Ero sivun ”Naisasialiitto Unioni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
p fix yhdistyksen nimi
Rivi 3: Rivi 3:
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry perustettiin [[10. helmikuuta]] [[1892]] Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat [[Maikki Friberg]] (1861–1927), taidemaalari ja kirjailija [[Helena Westermarck]] (1850–1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja [[Lucina Hagman]] (1853–1946) sekä [[Annie Furuhjelm]] (1854–1937), [[Helmi Tengen]] (1875–1971) ja [[Ida Salin|Ida Sofia Salin]] (1865–1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa [[Marttaliitto]]a toukokuussa 1899. Voimistelunopettaja Helmi Tengen sai ensimmäisenä naisena ajokortin Suomessa.
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry perustettiin [[10. helmikuuta]] [[1892]] Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat [[Maikki Friberg]] (1861–1927), taidemaalari ja kirjailija [[Helena Westermarck]] (1850–1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja [[Lucina Hagman]] (1853–1946) sekä [[Annie Furuhjelm]] (1854–1937), [[Helmi Tengen]] (1875–1971) ja [[Ida Salin|Ida Sofia Salin]] (1865–1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa [[Marttaliitto]]a toukokuussa 1899. Voimistelunopettaja Helmi Tengen sai ensimmäisenä naisena ajokortin Suomessa.


Unioni naisasialiitto vastusti aluksi [[Suomalainen naisyhdistys|Suomalaisen naisyhdistyksen]] tapaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mutta vuonna 1904 Ylioppilastalon juhlasalissa pidetyn kokouksen jälkeen päätyi tekemään [[Miina Sillanpää]]n alustuksen pohjalta ponsia naisten äänioikeuden puolesta.
Unioni naisasialiitto vastusti aluksi [[Suomen naisyhdistys|Suomen naisyhdistyksen]] tapaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mutta vuonna 1904 Ylioppilastalon juhlasalissa pidetyn kokouksen jälkeen päätyi tekemään [[Miina Sillanpää]]n alustuksen pohjalta ponsia naisten äänioikeuden puolesta.


Vuonna 1980 perustettu [[Avoin Naisten Korkeakoulu]] (ANK) järjestää edelleen Ida Salinin testamenttaamassa [[Villa Salin]] -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa jäivät Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori [[Riitta Jallinoja]]n tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi alhaisempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen [[Feministit-Feministerna]] (F-F) -järjestön jäsenten. Toisin sanoen unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit.
Vuonna 1980 perustettu [[Avoin Naisten Korkeakoulu]] (ANK) järjestää edelleen Ida Salinin testamenttaamassa [[Villa Salin]] -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa jäivät Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori [[Riitta Jallinoja]]n tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi alhaisempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen [[Feministit-Feministerna]] (F-F) -järjestön jäsenten. Toisin sanoen unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit.

Versio 5. huhtikuuta 2008 kello 14.59

Unioni Naisasialiitto Suomessa ry – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf on naisten aseman parantamista ajava feministinen järjestö.

Unioni Naisasialiitto Suomessa ry perustettiin 10. helmikuuta 1892 Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat Maikki Friberg (1861–1927), taidemaalari ja kirjailija Helena Westermarck (1850–1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja Lucina Hagman (1853–1946) sekä Annie Furuhjelm (1854–1937), Helmi Tengen (1875–1971) ja Ida Sofia Salin (1865–1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa Marttaliittoa toukokuussa 1899. Voimistelunopettaja Helmi Tengen sai ensimmäisenä naisena ajokortin Suomessa.

Unioni naisasialiitto vastusti aluksi Suomen naisyhdistyksen tapaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, mutta vuonna 1904 Ylioppilastalon juhlasalissa pidetyn kokouksen jälkeen päätyi tekemään Miina Sillanpään alustuksen pohjalta ponsia naisten äänioikeuden puolesta.

Vuonna 1980 perustettu Avoin Naisten Korkeakoulu (ANK) järjestää edelleen Ida Salinin testamenttaamassa Villa Salin -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa jäivät Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori Riitta Jallinojan tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi alhaisempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen Feministit-Feministerna (F-F) -järjestön jäsenten. Toisin sanoen unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit.

Kirjallisuutta

  • Minna Hagner, Teija Försti: Suffragettien sisaret.
  • Kvinnans 100 år: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf - Unioni Naisasialiitto Suomessa ry 1892-1992/ [text: Eeva-Liisa Nurmi, Nina Degerstadt ...]; [översättning: Nina Roos]. Helsinfors [Helsinki] 1994.
  • Jallinoja, Riitta. Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana. Väitöskirja. Porvoo: WSOY, 1983.
  • Metsämäki, Mikko ja Nisula Petteri: Aktivistit - Suomalaisten kansanliikkeiden tarina. Helsinki: Edita, 2006

Aiheesta muualla