Ero sivun ”René Descartes” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Belkin (keskustelu | muokkaukset)
p w
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Descartes.jpg|thumb|René Descartes]]
[[Kuva:Descartes.jpg|thumb|René Descartes]]


'''René Descartes''' ([[31. maaliskuuta]] [[1596]] - [[11. helmikuuta]] [[1650]]) oli [[ranska]]lainen [[rationalismi|rationalisti]], joka pyrki järjestelmällisesti epäilemään kaikkea mahdollista. Hänen tavoitteenaan oli löytää varma pohja varmalle tiedolle.
'''René Descartes''' ([[31. maaliskuuta]] [[1596]] - [[11. helmikuuta]] [[1650]]) oli [[ranska]]lainen [[rationalismi|rationalisti]], joka pyrki järjestelmällisesti epäilemään kaikkea mahdollista. Hänen tavoitteenaan oli löytää varma pohja varmalle [[tieto|tiedolle]].


Descartes oli merkittävä matemaatikko. Hänen tutkielmansa ''Geometria'' on tieteen historian klassikko, jota on luonnehdittu yhdeksi suurimmista yksittäisistä askelista täsmällisten tieteiden historiassa. Siinä Descartes kehitti analyyttisen geometrian ja avasi tietä nykyaikaiselle matematiikalle. Loisteliaan tyylinsä vuoksi Descartesin teokset ovat ranskalaisen kirjallisuuden merkkipaaluja.
Descartes oli merkittävä matemaatikko. Hänen tutkielmansa ''Geometria'' on tieteen historian klassikko, jota on luonnehdittu yhdeksi suurimmista yksittäisistä askelista täsmällisten tieteiden historiassa. Siinä Descartes kehitti analyyttisen [[geometria]]n ja avasi tietä nykyaikaiselle [[matematiikka|matematiikalle]]. Loisteliaan tyylinsä vuoksi Descartesin teokset ovat ranskalaisen [[kirjallisuus|kirjallisuuden]] merkkipaaluja.


Descartes asetti omakohtaisen harkinnan, ennakkoedellytyksistä vapaan tutkimuksen ja järjen hallitsija-asemaan, ohi arvovallan, perinteen ja uskonnon. Kirkko tuomitsikin Descartesin harhaoppiseksi. Hänen kirjansa joutuivat katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen luetteloon. Tuotteliaimman kautensa ajan Descartes asui vapaamielisessä Hollannissa.
Descartes asetti omakohtaisen harkinnan, ennakkoedellytyksistä vapaan tutkimuksen ja järjen hallitsija-asemaan, ohi arvovallan, [[perinne|perinteen]] ja [[uskonto|uskonnon]]. [[Kirkko]] tuomitsikin Descartesin harhaoppiseksi. Hänen kirjansa joutuivat [[Katolisuus|katolisen kirkon]] kiellettyjen kirjojen luetteloon. Tuotteliaimman kautensa ajan Descartes asui vapaamielisessä [[alankomaat|Hollannissa]].


== Filosofia ==
== Filosofia ==


Descartesin epäilyn välineistä tunnetuin lienee niin sanottu karteesiolainen [[demoni]]. Descartes ei pitänyt havaintoa luotettavana tiedonlähteenä subjektista riippumattomasta maailmasta, koska on mahdollista, että on olemassa jonkinlainen ilkeä kaikkivoipa demoni (''deus deceptor''), joka tuottaa subjektille sen havainnot, jotka antavat täysin virheellisen kuvan todellisuudesta. Samaten demoni saattaa hypnotisoida meidät uskomaan vääriä laskuja oikeiksi, joten edes matemaattiset totuudet eivät välttämättä pidä paikkaansa. Descartes tuli siihen tulokseen, että kaikesta huolimatta yksi asia on varma: vähintään subjektin henkisen minän on oltava olemassa, koska täytyyhän demonin jotain puijata. Mielen on pakko olla olemassa, koska jokinhan epäilee aistien antamaa todistusta. Tästä on tullutkin Descartesin kuuluisa lausahdus: ''Cogito ergo sum'' eli ajattelen, siis olen.
Descartesin epäilyn välineistä tunnetuin lienee niin sanottu karteesiolainen [[demoni]]. Descartes ei pitänyt havaintoa luotettavana tiedonlähteenä [[subjekti|subjektista]] riippumattomasta maailmasta, koska on mahdollista, että on olemassa jonkinlainen ilkeä kaikkivoipa demoni (''deus deceptor''), joka tuottaa subjektille sen havainnot, jotka antavat täysin virheellisen kuvan todellisuudesta. Samaten demoni saattaa [[Hypnoosi|hypnotisoida]] meidät uskomaan vääriä laskuja oikeiksi, joten edes matemaattiset totuudet eivät välttämättä pidä paikkaansa. Descartes tuli siihen tulokseen, että kaikesta huolimatta yksi asia on varma: vähintään subjektin henkisen minän on oltava olemassa, koska täytyyhän demonin jotain puijata. [[Mieli|Mielen]] on pakko olla olemassa, koska jokinhan epäilee [[aisti]]en antamaa todistusta. Tästä on tullutkin Descartesin kuuluisa lausahdus: ''Cogito ergo sum'' eli ajattelen, siis olen.


Epäilevä Descartes tuli siis siihen tulokseen, että hän ei voisi epäillä, ellei hän olisi subjektina olemassa, mutta toisaalta hänen oma ruumiinsa voisi olla unta tai näköharhaa. Mieli ei Descarteksen mukaan tämän vuoksi voi olla aineellinen, koska sen olemassaolo ei ole yhtä varmaa kuin ajattelevan subjektin. Onneksi hyvä Jumala ei voisi kuitenkaan johtaa meitä harhaan, joten ruumimmekin on olemassa. Descartes ajatteli täten, että mielen ja ruumiin jaon pitäisi tämän perusteella olla selvää kaikille rationaalisesti ajatteleville ihmisille. Mieli ja ruumis kommunikoivat keskenään käpyrauhasen välityksellä; miten tämä sitten tapahtuu, jää epäselväksi.
Epäilevä Descartes tuli siis siihen tulokseen, että hän ei voisi epäillä, ellei hän olisi subjektina olemassa, mutta toisaalta hänen oma ruumiinsa voisi olla [[uni|unta]] tai [[näköharha]]a. Mieli ei Descarteksen mukaan tämän vuoksi voi olla aineellinen, koska sen [[olemassaolo]] ei ole yhtä varmaa kuin ajattelevan subjektin. Onneksi hyvä [[Jumala]] ei voisi kuitenkaan johtaa meitä harhaan, joten ruumimmekin on olemassa. Descartes ajatteli täten, että mielen ja ruumiin jaon pitäisi tämän perusteella olla selvää kaikille rationaalisesti ajatteleville ihmisille. Mieli ja ruumis kommunikoivat keskenään [[Käpyrauhanen|käpyrauhasen]] välityksellä; miten tämä sitten tapahtuu, jää epäselväksi.


Descartesin kaksinaista oppia ruumiista ja mielestä kutsutaan nimellä [[kartesiolainen dualismi]].
Descartesin kaksinaista oppia ruumiista ja mielestä kutsutaan nimellä [[kartesiolainen dualismi]].

Versio 1. lokakuuta 2005 kello 18.17

René Descartes

René Descartes (31. maaliskuuta 1596 - 11. helmikuuta 1650) oli ranskalainen rationalisti, joka pyrki järjestelmällisesti epäilemään kaikkea mahdollista. Hänen tavoitteenaan oli löytää varma pohja varmalle tiedolle.

Descartes oli merkittävä matemaatikko. Hänen tutkielmansa Geometria on tieteen historian klassikko, jota on luonnehdittu yhdeksi suurimmista yksittäisistä askelista täsmällisten tieteiden historiassa. Siinä Descartes kehitti analyyttisen geometrian ja avasi tietä nykyaikaiselle matematiikalle. Loisteliaan tyylinsä vuoksi Descartesin teokset ovat ranskalaisen kirjallisuuden merkkipaaluja.

Descartes asetti omakohtaisen harkinnan, ennakkoedellytyksistä vapaan tutkimuksen ja järjen hallitsija-asemaan, ohi arvovallan, perinteen ja uskonnon. Kirkko tuomitsikin Descartesin harhaoppiseksi. Hänen kirjansa joutuivat katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen luetteloon. Tuotteliaimman kautensa ajan Descartes asui vapaamielisessä Hollannissa.

Filosofia

Descartesin epäilyn välineistä tunnetuin lienee niin sanottu karteesiolainen demoni. Descartes ei pitänyt havaintoa luotettavana tiedonlähteenä subjektista riippumattomasta maailmasta, koska on mahdollista, että on olemassa jonkinlainen ilkeä kaikkivoipa demoni (deus deceptor), joka tuottaa subjektille sen havainnot, jotka antavat täysin virheellisen kuvan todellisuudesta. Samaten demoni saattaa hypnotisoida meidät uskomaan vääriä laskuja oikeiksi, joten edes matemaattiset totuudet eivät välttämättä pidä paikkaansa. Descartes tuli siihen tulokseen, että kaikesta huolimatta yksi asia on varma: vähintään subjektin henkisen minän on oltava olemassa, koska täytyyhän demonin jotain puijata. Mielen on pakko olla olemassa, koska jokinhan epäilee aistien antamaa todistusta. Tästä on tullutkin Descartesin kuuluisa lausahdus: Cogito ergo sum eli ajattelen, siis olen.

Epäilevä Descartes tuli siis siihen tulokseen, että hän ei voisi epäillä, ellei hän olisi subjektina olemassa, mutta toisaalta hänen oma ruumiinsa voisi olla unta tai näköharhaa. Mieli ei Descarteksen mukaan tämän vuoksi voi olla aineellinen, koska sen olemassaolo ei ole yhtä varmaa kuin ajattelevan subjektin. Onneksi hyvä Jumala ei voisi kuitenkaan johtaa meitä harhaan, joten ruumimmekin on olemassa. Descartes ajatteli täten, että mielen ja ruumiin jaon pitäisi tämän perusteella olla selvää kaikille rationaalisesti ajatteleville ihmisille. Mieli ja ruumis kommunikoivat keskenään käpyrauhasen välityksellä; miten tämä sitten tapahtuu, jää epäselväksi.

Descartesin kaksinaista oppia ruumiista ja mielestä kutsutaan nimellä kartesiolainen dualismi.

Descartes kehitti analyyttisen geometrian ja tutki paljon luontoa, vaikka olikin rationalisti.

Teokset

  • Essais philosophiques
  • Meditationes de prima philosophia
  • Principia philosophiae.

Katso myös