Ero sivun ”Bounty – kapina laivalla” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+[
Louperibot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: es:The Bounty
Rivi 55: Rivi 55:
[[de:Die Bounty]]
[[de:Die Bounty]]
[[en:The Bounty]]
[[en:The Bounty]]
[[es:Motín a bordo]]
[[es:The Bounty]]
[[fr:Le Bounty]]
[[fr:Le Bounty]]
[[it:Il Bounty]]
[[it:Il Bounty]]

Versio 29. huhtikuuta 2008 kello 02.31

Malline:Tietolaatikko:Elokuva

Bounty – kapina laivalla (The Bounty) on vuonna 1984 valmistunut Britannian amiraliteetin aluksen HMS Bountyn kapinasta kertova draamaelokuva, jonka pääosissa ovat Mel Gibson Fletcher Christianina ja Anthony Hopkins kapteeni Willian Bligh’na, sekä muissa rooleissa muun muassa Daniel Day-Lewis, Edward Fox, Bernard Hill, Laurence Olivier ja Liam Neeson.

Elokuva on kenties historiallisesti tarkin kuvaus Bountyn matkasta Tahitille ja sitä seuranneesta kapinasta, ja se esittää henkilöhahmot aikansa tavallisina ihmisinä. Elokuva myös kuvaa kapinan syitä vähemmän kunniallisina kuin aiemmat elokuvat. Elokuvassa alkuasukkaat kuvataan myös lähes ilkialastomina, kuten asianlaita olisi ollut Bountyn vieraillessa Tahitisaarilla (aiemmissa versioissa alastomuus oli jätetty pois säädyllisyyssyistä).

Huolimatta merkittävistä näyttelijöistä, mukaan lukien Daniel Day-Lewis sekä Liam Neeson sivurooleissa ja Laurence Olivier cameo-roolissa amiraali Hoodina, elokuva sai murskaavat arvostelut, eikä siitä tullut menestystä.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva on tunnettu siitä, että se on aiempia Bounty-elokuvia suosiollisempi jyrkkänä kurinpitäjänä tunnettua kapteeni Bligh’ta kohtaan. Elokuvassa kapinan kuvaus esitetään sarjana takaumia.

William Bligh’ta ei esitetä elokuvassa tyrannimaisena kurinpitäjän, vaan enemmänkin perinteisenä purjelaivan kapteenina. Vaikka elokuvassa kuvataankin rankaisutoiminpiteitä, ne eivät kuitenkaan erityisesti poikkea tuon ajan tavallisista kurinpitomenetelmistä.

Aiempiin kahteen elokuvaan verrattuna HMS Bountyn merimiehet esiintyvät elokuvassa kokonaan toisessa valossa. Elokuvassa merimiehet esitetään karkeampina ja karaistuneempina kuin aiemmin, ja heidät kuvataan tuon ajan stereotyyppisinä merimiehinä. Myöskään merimiesten motivaationlähteet eivät ole niin jaloja kuin aiemmissa eolkuvissa.

Tässä elokuvassa Fletcher Christian kuvataan myös aiempaa monitahoisena hahmona. Ensin hänet kuvataan Bligh’n hyvänä ystävänä, jota Bligh jopa pyytää mukaan seuraavalle matkalleen. Elokuvan edetessä Christian ja Bligh kuitenkin kääntyvät toisiaan vastaan. Tunnelma kiristyy Bountyn purjehtiessa pois Tahitilta, jonne Christian on pakotettu jättämään vaimonsa. Tässä versiossa Christianin tahitilaisvaimo kuvataan yhtenä suurimmista kapinan syistä. Jälkeenpäin Christian myös kuvataan katuvaisena kapinan suhteen, ja hän kertoo eräälle kapinoitsijalle toivovansa että olisi antanut Bligh’lle musketteja ja ruutia.

Tämän elokuvan kerronnassa merimiehet kuvataan myös vastuuntuntoisempina kuin aiemmin. Bligh’n tyranniaa ei esitetä suurimpana syyna kapinaan: sen sijaan suurin syy kapinointiin oli miesten halu palata takaisin maanpäälliseen paratiisiin Tahitille. Kuitenkin se, että Bligh päätti yrittää maailmanympäripurjehdusta, kuvataan yhtenä kapinan osasyynä.

Kuten vuoden 1935 Bounty-elokuvassa, tämäkin versio keskittyy Bligh’n ja hänen seurakseen veneeseen pakotettujen kapinaoikeudenkäyntiin. Tämä elokuva on kuitenkin ensimmäinen, jossa historiallisiin tosiasioihin perustuen kuvataan yhden Bligh’n miehistä saavan surmansa alkuasukkaiden hyökätessä.

Kun Bligh miehineen saapuu hollantilaiseen siirtokuntaan, hänen osuutensa elokuvan kerronnasta päättyy, ja kerronta siirtyy kuvaamaan Bountyn matkaa Tahitilta Pitcairnin saarelle. Elokuva päättyy Bligh’n oikeudenkäynnin päätöspäivään, jolloin amiraliteetti vapautti hänet syytteistä.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.