Ero sivun ”Tulipallo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11: Rivi 11:
Pienehkön, juuri ja juuri Venuksen kirkkauden ylittävän tulipallon voi joskus aiheuttaa vain sormenpään kokoinen kivi. Näyttävät tulipallot, jotka kiinnittävät suuren yleisön huomion ovat usein olennaisesti kookkaampien kappaleiden aikaansaamia. Saapuessaan avaruudesta ilmakehään suurten tulipallojen aiheuttajat ovat tyypillisesti massaltaan useita kiloja, useita kymmeniä tai jopa satoja kiloja. Hyvin harvoin havaitaan meteoroideja, joiden massa arvioidaan tuhansien kilojen kokoluokkaan.
Pienehkön, juuri ja juuri Venuksen kirkkauden ylittävän tulipallon voi joskus aiheuttaa vain sormenpään kokoinen kivi. Näyttävät tulipallot, jotka kiinnittävät suuren yleisön huomion ovat usein olennaisesti kookkaampien kappaleiden aikaansaamia. Saapuessaan avaruudesta ilmakehään suurten tulipallojen aiheuttajat ovat tyypillisesti massaltaan useita kiloja, useita kymmeniä tai jopa satoja kiloja. Hyvin harvoin havaitaan meteoroideja, joiden massa arvioidaan tuhansien kilojen kokoluokkaan.


Yhdysvalloissa eräällä ajanjaksolla havaitun noin 20 tulipallon nopeus oli 13,45 km/sec to 67,2 km/sec, keskimäärin 25 km/s. Monien Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa havaittujen tulipallojen läpimitta on 1,2 - 15 metriä, mikä vastaa suunnilleen massoja 3,5 tonnia - 80 tonnia. <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.permanent.com/a-impact.htm | Nimeke =Earth Impact by an Asteroid: Prospects and Effects | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Yhdysvalloissa eräällä ajanjaksolla havaitun noin 20 tulipallon nopeus oli 13,45&ndash;67,2 km/sec, keskimäärin 25 km/s. Monien Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa havaittujen tulipallojen läpimitta on 1,2&ndash;15 metriä, mikä vastaa suunnilleen massoja 3,5&ndash;80 tonnia. <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.permanent.com/a-impact.htm | Nimeke =Earth Impact by an Asteroid: Prospects and Effects | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
</ref>.
</ref>.

Versio 6. toukokuuta 2008 kello 00.07

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Täsmennyssivu: Tulipallo (täsmennyssivu)

Tulipallo on hyvin kirkas, pitkäkestoinen tähdenlento, jonka aiheuttaa meteoroidin, meteoriitin, komeetan tai asteroidin syöksy Maan ilmakehään. Tulipallot ovat melko harvinaisia. Tulipalloiksi kutsutaan kaikkia tähdenlentoja, jotka ovat Venusta kirkkaampia, eli joiden kirkkaus ylittää -4m. kirkkaimmat tavallisesti havaittavat tulipallot voivat olla täysikuuta kirkkaampia[1]. Monesti tulipallo hajoaa lentonsa lopussa ja räjähtää tai roihahtaa kirkastuen äkillisesti. Tavallisesti tulipallo kestää 1-3 sekuntia[2]. Suomessa kirkkain havaittu tulipallo viimeisen 30-vuoden ajalta havaittiin Pohjois-Pohjanmaalla 28. syyskuuta 2007 kello 21:39:10 – 21:39:15. Valovoimaltaan superbolidi oli jopa 1000 kertaa täysikuuta kirkkaampi. Tulipallo pudotti todennäköisesti räjähtäessään meteoriitteja Oulun lounaispuolelle.[3]. Jättimäiset bolidit räjähtävät matalalla ilmakehässä tai maan pinnassa aiheuttaen valtavaa tuhoa, jopa maailmanlaajuisen törmäyskatastrofin. Bolidi muistuttaa jossain määrin avaruusromun saapumista maan ilmakehään.

Tulipallo vs. bolidi

Bolid(e)-johteista nimeä käytetään tulipallosta ainoastaan latinasta polveutuneissa eli romaanisissa kielissä kuten ranskassa ja italiassa. Muissa länsieurooppalaisissa kielissä ja myös suomen kielessä kirkas meteori tunnetaan tulipallona (fireball, feuerkugel, eldkula) ja näissä kielissä bolidilla nimenomaan tarkoitetaan tulipallon lennon loppuosaan liittyvää em. erikoispiirrettä. Bolidimainen loppuroihahdus voidaan havaita joskus myös himmeämmilläkin meteoreilla.

Pienehkön, juuri ja juuri Venuksen kirkkauden ylittävän tulipallon voi joskus aiheuttaa vain sormenpään kokoinen kivi. Näyttävät tulipallot, jotka kiinnittävät suuren yleisön huomion ovat usein olennaisesti kookkaampien kappaleiden aikaansaamia. Saapuessaan avaruudesta ilmakehään suurten tulipallojen aiheuttajat ovat tyypillisesti massaltaan useita kiloja, useita kymmeniä tai jopa satoja kiloja. Hyvin harvoin havaitaan meteoroideja, joiden massa arvioidaan tuhansien kilojen kokoluokkaan.

Yhdysvalloissa eräällä ajanjaksolla havaitun noin 20 tulipallon nopeus oli 13,45–67,2 km/sec, keskimäärin 25 km/s. Monien Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa havaittujen tulipallojen läpimitta on 1,2–15 metriä, mikä vastaa suunnilleen massoja 3,5–80 tonnia. [4].

Tulipallot "hehkuvat" noin 30–120 kilometrin korkeudessa. Yleensä tulipallo nähdään laajalla alueella ja valovoimaisimmat suuret tulipallot muuttavat yön hetkellisesti päiväksi sinertävällä valollaan. Ison tulipallon kirkkaus voi hyvinkin olla täyttäkuuta kirkkaampi ja sen miniminopeus ilmakehässä on vähintään 8 km/s. Tulipallo jättää joskus taivaalle minuutteja kestävän hohtavan vanan, joka hitaasti muuttaa muotoaan yläilmakehän tuulten kuljettamana. Vana hohtaa valoa joka on syntyisin hapen ja otsonin rekombinaatioreaktioista, joissa katalyytteina toimivat natrium-atomit ja rautaoksidi-molekyylit.

Tulipallon aiheuttava meteoroidi saattaa tuhoutua ilmakehässä, räjähtää alempana ilmakehässä sirpaleiksi bolidina tai päästä kokonaisena ilmakehän läpi. Kyllin loivassa kulmassa ilmakehään sukeltaessaan se voi kimmota ilmakehän tiheistä kerroksista takaisin avaruuteen. Todellinen suurtulipallo liittyy suureen kappaleeseen, joka aiheuttaa valtavan räjähdyskraatterin. Tällöin ei yleensä enää puhuta tulipallosta, vaan asteroidin tai komeetan osumasta maapalloon. Mitä tulipallolle lennon aikana käy, riippuu sen aiheuttavan kappaleen tulokulmasta, koosta ja tiheydestä ja kiinteydestä. Ylivoimaisesti suurin osa tuhoutuu kokonaan ilmakehässä ja tämä viittaa siihen, että niiden aiheuttajat ovat yleensä harvaa ainetta. Tšekkoslovakiassa havaitun Sumavan tulipallon aiheuttaja jonka läpimitta oli 20 m ja massa 200 tonnia, oli tiheydeltään vain 0,2 ja siksi tämä kappale hajosi 50 kilometrin korkeudessa. Meteoriittisateet syntyvät tulipallon hajotessa 10–30 kilometrin korkeudessa.

Yleensä tulipallo saapuu maan ilmakehään vinosti, noin 30–45 asteen kulmassa. Suuri tulipallo muistuttaa jonkin verran komeettaa tai sikaria, josta lähtee pyrstö. Maahan palaava avaruusromu luo tulipalloa muistuttavan valoilmiön, mutta se liikkuu hitaammin ja sen tulokulma on loiva. Avaruusromun paluu ilmakehään on erittäin harvinaista verrattuna meteori-tulipallohavaintojen lukumäärään. Vielä harvinaisempaa on havaita naapurimaan ohjuslaukaisu ja sen pakokaasuvanojen leviäminen itätaivaalle. Hämäränaikana auringon suunnalla sen valaisemia tuiki tavallisia kirkkaitakin lentokoneiden pakokaasuvanojen tiivistymiä ei pidä sotkea tulipalloihin, vaikka ne saattavat maallikon silmin näyttää kuin tulipallon savuvanalta.

Tulipallon pyrstö on usein oranssinkellertävä, oranssi tai punainen. Monesti suuri tulipallo hajoaa eli fragmentoituu pienten tulipallojen parveksi. Suuri tulipallo räjähtää tavallisimmin noin 10–30 kilometrin korkeudessa. Hitaasti vaakasuoraan liikkuva tulipallo näkyy taivaalla korkeintaan noin minuutin. Alle 60 kilometrin korkeuteen sukeltavaan tulipalloon liittyy ääni-ilmiöitä. Maahan putoavan meteoriitin aiheuttava tulipallo sammuu noin 50 km:n korkeudessa, koska meteoriitin nopeus on hidastunut ilmanvastuksen takia vapaaksi putoamiseksi. Pienempi tulipallo voi leimahtaa lopussa bolidina, jolloin se hajoaa. Löyhä tuhansien tonnien ja kymmenienkin tuhansien tonnien painoinen kappale saattaa hajota ilmakehässä.

Tulipallon aiheuttamat äänet ovat paukahduksia, joita seuraa pikajunan tai ukkosen kaltainen jyrinä. Suuri tulipallo aiheuttaa hetkellisiä muutoksia sähkökentässä, ilmakehän aliääniaaltoja (mikrobarometrisiä vaihteluja) ja geoseismisiä ilmiöitä.

Meteorikraatterit

Varsinkin Yhdysvalloissa bolidiksi sanotaan monesti suurta meteoriittia tai asteroidia, joka maahan törmätessään räjähtää ilmakehässä, aiheuttaa suuren meteoriittisateen tai suuren kraaterin/kraatereita ja pahimmassa tapauksessa hyvin laajaa, maailmanlaajuista tuhoa. Tällöin bolidin törmäystä kutsutaan impaktiksi.

Tunguskan räjähdystä vuonna 1908 Siperiassa pidetään 10 km:n korkeudessa räjähtäneen halkaisijaltaan muutamakymmenmetrisen komeetan (tai asteroidin) aiheuttamana. Räjähdyksen energia oli luokkaa 30 megatonnia ja se kaatoi metsää laajalla säteellä, mutta korkealla tapahtunut räjähdys ei synnyttänyt kraatteria.

Halkaisijaltaan 1,2 km Barringerin meteorikraatteri syntyi kosmisessa 2,5 megatonnin törmäyksessä 49 000 vuotta sitten noin 50-metrisen rauta-nikkeli-meteoriitin iskeytyessä Arizonan erämaahan arviolta 23 km/s nopeudella.

Jukatanin niemimaalla Chicxulubin suuren 180 km kraatterin synnyttäneen kosmisen kappaleen maahaniskeytymisen kaltaisia suurtuhoja on onneksi esiintynyt harvoin, vain muutaman kymmenen miljoonan vuoden välein. Tsunami-tulva-aallon ja ydintalvi-ilmiön aiheuttaneen 10 km kokoisen kappaleen törmäyksen energiamäärän on arvioitu olleen noin 200 teratonnia. Tämän törmäyksen katsotaan olevan syynä 65 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneeseen joukkotuhoon, jossa 50–70 % eläinlajeista, mm. dinosaurukset katosivat maapallolta.

Lähteet

  1. ↑ http://www.astronetti.com/astro/meteorit.htm
  2. ↑ http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=24879&hakusanat=Avaruusromu
  3. ↑ Superbolidi räjähti Suomen yllä Ursa. Viitattu 1. lokakuuta 2007.
  4. ↑ Earth Impact by an Asteroid: Prospects and Effects permanent.com.

Katso myös

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tulipallo&oldid=4738313”