Valdemar Liljeström

Vladimir (Valdemar) Liljeström (26. helmikuuta 1902, Pietari – 11. marraskuuta 1960) oli Metallityöväen Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja (1955–1960) ja ministeri kolmessa hallituksessa. Liljeström erosi SDP:n eduskuntaryhmästä vuonna 1958 ja hän siirtyi Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton riveihin.

Liljeström oli voimakas johtaja joka noudatti Suomen Metallityöväen Liitossa 50 – 60 luvun puheenjohtajavaltaista linjaa. Liljeström oli toimissaan erittäin itsenäinen, eikä häntä voinut sanoa minkään ryhmän varsinaiseksi edustajaksi vaikka hänet skogilaiseksi mainittiin. Vastustajien puheissa väitettiin, että hän olisi jopa etääntynyt itse jäsenistöstä . Valdemar Liljeström toivoi ammattiyhdistysliikkeen eheytymistä ja kannatti Veikko Helteen sovintoehdotusta ammattiyhdistysliikkeen kilpailevien ryhmien välille.

Valdemar Liljeström piti Metallityöväen Liittoa TPSL:n käsissä kommunistien valtausyrityksen aikana kylmän sodan ehkä kiivaimpina vuosina. Hän piti kommunistit poissa liiton päätöksenteosta joidenkin mielestä osin jopa epädemokraattisin keinoin. Kommunistit oli poistettu Liljeströmin toimesta mm. kokonaan liiton työehtosopimusneuvottelukunnasta.

Valdemar Liljeströmillä oli hyvät suhteet työnantajajärjestöjen johtoon, josta oli hyötyä työmarkkinaneuvotteluissa. Hän allekirjoitti työnantajaosapuolten kanssa metallin piirissä ensimmäisen kaksivuotisen indeksiin sidotun työehtosopimuksen v. 1960. Liljeström hoiti myös suhteita ulkomaihin ja teki tästä syystä lukuisia ulkomaanmatkoja. Neuvostoliiton matkan seurauksena Liljeström valittiin edustamaan SML:a Neuvostoliiton kauppavalutuskunnan jäsenenä v.1959.

Valdemar Liljeström kuoli astmakohtaukseen työmatkalla vuonna 1960. Hänen siunaustilaisuuteensa saapui surunvalitteluja yhteiskunnan kaikista kerroksista . Onni Närvänen nostettiin hänen seuraajakseen Metallityöväenliiton johtoon Emil Skogin tuella, ohittaen Liljeströmin oman suosikin Esko Suikkasen.

Ministeriydet

• Sosiaaliministeri (1948–1949 (SDP) ja 1958 (ammattiministeri)
• II Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri (1957)

Lähteet / Viitteet

• Suomen Metallityöväenliitto 1961– 1983, Eino Ketola, Otava 2007 ss. 34 – 38, 43 – 45
• Ahjo 22/60

Aiheesta muualla

• Valdemar Liljeström Suomen kansanedustajat. Eduskunta.