Ero sivun ”Syötteen kansallispuisto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hujane (keskustelu | muokkaukset)
|
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Maisema Syötteen kansallispuistosta.JPG|thumb|300px|maisema Syötteen kansallispuistosta]]
[[Kuva:Maisema Syötteen kansallispuistosta.JPG|thumb|300px|maisema Syötteen kansallispuistosta]]
'''Syötteen kansallispuisto''' on perustettu vuonna 2000 ja se sijaitsee [[Oulun lääni]]n ja [[Lapin lääni]]n alueella, [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], [[Posio]]n ja [[Taivalkoski|Taivalkosken]] kuntien alueella. Pinta-alaltaan [[kansallispuisto]] on 299 km². Puisto koostuu neljästä erillisestä alueesta Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjois-pohjanmaalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olenvan Suomen eteläisimmän tunturin Ison-Syötteen mukaan. Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto on poronhoitoalueella ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.
'''Syötteen kansallispuisto''' on perustettu vuonna 2000 ja se sijaitsee [[Oulun lääni]]n ja [[Lapin lääni]]n alueella, [[Pudasjärvi|Pudasjärven]], [[Posio]]n ja [[Taivalkoski|Taivalkosken]] kuntien alueella. Pinta-alaltaan [[kansallispuisto]] on 299 km². Puisto koostuu neljästä erillisestä alueesta Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjois-pohjanmaalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olenvan Suomen eteläisimmän tunturin Ison-Syötteen mukaan. Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto on poronhoitoalueella ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.

{{Suomen kansallispuistot}}


{{Tynkä/Maantiede}}
{{Tynkä/Maantiede}}

[[Luokka:Suomen kansallispuistot]]
[[Luokka:Suomen kansallispuistot]]

Versio 4. lokakuuta 2005 kello 20.39

Tiedosto:Maisema Syötteen kansallispuistosta.JPG
maisema Syötteen kansallispuistosta

Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000 ja se sijaitsee Oulun läänin ja Lapin läänin alueella, Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken kuntien alueella. Pinta-alaltaan kansallispuisto on 299 km². Puisto koostuu neljästä erillisestä alueesta Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjois-pohjanmaalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olenvan Suomen eteläisimmän tunturin Ison-Syötteen mukaan. Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto on poronhoitoalueella ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.


Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.