Ero sivun ”Telakka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Argus (keskustelu | muokkaukset)
tarkempaan luokkaan
OKBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: it:Cantiere navale
Rivi 62: Rivi 62:
[[hr:Brodogradilište]]
[[hr:Brodogradilište]]
[[is:Slippur]]
[[is:Slippur]]
[[it:Cantiere navale]]
[[he:מספנה]]
[[he:מספנה]]
[[nl:Scheepswerf]]
[[nl:Scheepswerf]]

Versio 22. huhtikuuta 2008 kello 00.38

Tämä artikkeli käsittelee paikkoja, joissa rakennetaan ja korjataan laivoja. Telakka on myös kulttuuritalo Tampereella
Pieni telakka Klaksvíkissa (Färsaaret), jossa korjataan kalastusaluksia

Telakat ovat paikkoja, joissa korjataan ja rakennetaan laivoja. Toimintaperiaatteeltaan telakka on yleensä joko vetotelakka, uiva telakka tai allastelakka, jollaisia suuremmat telakat tavallisesti ovat.

Vetotelakassa on maalta veteen ulottuvien kiskojen varassa liikkuva kelkka, jota liikutellaan vaijeri- ja taljajärjestelmän avulla. Telakoitava alus saatetaan hinaajien avulla kiskojen alapäässä lasketun kelkan etupuolelle ja liu'utetaan kelkan päälle. Sukeltaja kiinnittää aluksen kelkkaan ja kelkka vedetään kuivalle maalle.

Allastelakka toimii samaan tapaan kuin kanavasulku: laiva saatetaan portin kautta täynnä olevaan altaaseen ja tukirakenteiden asentamisen jälkeen allas tyhjennetään, jolloin laiva jää kuiville.

Uivassa telakassa laiva ajetaan veteen upotetun telakkaponttoonin päälle. Telakkaponttoonista pumpataan vettä pois, jolloin telakka ja laiva nousevat ylöspäin. Uiva telakka on helppo siirtää.

Perinteiseen laivanrakennukseen kuuluivat edellä mainittujen telakkatyyppien lisäksi varvit, joissa laivat pelkästään rakennettiin. Varvista laiva liu'utettiin suovalla liukastettua kaltevaa tasoa pitkin veteen perä edellä. Koivistolaisessa laivanrakennusperinteessä alus liukui veteen kylki edellä. Tätä tekniikkaa käytettiin Suomessa vielä sodan jälkeen sotakorvauksiin kuuluneiden puualusten rakentamisessa.

Suomen suurimpiin telakoihin kuuluvat Aker Yardsin telakat Turussa, Raumalla ja Helsingissä.

Maailman suurimmat telakat
Tilaukset 2005–2007
Sija Telakka Maa Bruttorekisteritonnia
1. Hyundai Heavy Ulsan Etelä-Korea 40 965 505
2. Samsung Heavy Etelä-Korea 22 986 205
3. Daewoo Ship/Marine Etelä-Korea 22 605 524
4. Hyundai Samho Etelä-Korea 17 565 730
5. Stx Chinhae Etelä-Korea 14 101 780
6. Shanghai Waigaoqiao Kiina 13 652 806
7. Dalian Shbldging - No 2 Yard Kiina 10 677 200
8. Sungdong Kiina 10 308 650
9. New Times Shipbuilding Kiina   9 882 815
10. Hyundai Mipo Etelä-Korea   9 847 061
Lähde: Kauppalehti 24.10.2007
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.