Johann Gottlieb Fichte

Johann Gottlieb Fichte

Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 – 27. tammikuuta 1814) oli saksalainen filosofi. Hän kuuluu merkittävimpiin saksalaisen idealismin edustajiin. Häntä pidetään joskus saksalaisen nationalismin ja antisemitismin isänä.

Vuodesta 1810 Fichte toimi professorina Berliinissä, missä hän ranskalaisen sotaväen liikkuessa kaduilla vuosina 1807–08 piti kuuluisat puheensa, Reden an die deutsche Nation.

Fichten pääkiinnostuksenkohteita olivat ontologia, metafysiikka ja epistemologia. Aluksi hän seurasi Baruch Spinozan jalanjäljissä, mutta kiinnostui myöhemmin Immanuel Kantin filosofiasta. Filosofiassaan, joka on jyrkkää idealismia, Fichte koettaa osoittaa, että kaikki olevainen ja koko maailman järjestys on hengen välttämätön tuote. Jumala on hänestä eettinen maailmanjärjestys, myöhemmin absoluuttinen olevainen, joka vain ilmenee eettisessä toiminnassa.

Fichten elämäkerran on kirjoittanut hänen poikansa Immanuel Hermann Fichte (1796–1879), "spekulatiivisen teismin" perustaja saksalaisessa filosofiassa.

Teoksia

• Ueber den Begriff der Wissenschaftslehre ("Tiedeopin käsitteestä", 1794)
• Einige Vorlesungen über die Bestimmung des Gelehrten ("Oppineiden kutsumuksesta", 1794)
• Grundlage der gesammten Wissenschaftslehre ("Tiedeopin perusta", 1794/1795)
• Grundriss des Eigenthümlichen der Wissenschaftslehre in Rücksicht auf das theoretische Vermögen ("Tiedeopin ominaispiirteiden yleiskatsaus", 1795)
• Grundlage des Naturrechts nach Principien der Wissenschaftslehre ("Luonnonoikeuden perusteista", 1796)
• Zweite Einleitung in die Wissenschaftslehre ("Toinen johdanto tiedeoppiin", 1797)
• Das System der Sittenlehre nach den Principien der Wissenschaftslehre ("Moraaliteorian järjestelmä perustettuna tiedeoppiin", 1798)
• Über Geist und Buchstabe in der Philosophie ("Hengestä ja kirjaimesta filosofiassa", 1798)
• Ueber den Grund unsers Glauben an eine göttliche Weltregierung (1798)
• Appellation an das Publikum über die durch Churf. Sächs. Confiscationsrescript ihm beigemessenen atheistischen Aeußerungen. Eine Schrift, die man zu lesen bittet, ehe man sie confsicirt (1799)
• Der geschlossne Handelsstaat. Ein philosophischer Entwurf als Anhang zur Rechtslehre und Probe einer künftig zu liefernden Politik (1800)
• Die Bestimmung des Menschen (1800)
• Friedrich Nicolai's Leben und sonderbare Meinungen (1801)
• Die Grundzüge des gegenwärtigen Zeitalters ("Aikakautemme peruspiirteet", 1806)
• Die Anweisung zum seligen Leben, oder auch die Religionslehre ("Ohje autuasta elämää varten, eli uskonopit", 1806)
• Reden an die deutsche Nation ("Puheita Saksan kansalle", 1807/1808)
• Das System der Rechtslehre ("Valtio-opin järjestelmä", 1812)
• Einleitungsvorlesungun in die Wissenschaftslehre ("Johdattelevia luentoja tiedeoppiin", 1813)
• Wissenschaftslehre nova methodo ("Tiedeopin uusi metodi", Fichten vuosien 1796–1799 luennot postuumisti julkaistuna)

Katso myös

• Tiedeoppi

Kirjallisuutta suomeksi

• Fichte, Johann Gottlieb: Tiedeopin perusta. (Alkuteos: Grundlage der gesammten Wissenschaftslehre, 1794/1795.) Suomennos ja selitykset Ilmari Jauhiainen. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-964-4.

Aiheesta muualla

• Internet Encyclopedia of Philosophy: Johann Gottlieb Fichte (englanniksi)