helmikuuta – Koleran ilmoitettiin leviävän Perussa. Tautiin oli sairastunut noin 13 000 ihmistä, joista oli kuollut lähes sata.
• 20. helmikuuta – Mielenosoittajat kaatoivat Albanian entisen puoluejohtajan Enver Hoxhan patsaan Tiranassa.
• 21. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti päässeensä sopimukseen Irakin kanssa sen vetäytymisestä. Presidentti Bush hylkäsi tarjouksen.
• 22. helmikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen kuudenneksen Kuwaitin 950 öljylähteestä.
• 23. helmikuuta – Persianlahden sota: lyhyt maasotavaihe alkoi 04 Saudi-Arabian aikaa joukkojen ylitettyä Kuwaitin rajan Saudi-Arabiasta. Ainakin 200 öljylähdettä ja varastoa sytytettiin tuleen.
• 25. helmikuuta – Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän Kuwaitista Neuvostoliiton rauhanehdotuksen mukaan. Scud-ohjus osui parakkiin Saudi-Arabiassa ja surmasi 28 yhdysvaltalaista sotilasta.
• 25. helmikuuta – Varsovan liitto päätettiin lakkauttaa sotilaallisena järjestönä.
• 25. helmikuuta – Suomen väkiluku ylitti Väestörekisterikeskuksen mukaan viisi miljoonaa.
• 26. helmikuuta – Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän täydellisesti. Irakilaisia on otettu vangiksi 30 000 ja päivän aikana lukema nousee 63 000.
• 26. helmikuuta – Tim Berners-Lee esitteli ensimmäisen web-selaimen.
• 27. helmikuuta – Persianlahden sota päättyi tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.
• 3. maaliskuuta – Amatöörikuvaaja George Holliday nauhoitti Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia. Vuotta myöhemmin jury hylkäsi syytteet LAPD:n poliiseja vastaan, mikä johti nelipäiväisiin mellakoihin Yhdysvalloissa, joissa kuoli 55 ihmistä ja tuhottiin omaisuutta miljardin dollarin arvosta.
• 4. maaliskuuta – Neuvostoliiton parlamentti ratifioi Saksojen yhdistymissopimuksen. Saksassa olevien neuvostojoukkojen kotiuttamisaikataulu jätettiin kuitenkin vielä avoimeksi.
• 8. maaliskuuta – Kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin uudeksi opetushallitukseksi. Uuden viraston pääjohtajaksi tuli kouluhallituksen pääjohtajana toiminut Vilho Hirvi.
• 9. maaliskuuta – Belgradissa puhkesi mielenosoituksia Slobodan Miloševićia vastaan. Kaksi ihmistä kuoli armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
• 13. maaliskuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö julisti Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin M/S Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
• 14. maaliskuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapautettiin kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaittiin poliisin väärentäneen todisteita.
• 15. maaliskuuta – Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuivat virallisesti lopuista oikeuksistaan Saksassa.
• 26. maaliskuuta – Tukholman saaristosta löydettiin vuonna 1525 uponneen Kustaa Vaasan lippulaivan Svanenin hylky.
• 27. maaliskuuta – Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.

• Maalis–huhtikuu – Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttivat kansannousut maan etelä- ja pohjoisosissa Irakin sodan jälkeen.

huhtikuu - kesäkuu

• 3. huhtikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätös 687 määräsi Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjuksensa.
• 18. huhtikuuta – Irak luovutti kemiallisten aseiden materiaalia YK:n tarkastajille ja ilmoitti, ettei sillä ole biologisia aseita.
• 26. huhtikuuta – Pääministeri Esko Ahon hallitus aloitti työnsä.
• 28. huhtikuuta – Teologi Eero Huovinen vihittiin Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi.
• 30. huhtikuuta – Kaksi entisen Itä-Saksan symbolia siirtyi historiaan. Viimeiset Trabant-autot valmistuivat ja lentoyhtiö Interflug teki viimeiset reittilentonsa.
• 1. toukokuuta – Valtioneuvoston tiedotuspäällikkö Tom Westergård siirtyi Vaasan läänin maaherraksi. Hän oli viimeinen maaherra, jonka virka ei ollut määräaikainen.
• 15. toukokuuta – Edith Cressonista tuli Ranskan ensimmäinen naispääministeri, kun hän muodosti maalle uuden hallituksen.
• 21. toukokuuta – Intian pääministeri Rajiv Gandhi murhattiin pommi-iskussa.
• 21. toukokuuta – Etiopian diktaattori Mengistu Haile Mariam luopui vallasta ja pakeni Zimbabween.
• 24. toukokuuta – Guns N' Roses aloitti pisimmän maailmankiertueen musiikin historiassa.
• 26. toukokuuta – Thaimaassa Lauda Airin Boeing 767 putosi lähellä Bangkokia. Onnettomuudessa kuoli 223 ihmistä.
• 7. kesäkuuta – Suomen markka sidottiin yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä ecua.
• 7. kesäkuuta – Viihdesarja Kummelin pilotti-jakso lähetettiin.
• 12. kesäkuuta – Boris Jeltsin valittiin Venäjän federaation presidentiksi.
• 14. kesäkuuta – Seitsemän varusmiestä hukkui Taipalsaarella, kun heidän kuljettamansa venäläinen rynnäkköpanssarivaunu upposi.
• 17. kesäkuuta – Apartheid: Etelä-Afrikka lopetti ihmisten rodun mukaisen rekisteröinnin syntymässä.
• 25. kesäkuuta – Kroatia ja Slovenia julistivat itsenäistyvänsä Jugoslaviasta.
• 28. kesäkuuta – Sosialististen maiden talousjärjestön SEVin toiminta päättyi virallisesti.

heinäkuu - syyskuu

• 1. heinäkuuta – Varsovan liitto hajotettiin virallisesti.
• 1. heinäkuuta – Ruotsi jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
• 1. heinäkuuta – Maailman ensimmäinen GSM-verkko (Radiolinja) aloitti toimintansa Suomessa.
• 7. heinäkuuta – Brionin sopimus päätti kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivytti Slovenian ja Kroatian itsenäistymistä kolmella kuukaudella.
• 11. heinäkuuta – Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla täydellinen auringonpimennys.
• 4. elokuuta – Kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos upposi Etelä-Afrikan rannikolla. Turma ei vaatinut kuolonuhreja.
• 8. elokuuta – Varsovan radiomasto, kaikkien aikojen korkein rakennelma, romahti.
• 12. elokuuta – Suomen puolustusvoimat ilmoitti ostavansa entisen Itä-Saksan aseita ja ampumatarvikkeita yhteensä 200 miljoonalla markalla.
• 18. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitetaan olevan "sairaana" ja hänet asettiin arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asetti varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
• 20. elokuuta – Viro julistautui itsenäiseksi. 100 000 ihmistä kerääntyi Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Mihail Gorbatšovia.
• 21. elokuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyi armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
• 24. elokuuta – Venäjä ja Ukraina julistautuivat itsenäisiksi.
• 25. elokuuta – Opiskelija Linus Torvalds lähetti viestin comp.os.minix-uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
• 29. elokuuta – Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetettiin.
• 6. syyskuuta – Neuvostoliitto tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden.
• 6. syyskuuta – Leningrad muutti nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
• 7. syyskuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin tunnusti Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyyden.
• 17. syyskuuta – YK:n jäsenmaiden lukumäärä nousi 166:een, kun Baltian maat, Mikronesia, Marshallsaaret sekä Etelä- ja Pohjois-Korea hyväksyttiin järjestön jäseniksi.
• 19. syyskuuta – Pankkikriisi alkoi, SKOP joutui Suomen Pankin haltuun.
• 21.–30. syyskuuta – IAEA:n tarkastajat löysivät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat estäen tarkastajia lähtemästä elleivät he luovuttaisi kaikkia dokumentteja. Tästä seurasi nelipäiväinen pattitilanne. Irak luovutti, kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi seuraamuksilla.
• 23. syyskuuta – Armenia julistautui itsenäiseksi.
• 27. syyskuuta – Amer-yhtymä myi Marimekon Kirsti Paakkasen omistamalle Workidea Oy:lle.
• 30. syyskuuta – Haitissa tehtiin sotilasvallankaappaus. Presidentti Jean-Bertrand Aristide pakeni Venezuelaan.

lokakuu - joulukuu

• 8. lokakuuta – Kroatia katkaisi suhteet Jugoslaviaan.
• 10. lokakuuta – Jaakko Lassila erosi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan paikalta epäonnistuneiden ns. Kouri-kauppojen jälkeen.
• 11. lokakuuta – YK:n turvallisuusneuvoston päätös 715 määräsi Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
• 15. lokakuuta – Viron presidentti Arnold Rüütel, Latvian presidentti Anatolis Gorbunovs ja Liettuan presidentti Vytautas Landsbergis allekirjoittivat ETYK:in päätösasiakirjan Helsingissä.
• 29. lokakuuta – Galileo-avaruusluotain tapasi 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.
• 3. marraskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät yksimielisyyteen uudesta naapurisopimuksesta. Paineet YYA-sopimuksen purkamiseksi olivat kasvaneet Saksan yhdistymisen jälkeen.
• 12. marraskuuta – Indonesian joukkojen tekemässä verilöylyssä Dilin Santa Cruzin hautausmaalla tapettiin ainakin 271 itätimorilaista ja saman verran ihmisiä katosi.
• 14. marraskuuta – Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttivät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
• 14. marraskuuta – Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palasi Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
• 14. marraskuuta – Suomen markka päästettiin devalvoitumaan 14 %.
• 16. marraskuuta – Suomen Työväen Säästöpankin pääjohtaja Ulf Sundqvist valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.
• 22. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto valitsi järjestön uudeksi pääsihteeriksi egyptiläisen Boutros Boutros-Ghalin.
• 22. marraskuuta – Eduskunta hylkäsi kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen eroanomuksen. Stenius-Kaukonen oli perustellut anomustaan "politiikan moraalisella rappiolla".
• 27. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.
• 29. marraskuuta – Sanomalehti Uuden Suomen viimeinen numero ilmestyi.
• 1. joulukuuta – Ukrainalaiset äänestäjät päättivät maan itsenäistymisestä.
• 4. joulukuuta – Lentoyhtiö Pan American World Airways lopetti toimintansa.
• 4. joulukuuta – Tamperelainen Kansan Lehti ilmestyi viimeisen kerran.
• 15. joulukuuta – Suomenlinna ja Vanha Rauma hyväksyttiin YK:n maailmanperintöluetteloon.
• 25. joulukuuta – Mihail Gorbatšov erosi Neuvostoliiton presidentin virasta.
• 26. joulukuuta – Neuvostoliiton Korkein neuvosto kokoontui ja päätti Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
• 27. joulukuuta – SAS:n lentokone MD-81 syöksyi maahan Etelä-Ruotsissa. Koneessa oli 122 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä, jotka kaikki selviytyivät hengissä ja joista vain 23 loukkaantui.
• 31. joulukuuta – Neuvostoliitto lakkasi lopullisesti olemasta.

levytyksiä

• Carcass – Necroticism: Descanting the Insalubrious
• Cannibal Corpse – Butchered at Birth
• Nirvana – Nevermind
• Metallica – Metallica
• Guns N' Roses – Use Your Illusion I ja II
• R.E.M. – Out of time
• Roxette – Joyride
• Pearl Jam – Ten
• Michael Jackson – Dangerous
• U2 – Achtung Baby
• Red Hot Chili Peppers – Blood, Sugar, Sex, Magic
• Soundgarden – Badmotorfinger
• Queen – Innuendo ja Greatest Hits 2
• Seal – Seal
• Sepultura – Arise

Syntyneitä

• 26. toukokuuta – Julianna Rose Mauriello, näyttelijä
• 14. syyskuuta – Lauri Dalla Valle, jalkapalloilija
• 4. lokakuuta – Nicolai Kielstrup, tanskalainen laulaja
• 13. joulukuuta – Jay Greenberg, säveltäjä

Kuolleita

• 8. tammikuuta – Steve Clark, kitaristi ("Def Leppard")
• 14. tammikuuta – Antti Hammarberg "Irwin", laulaja ja säveltäjä
• 15. tammikuuta – Norjan kuningas Olavi V
• 17. tammikuuta – Dennis Johansson, suomalainen juoksija
• 19. tammikuuta – Eila Rinne, suomalainen näyttelijä
• 30. tammikuuta – John Bardeen, yhdysvaltalainen Nobelin fysiikanpalkinnon vuosina 1956 ja 1972 saanut fyysikko
• 30. tammikuuta – Matti Huttunen, suomalainen juoksija
• 6. helmikuuta – Salvador Luria, italialais-yhdysvaltalainen Nobel-mikrobiologi
• 14. helmikuuta – Erkki Vala, suomalainen kirjailija
• 21. helmikuuta – Arvo Kemppainen, suomalainen kansanedustaja
• 22. helmikuuta – Alfons Almi, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja
• 7. maaliskuuta – Jonas Cedercreutz, suomalainen arkkitehti
• 12. maaliskuuta – Ragnar Granit, suomalainen tiedenobelisti (1967) ja bioelektromagnetismin pioneeri
• 24. maaliskuuta – Albert Järvinen, muusikko ("Hurriganes")
• 1. huhtikuuta – Ernst Palmén, suomalainen eläintieteilijä, Helsingin yliopiston kansleri
• 3. huhtikuuta – Graham Greene, englantilainen kirjailija
• 8. huhtikuuta – Per Yngve Ohlin ("Dead"), laulaja ("Mayhem", itsemurha)
• 16. huhtikuuta – David Lean, englantilainen ohjaaja
• 21. huhtikuuta – Willi Boskovsky, itävaltalainen kapellimestari
• 23. huhtikuuta – Harry Moilanen, suomalainen sisustusarkkitehti
• 27. huhtikuuta – Paavo Kastari, suomalainen lakimies, professori
• 7. toukokuuta – Hans Bender, Freiburgin yliopiston parapsykologian professori.
• 14. toukokuuta – Jiang Qing, Kiinan johtajan Mao Zedongin leski, ns. Neljän koplan jäsen
• 21. toukokuuta – Rajiv Gandhi, Intian pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja (itsemurhaiskussa Madrasissa)
• 29. toukokuuta – Jorma Kapari, suomalainen runoilija ja kääntäjä
• 1. kesäkuuta – Wolfgang Stegmüller, saksalainen filosofi
• 9. kesäkuuta – Tyyni Tuulio, suomalainen kirjailija
• 9. kesäkuuta – Claudio Arrau, chileläinen pianisti
• 16. kesäkuuta – Raimo Roiha, suomalainen viihdemuusikko
• 2. heinäkuuta – Lee Remick, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. heinäkuuta – Isaac Bashevis Singer, puolalais-yhdysvaltalainen Nobel-kirjailija
• 25. heinäkuuta – Lazar Kaganovitsh, neuvostoliittolainen poliitikko
• 5. elokuuta – Vera Telenius, suomalainen laulaja
• 6. elokuuta – Shapur Bakhtiar, Iranin pääministeri
• 22. elokuuta – Boris Pugo, Neuvostoliiton sisäministeri
• 29. elokuuta – Veikko Ennala, suomalainen toimittaja
• 1. syyskuuta – Maaria Koskiluoma, suomalainen dramaturgi
• 2. syyskuuta – Alfonso García Robles, meksikolainen diplomaatti, vuoden 1982 Nobelin rauhanpalkinnon saaja
• 3. syyskuuta – Frank Capra, ohjaaja
• 5. syyskuuta – Pauli Kanerva, suomalainen partiojohtaja, sosiaalineuvos
• 6. syyskuuta – Mikko Kilpi, suomalainen runoilija
• 10. syyskuuta – Eila Pehkonen, suomalainen näyttelijä
• 25. syyskuuta – Klaus Barbie, Gestapon päällikkö
• 26. syyskuuta – Miles Davis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
• 8. lokakuuta – Maria Lang, ruotsalainen salapoliisikirjailija
• 24. lokakuuta – Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja (s. 1921)
• 26. lokakuuta – Jouni Mömmö, laulaja ja kitaristi ("Mana Mana")
• 5. marraskuuta – Robert Maxwell, brittiläinen lehdenkustantaja
• 6. marraskuuta – Gene Tierney, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. marraskuuta – Touko Laaksonen ("Tom of Finland"), suomalainen taiteilija
• 9. marraskuuta – Yves Montand, ranskalainen laulaja
• 11. marraskuuta – Erkki Palolampi, suomalainen sosiaalijohtaja ja kirjailija
• 12. marraskuuta – Juhani Kumpulainen, suomalainen näyttelijä
• 18. marraskuuta – Gustáv Husák, Tšekkoslovakian presidentti
• 24. marraskuuta – Freddie Mercury, brittiläinen laulaja ("Queen")
• 24. marraskuuta – Eric Carr, rumpali ("Kiss")
• 6. joulukuuta – Sir Richard Stone, brittiläinen Nobel-taloustieteilijä
• 7. joulukuuta – Matti Lepistö, suomalainen poliitikko
• 16. joulukuuta – Aimo Kanerva, suomalainen taidemaalari
• 21. joulukuuta – Hannes Häyrinen, suomalainen näyttelijä
• 21. joulukuuta – Esko Linnavalli, suomalainen kapellimestari
• 22. joulukuuta – Ernst Křenek, itävaltalaissyntyinen säveltäjä

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Pierre-Gilles de Gennes
• Nobelin kemianpalkinto: Richard R. Ernst
• Nobelin lääketieteen palkinto: Erwin Neher ja Bert Sakmann
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Nadine Gordimer
• Nobelin rauhanpalkinto: Aung San Suu Kyi