Ero sivun ”Temperamaalaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: simple:Tempera |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Antonio Pollaiuolo 002.jpg|thumb|220px|[[Antonio Pollaiuolo]]n temperamaalaus puulle vuodelta [[1475]]]] |
[[Kuva:Antonio Pollaiuolo 002.jpg|thumb|220px|[[Antonio Pollaiuolo]]n temperamaalaus puulle vuodelta [[1475]]]] |
||
'''Temperamaalaus''' oli [[keskiaika|keskiajalla]] tyypillinen [[maalaustaide|maalaustaiteen]] tekniikka. Siinä [[väri]]t |
'''Temperamaalaus''' oli [[keskiaika|keskiajalla]] tyypillinen [[maalaustaide|maalaustaiteen]] tekniikka. Siinä [[väri]]t koostuvat [[pigmentti|pigmentin]] lisäksi [[kananmuna]]n ja öljyn sekoitukseen perustuvasta [[sidosaine]]esta. Kananmunassa oleva [[albumiini]] muuttaa öljyn vesiliukoiseksi samalla tavalla kuin [[majoneesi]]a tehtäessä. Kuivuttuaan tempera-sidosaine muuttuu [[vesi|veteen]] tai öljyyn liukenemattomaksi. |
||
Temperaa on kahta päälaatua: kananmunaan perustuva ja [[kaseiini]]in eli [[maito|maidon]] juustoaineeseen perustuva tempera. Kaseiinitempera on näistä kahdesta tarttuvampi ja lujempi sidosaine, mutta sen käyttäminen tapahtuu vesihauteessa lämmitettynä. Jäähdyttyään kaseiinitempera kovettuu ja sen sanotaan tarttuvan niin lujasti, että sillä voidaan irrottaa vanhempia maalikerroksia esim. rappauksesta. |
Temperaa on kahta päälaatua: kananmunaan perustuva ja [[kaseiini]]in eli [[maito|maidon]] juustoaineeseen perustuva tempera. Kaseiinitempera on näistä kahdesta tarttuvampi ja lujempi sidosaine, mutta sen käyttäminen tapahtuu vesihauteessa lämmitettynä. Jäähdyttyään kaseiinitempera kovettuu ja sen sanotaan tarttuvan niin lujasti, että sillä voidaan irrottaa vanhempia maalikerroksia esim. rappauksesta. |
||
Versio 22. huhtikuuta 2008 kello 05.09
Temperamaalaus oli keskiajalla tyypillinen maalaustaiteen tekniikka. Siinä värit koostuvat pigmentin lisäksi kananmunan ja öljyn sekoitukseen perustuvasta sidosaineesta. Kananmunassa oleva albumiini muuttaa öljyn vesiliukoiseksi samalla tavalla kuin majoneesia tehtäessä. Kuivuttuaan tempera-sidosaine muuttuu veteen tai öljyyn liukenemattomaksi. Temperaa on kahta päälaatua: kananmunaan perustuva ja kaseiiniin eli maidon juustoaineeseen perustuva tempera. Kaseiinitempera on näistä kahdesta tarttuvampi ja lujempi sidosaine, mutta sen käyttäminen tapahtuu vesihauteessa lämmitettynä. Jäähdyttyään kaseiinitempera kovettuu ja sen sanotaan tarttuvan niin lujasti, että sillä voidaan irrottaa vanhempia maalikerroksia esim. rappauksesta.
Temperaväri kuivuu nopeasti. Ilman vernissaa värit ovat hennon pastellisävyisiä, mutta vernissa antaa väreille kiiltoa ja syvyyttä.
Temperavärejä käytetään tyypillisesti läpikuultavina kerroksina. Silloin voidaan ensin luoda sommittelu ja piirustus, seuraavaksi valot ja varjot ja vasta lopuksi lisätä kerros jossa on paikalliset värisävyt.
Temperamaalit soveltuvat taidemaalauksen lisäksi laajasti rakennuksien ja huonekalujen pinnoiksi. [1] [2] [3] [4] [5] [6]
Munatemperan valmistusohje: 1 osa munaa(keltuainen+valkuainen), 1 osa keitettyä pellavaöljyä (vernissa), 1 osa vettä. Osien lämpötilan on oltava sama. Ensin sekoitetaan muna+vernissa, sitten lisätään vesi. Mahdolliset väriaineet(pigmentit) lisätään viimeiseksi. [7]
Lähteet
- ↑ Kevät toi maalarin, perinteinen ulkomaalaus, Panu Kaila, Jyväskylä 2000
- ↑ Puurakennusten ulkomaalaus, Kalevi Järvinen, Hämeenlinna 2000
- ↑ Restaurointikortisto; Keittomaali, Museovirasto, 1993
- ↑ Restaurointikortisto; Öljymaali, Museovirasto, 1993
- ↑ Talo kautta aikojen Julkisivujen historia; Panu Kaila (Pietarila, Tomminen), Helsinki 1987
- ↑ Talotohtori, Panu Kaila, Porvoo 2000
- ↑ Vogel, Christian: Maalaamme temperalla - seinät - huonekalut - käyttöesineet. ISBN 951-873-790-8)