Ero sivun ”Pariisin maailmannäyttely” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Näyttelyistä tunnetuin on kenties vuonna 1900 [[15. huhtikuuta]]–[[12. marraskuuta]] järjestetty. Siihen osallistui yli 50 miljoonaa ihmistä, mikä oli ennätyksellinen määrä. Näyttelyssä oli yli 76 000 näytteilleasettajaa. Suuresta huomiosta huolimatta näyttely oli [[Ranska]]n hallitukselle tappiollinen. Näyttelyä varten rakennettiin useita Pariisin tunnettuja rakennuksia kuten [[Musée d'Orsay]]. Yksi näyttelyn erikoisuuksia oli myös liki kymmenen metrin korkeuteen rakennettu liikkuva jalkakäytävä, ''trottoir roulant'', joka kiersi ympäri näyttelyaluetta. Kolmisaisessa jalkakäytävässä oli kaksi eri nopuedella kulkevaa kaistaa ja yksi liikkumaton kaista, jolle saattoi koska tahansa siirtyä. |
Näyttelyistä tunnetuin on kenties vuonna 1900 [[15. huhtikuuta]]–[[12. marraskuuta]] järjestetty. Siihen osallistui yli 50 miljoonaa ihmistä, mikä oli ennätyksellinen määrä. Näyttelyssä oli yli 76 000 näytteilleasettajaa. Suuresta huomiosta huolimatta näyttely oli [[Ranska]]n hallitukselle tappiollinen. Näyttelyä varten rakennettiin useita Pariisin tunnettuja rakennuksia kuten [[Musée d'Orsay]]. Yksi näyttelyn erikoisuuksia oli myös liki kymmenen metrin korkeuteen rakennettu liikkuva jalkakäytävä, ''trottoir roulant'', joka kiersi ympäri näyttelyaluetta. Kolmisaisessa jalkakäytävässä oli kaksi eri nopuedella kulkevaa kaistaa ja yksi liikkumaton kaista, jolle saattoi koska tahansa siirtyä. |
||
Suomen paviljonki, jossa oli esillä muun muassa [[Akseli Gallen-Kallela]]n töitä, herätti runsaasti kansainvälistä huomiota. Palviljongin suunnittelivat [[Armas Lindgren]], [[Herman Gesellius]] ja [[Eliel Saarinen]]. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista frescoa: ''Ilmarinen kyntää kyisen pellon'', ''Sammon taonta'', ''Sammon puolustus'' ja ''Pakanuus ja kristinusko''. Esillä oli myös [[Emil Halonen|Emil Halosen]] ja [[Albert Edelfelt]]in töitä. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia.<ref>Vuosisatamme kronikka, s. 12</ref> |
Vuoden 1900 näyttelyssä oli myös niinsanottu 'Kansakuntien katu', jonka varrella oli monien eri maiden erikokoisia ja erityylisiä näyttelypaviljonkeja. Suomen paviljonki, jossa oli esillä muun muassa [[Akseli Gallen-Kallela]]n töitä, herätti runsaasti kansainvälistä huomiota, ainakin siihen nähden että se sijaitsi kadun vähempiarvoisessa takarivissä ja oli suhteellisen pieni, vain 400m². Toisaalta liikkuvan jalkakäytävän ansiosta suuri osa näyttelyvieraista kulki paviljongin ohitse, mikä varmasti kasvatti kävijämäärää. Palviljongin suunnittelivat [[Armas Lindgren]], [[Herman Gesellius]] ja [[Eliel Saarinen]]. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista frescoa: ''Ilmarinen kyntää kyisen pellon'', ''Sammon taonta'', ''Sammon puolustus'' ja ''Pakanuus ja kristinusko''. Esillä oli myös [[Emil Halonen|Emil Halosen]] ja [[Albert Edelfelt]]in töitä. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia.<ref>Vuosisatamme kronikka, s. 12</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 21. huhtikuuta 2008 kello 14.49
Pariisin maailmannäyttely (ransk. Exposition Universelle) oli maailmanlaajuinen tapahtuma, joka järjestettiin Pariisissa, Ranskassa vuosina 1855, 1867, 1878, 1889, 1900 ja 1937.
Eiffelin torni rakennettiin vuoden 1889 näyttelyyn.
Vuoden 1900 näyttely
Näyttelyistä tunnetuin on kenties vuonna 1900 15. huhtikuuta–12. marraskuuta järjestetty. Siihen osallistui yli 50 miljoonaa ihmistä, mikä oli ennätyksellinen määrä. Näyttelyssä oli yli 76 000 näytteilleasettajaa. Suuresta huomiosta huolimatta näyttely oli Ranskan hallitukselle tappiollinen. Näyttelyä varten rakennettiin useita Pariisin tunnettuja rakennuksia kuten Musée d'Orsay. Yksi näyttelyn erikoisuuksia oli myös liki kymmenen metrin korkeuteen rakennettu liikkuva jalkakäytävä, trottoir roulant, joka kiersi ympäri näyttelyaluetta. Kolmisaisessa jalkakäytävässä oli kaksi eri nopuedella kulkevaa kaistaa ja yksi liikkumaton kaista, jolle saattoi koska tahansa siirtyä.
Vuoden 1900 näyttelyssä oli myös niinsanottu 'Kansakuntien katu', jonka varrella oli monien eri maiden erikokoisia ja erityylisiä näyttelypaviljonkeja. Suomen paviljonki, jossa oli esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan töitä, herätti runsaasti kansainvälistä huomiota, ainakin siihen nähden että se sijaitsi kadun vähempiarvoisessa takarivissä ja oli suhteellisen pieni, vain 400m². Toisaalta liikkuvan jalkakäytävän ansiosta suuri osa näyttelyvieraista kulki paviljongin ohitse, mikä varmasti kasvatti kävijämäärää. Palviljongin suunnittelivat Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista frescoa: Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Sammon taonta, Sammon puolustus ja Pakanuus ja kristinusko. Esillä oli myös Emil Halosen ja Albert Edelfeltin töitä. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia.[1]
Lähteet
- ↑ Vuosisatamme kronikka, s. 12
