Ero sivun ”Verisunnuntai (1905)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: zh:血腥星期日 |
Missään en löytänyt faktaa jota tukisi tätä väitettä. Lisätkää uudestaan, kun on löytynyt. |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
[[Venäjän-Japanin sota|Japanin]] sota oli ollut tappiollinen ja kallis venäläisille ja kansa nousi vastustamaan sitä. Ympäri Venäjää lakkoiltiin ja [[kapitalismi]]n juurtuminen Venäjälle synnytti ammattiyhdistysliikkeitä. Poliittinen kuohunta kaipasi uudistuksia ja demokratiaa, mutta keisari ei tahtonut luopua valta-asemastaan. |
[[Venäjän-Japanin sota|Japanin]] sota oli ollut tappiollinen ja kallis venäläisille ja kansa nousi vastustamaan sitä. Ympäri Venäjää lakkoiltiin ja [[kapitalismi]]n juurtuminen Venäjälle synnytti ammattiyhdistysliikkeitä. Poliittinen kuohunta kaipasi uudistuksia ja demokratiaa, mutta keisari ei tahtonut luopua valta-asemastaan. |
||
[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n työläiset marssivat pappi [[Georgi Gabon]]in johdolla viemään anomusta [[Talvipalatsi]]in keisari Nikolai II:lle lakiasäätävän kokouksen koollekutsumisesta. Anomuksessa esitettiin muun muassa |
[[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n työläiset marssivat pappi [[Georgi Gabon]]in johdolla viemään anomusta [[Talvipalatsi]]in keisari Nikolai II:lle lakiasäätävän kokouksen koollekutsumisesta. Anomuksessa esitettiin muun muassa progressiivisen tuloveron ja työsuojelulain säädännön aikaan saamista ja Venäjän-Japanin sodan lopettamista. |
||
Marssijoita oli kaiken kaikkiaan 140 000 {{lähde}} mutta keisari ei ottanut heitä vastaan. Heitä vastassa oli sotilaita jotka avasivat tulen siviilejä vastaan. Virallisten tietojen mukaan 96 ihmistä sai surmansa ja 330 haavoittui. Lehtimiesten tekemien havaintojen mukaan "Verisunnuntain" uhrien lukumäärä lähenteli viittä tuhatta.{{lähde}} |
Marssijoita oli kaiken kaikkiaan 140 000 {{lähde}} mutta keisari ei ottanut heitä vastaan. Heitä vastassa oli sotilaita jotka avasivat tulen siviilejä vastaan. Virallisten tietojen mukaan 96 ihmistä sai surmansa ja 330 haavoittui. Lehtimiesten tekemien havaintojen mukaan "Verisunnuntain" uhrien lukumäärä lähenteli viittä tuhatta.{{lähde}} |
||
Versio 1. toukokuuta 2008 kello 16.50
Verisunnuntai oli 22. tammikuuta 1905 (silloisen venäläisen kalenterin mukaan 9. tammikuuta) tapahtunut välikohtaus, jossa keisari Nikolai II:n henkivartijakaarti ampui aseettomia mielenosoittajia.
Japanin sota oli ollut tappiollinen ja kallis venäläisille ja kansa nousi vastustamaan sitä. Ympäri Venäjää lakkoiltiin ja kapitalismin juurtuminen Venäjälle synnytti ammattiyhdistysliikkeitä. Poliittinen kuohunta kaipasi uudistuksia ja demokratiaa, mutta keisari ei tahtonut luopua valta-asemastaan.
Pietarin työläiset marssivat pappi Georgi Gabonin johdolla viemään anomusta Talvipalatsiin keisari Nikolai II:lle lakiasäätävän kokouksen koollekutsumisesta. Anomuksessa esitettiin muun muassa progressiivisen tuloveron ja työsuojelulain säädännön aikaan saamista ja Venäjän-Japanin sodan lopettamista.
Marssijoita oli kaiken kaikkiaan 140 000 lähde? mutta keisari ei ottanut heitä vastaan. Heitä vastassa oli sotilaita jotka avasivat tulen siviilejä vastaan. Virallisten tietojen mukaan 96 ihmistä sai surmansa ja 330 haavoittui. Lehtimiesten tekemien havaintojen mukaan "Verisunnuntain" uhrien lukumäärä lähenteli viittä tuhatta.lähde?
Katso myös
Venäjän vuoden 1905 vallankumous