Ero sivun ”Glukagoni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Glukagoni''' on [[hormoni]], joka säätelee [[sokeri]][[aineenvaihdunta]]a. Sitä erittyy [[haima]]n Langerhansin saarekkeiden alfasoluista (Α-solut) koko eliniän ajan. Glukagoni on [[insuliini]]n vastavaikuttaja. Kun [[verensokeri]] on alhaalla, glukagoni lisää [[glukoosi]]a [[veri|vereen]]. Veren glukagonipitoisuus puolestaan stimuloi insuliinin eritystä yhdessä ruuansulatuskanavan entsyymien (GIP) kanssa. |
'''Glukagoni''' on [[hormoni]], joka säätelee [[sokeri]][[aineenvaihdunta]]a. Sitä erittyy [[haima]]n Langerhansin saarekkeiden alfasoluista (Α-solut) koko eliniän ajan. Glukagoni on [[insuliini]]n vastavaikuttaja. Kun [[verensokeri]] on alhaalla, glukagoni lisää [[glukoosi]]a [[veri|vereen]]. Veren glukagonipitoisuus puolestaan stimuloi insuliinin eritystä yhdessä ruuansulatuskanavan entsyymien (GIP) kanssa. |
||
Glukagoni vapauttaa, [[ |
Glukagoni vapauttaa, [[adrenaliini]]n avustamana, glukoosia [[maksa]]n glykogeenista. |
||
Glukagoni käynnistää [[glukoneogeneesi]]n jo ennen maksan glykogeenivarastojen ehtymistä, jolloin elimistön varastorasvoista muodostuu vereen glukoosia. Tällöin kahdesta [[rasva]]molekyylistä muodostuu glyseroliosista yksi glukoosimolekyyli ja rasvahappo-osista kuusi [[ketoaine]]molekyyliä. Glukoneogeneesi voi käyttää raaka-aineenaan myös [[proteiini|proteiineja]], jolloin [[aminohappo]]jen amino- ja [[karboksyyli]]osat poistuvat [[urea|virtsa-aine]]ena. |
Glukagoni käynnistää [[glukoneogeneesi]]n jo ennen maksan glykogeenivarastojen ehtymistä, jolloin elimistön varastorasvoista muodostuu vereen glukoosia. Tällöin kahdesta [[rasva]]molekyylistä muodostuu glyseroliosista yksi glukoosimolekyyli ja rasvahappo-osista kuusi [[ketoaine]]molekyyliä. Glukoneogeneesi voi käyttää raaka-aineenaan myös [[proteiini|proteiineja]], jolloin [[aminohappo]]jen amino- ja [[karboksyyli]]osat poistuvat [[urea|virtsa-aine]]ena. |
||
Versio 6. toukokuuta 2008 kello 17.12
Glukagoni on hormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Sitä erittyy haiman Langerhansin saarekkeiden alfasoluista (Α-solut) koko eliniän ajan. Glukagoni on insuliinin vastavaikuttaja. Kun verensokeri on alhaalla, glukagoni lisää glukoosia vereen. Veren glukagonipitoisuus puolestaan stimuloi insuliinin eritystä yhdessä ruuansulatuskanavan entsyymien (GIP) kanssa.
Glukagoni vapauttaa, adrenaliinin avustamana, glukoosia maksan glykogeenista. Glukagoni käynnistää glukoneogeneesin jo ennen maksan glykogeenivarastojen ehtymistä, jolloin elimistön varastorasvoista muodostuu vereen glukoosia. Tällöin kahdesta rasvamolekyylistä muodostuu glyseroliosista yksi glukoosimolekyyli ja rasvahappo-osista kuusi ketoainemolekyyliä. Glukoneogeneesi voi käyttää raaka-aineenaan myös proteiineja, jolloin aminohappojen amino- ja karboksyyliosat poistuvat virtsa-aineena.