Ero sivun ”Canal du Midi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: sk:Canal du Midi |
Ras (keskustelu | muokkaukset) p →Tyyppipiirteitä: kh |
||
Rivi 30: | Rivi 30: | ||
==Tyyppipiirteitä== |
==Tyyppipiirteitä== |
||
Canal du Midi on 241 kilometriä pitkä kanava, joka alkaa Marseillan kaupungista, jossa Ondlousjoki laskeen Thaun lampeen. Lähistöllä ovat myös Seten ja Toulousen kaupungit. Aikalaiset |
Canal du Midi on 241 kilometriä pitkä kanava, joka alkaa Marseillan kaupungista, jossa Ondlousjoki laskeen Thaun lampeen. Lähistöllä ovat myös Seten ja Toulousen kaupungit. Aikalaiset pitivät kanavan rakentamista oman aikansa suurimpana hankkeena. |
||
Kanava koostuu 328 rakennelmasta, joihin kuuluu 103 sulkua (suurin korkeusero 190 metriä). Sulkujen lisäksi kanavassa on siltoja, patoja ja tunneli. |
|||
Béziersin kaupungissa kanava ylittää Orb-joen siltakanavan (pont-canal) avulla. |
Béziersin kaupungissa kanava ylittää Orb-joen siltakanavan (pont-canal) avulla. |
||
Rivi 37: | Rivi 37: | ||
Kanavasuunnitelma sisälsi kaikkien aikojen ensimmäisen tunnelissa kulkevan kanavaosuuden rakentamisen. Canal du Midi kulkee 173 metriä kukkulan läpi kulkevassa tunnelissa Enserunessa. |
Kanavasuunnitelma sisälsi kaikkien aikojen ensimmäisen tunnelissa kulkevan kanavaosuuden rakentamisen. Canal du Midi kulkee 173 metriä kukkulan läpi kulkevassa tunnelissa Enserunessa. |
||
Kanavaan vettä syöttämään rakennettiin myös ensimmäinen tekoallas — massiivinen pato |
Kanavaan vettä syöttämään rakennettiin myös ensimmäinen tekoallas — massiivinen pato. Mitoiltaan se oli 700 metriä pitkä, 120 metriä leveä ja 30 metriä joenpinnasta. Työntekijöinä toimivat sadat lähialueiden naiset, jotka kantoivat rakennusmaan perille koreissaan. |
||
Kanavan matkan aikana toteutettiin lukuisia arkkitehtonisia ja insinööritaiteellisia ratkaisuja, joista voidaan mainita mm. seuraavat: |
Kanavan matkan aikana toteutettiin lukuisia arkkitehtonisia ja insinööritaiteellisia ratkaisuja, joista voidaan mainita mm. seuraavat: |
||
*Agden pyörösulku |
*Agden pyörösulku |
||
*Fonséranesin sulkuportti ja kanavavallit |
*Fonséranesin sulkuportti ja kanavavallit |
||
*Agden sillalle rakennettu kanava |
*Agden sillalle rakennettu kanava |
||
*Orbin sillalle rakennettu kanava |
*Orbin sillalle rakennettu kanava |
||
*Malpasin tunneli |
*Malpasin tunneli |
||
*Naurouze, jossa on kanavan korkeimmalla sijaitseva paikka |
*Naurouze, jossa on kanavan korkeimmalla sijaitseva paikka |
||
*Castelnaudary sulut ja allas. |
*Castelnaudary sulut ja allas. |
||
Nykyisin Canal du Midi on käytetympi kuin Seine-joki ja se yksistään vastaa viidesosasta |
Nykyisin Canal du Midi on käytetympi kuin Seine-joki ja se yksistään vastaa viidesosasta Ranskan vesiteillä tapahtuvasta turistiliikenteestä. Matkailijoista ulkomaalaisia on noin 80 %. Pääosin he ovat saksalaisia, sveitsiläisiä ja brittejä. |
||
==Kaso myös== |
==Kaso myös== |
Versio 28. maaliskuuta 2008 kello 20.58
Canal du Midi on Ranskassa sijaitseva kanava, joka yhdistää Bordeaux’sta lähtevän Garonne-joen ja Välimeren. Kanavaa kutsutaankin yleisesti kahden meren kanavaksi (Canal des Deux Mers) yhdessä Canal Latéral à la Garonnen kanssa, sehän yhdistää Atlantin ja Välimeren. Kanava liittyy oleellisesti yhteen Rhône-joesta Sèten kaupunkiin liittyvään kanavaan.
Kanava on vuodesta 1996 lähtien kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon.
Historia
Viljakaupan tarpeista sai alkunsa ajatus, joka johti Canal du Midin (Etelän kanavan) rakentamiseen. Kanava rakennettiin 1600-luvulla vuosien 1666 ja 1681 välisenä aikana. Tuolloin Ranskaan hallitsi Ludvig XIV ja töiden johtajana toimi Pierre-Paul Rique. Kanava on Euroopan vanhin yhä vielä käytössä oleva kanava. Canal du Midin rakentamisen taustalla vaikutti myös ajatus toimia Atlantin ja Välimeren yhdistävänä oikopolkuna, mikä välttäisi pitkän merimatkan vihamielisen Espanjan ympäri sekä Barbareskivaltioiden merirosvot, matkan joka kesti 17. vuosisadan purjelaivalla kuukauden päivät.
Kanavan kaivaminen oli hyvin vanha ajatus. Kuitenkin kanavan rakentamisen aloittaminen oli läheisesti yhteydessä jokiliikenteen kasvuun uuden ajan alussa. Kysymys jokiliikenteestä oli tuolloin ajankohtainen ja hallitus kannusti ja tuki liikenteen edistämistä. Jo kolmekymmentä vuotta ennen kanavan rakentamista oli suunniteltu vastaavaa projektia, jonka pohdinta olisi uskottu toimikunnalla, johon eräänä jäsenenä kuului Pierre-Paul Riquet’n isä. Vuonna 1666 Riquet ratkaisi onnistuneesti kanavan rakentamiseen liittyvän keskeisen ongelman: Veden saamisen kanavan korkeimpaan kohtaan. Colbert oikeutti töiden aloittamisen. Kanavan rakentaminen maksoi 17 miljoonaan livreä ajankohdan rahassa mitattuna. Tästä suunnattomasta summasta maksoi kuningas Ludvig XIV 40 % ja paikallinen maakunta samoin 40 %. Riquet itse maksoi rakennuskustannuksista 20 % ja samalla hän tuli kanavan omistajaksi.
Kuningas Ludvig XIV ei ollut ainoastaan määrännyt tätä Languedocin kuninkaallista kanavaa rakennettavaksi helpottaakseen alueen kaupankäyntiä. Nero, Augustus, Kaarle Suuri, Ranskan Frans I, Ranskan Kaarle IX ja Ranskan Henrik IV olivat ennen Ludvig XIV haaveilleet kanavan rakentamisesta, ja tämän monien haaveen hän toteutti. Kun kuningas vastaanotti Riquet’n ehdotuksen vuonna 1662 hän näki siinä mahdollisuuden Espanjan merenkäynnistä saamien tulojen vähentämiseen ja samalla hallituskautensa merkitsemiseen jättiläismäisellä rakennelmalla.
Viidentoista vuoden ajan lähes 12.000 työntekijää toteuttivat tätä mahtavaa jättiurakkaa. Kanava avattiin liikenteelle 24. toukokuuta 1681 nimellä Canal Royal de Languedoc (Languedocin kuninkaallinen kanava), eli vuosi suunnittelijainsinöörinsä kuoleman jälkeen. Kanavan toteuttamisessa oli monia ongelmia, sekä teknisiä, mutta myös poliittisia.
Ensinnäkin piti saada kanavan taitekohtaan riittävässä määrin vettä. Pierre-Paul Riquet toteutti järjestelmän, jossa hän ns. Mustilta vuorilta, jotka kohoavat ns. Ranskan keskusvuoriston eteläisenä huippuna Mazamet’n kaupungin lähistöllä, kokosi veden kanavaan. Myös Saint-Férréolon järven vedet käytettiin kanavan hyväksi. Riquet ei epäröinyt rakentaa lukuisia tunneleita ja siltakanavia veden kuljettamiseksi kanavan tarpeisiin.
Kun rakennustyöt oli saatu liikkeelle, niin Riquet osoitti todella lujaa tahtoa töiden toteuttamiseksi, hän oli noudattamatta jopa Colbert’n ohjeita ja määräyksiä. Näin hän päättäväisesti toteutti myös Malpasin tunnelin kanavaan, vaikka kuninkaan määräys kielsi häneltä moisen teon. Riquet toteutti rakennustyönsä talonpojille määrätyn suolaveron (gabelle) avulla. Riquet’n anti myöhemmälle yhteiskunnalle ei ole vain kanavan hieno tekniikka, vaan hän oli myös ensimmäinen rakentava insinööri, joka maksoi palkollisilleen kuukausipalkan ja järjesti sosiaaliturvan työntekijöilleen.
Kuitenkin, kanava ei todellisuudessa täyttänyt siihen asetettuja toiveita. Taloudellinen ja poliittinen konteksti muuttuivat ja sota Espanjaa vastaa esti kanavan taloudellisen kehittämisen.
Tyyppipiirteitä
Canal du Midi on 241 kilometriä pitkä kanava, joka alkaa Marseillan kaupungista, jossa Ondlousjoki laskeen Thaun lampeen. Lähistöllä ovat myös Seten ja Toulousen kaupungit. Aikalaiset pitivät kanavan rakentamista oman aikansa suurimpana hankkeena. Kanava koostuu 328 rakennelmasta, joihin kuuluu 103 sulkua (suurin korkeusero 190 metriä). Sulkujen lisäksi kanavassa on siltoja, patoja ja tunneli.
Béziersin kaupungissa kanava ylittää Orb-joen siltakanavan (pont-canal) avulla.
Kanavasuunnitelma sisälsi kaikkien aikojen ensimmäisen tunnelissa kulkevan kanavaosuuden rakentamisen. Canal du Midi kulkee 173 metriä kukkulan läpi kulkevassa tunnelissa Enserunessa.
Kanavaan vettä syöttämään rakennettiin myös ensimmäinen tekoallas — massiivinen pato. Mitoiltaan se oli 700 metriä pitkä, 120 metriä leveä ja 30 metriä joenpinnasta. Työntekijöinä toimivat sadat lähialueiden naiset, jotka kantoivat rakennusmaan perille koreissaan.
Kanavan matkan aikana toteutettiin lukuisia arkkitehtonisia ja insinööritaiteellisia ratkaisuja, joista voidaan mainita mm. seuraavat:
- Agden pyörösulku
- Fonséranesin sulkuportti ja kanavavallit
- Agden sillalle rakennettu kanava
- Orbin sillalle rakennettu kanava
- Malpasin tunneli
- Naurouze, jossa on kanavan korkeimmalla sijaitseva paikka
- Castelnaudary sulut ja allas.
Nykyisin Canal du Midi on käytetympi kuin Seine-joki ja se yksistään vastaa viidesosasta Ranskan vesiteillä tapahtuvasta turistiliikenteestä. Matkailijoista ulkomaalaisia on noin 80 %. Pääosin he ovat saksalaisia, sveitsiläisiä ja brittejä.
Kaso myös
Wikipediasta
Luettelo_maailmanperintöluettelon_kohteista_Euroopassa#Ranska
Aiheesta muualla
- Canal du Midi
- Canal latéral à la Garonne de Toulouse à Castets en Dorthe
Lähteet
- Hélène Vérin, La gloire des Ingénieurs
- Michel Cotte, Le Canal du Midi, merveille de l’Europe
- Albi
- Alppien paalutalot
- Amiensin katedraali
- Arc-et-Senans’n kuninkaallinen suolatehdas
- Arlesin roomalaiset ja romaaniset monumentit
- Avignonin historiallinen keskusta ja Palais des Papes
- Belgian ja Ranskan kellotornit (jaettu Belgian kanssa)
- Bourges'n katedraali
- Canal du Midi
- Causses ja Cévennes
- Chaîne des Puys
- Chartresin katedraali
- Chauvet’n luola
- Cordouanin majakka
- Euroopan suuret kylpyläkaupungit
- Fontainebleaun palatsi ja puisto
- Fontenayn apottiluostari
- Girolatan niemi, Porton niemi, Scandolan luonnonreservaatti ja Piano Calanches Korsikassa
- Carcassonne
- Le Corbusierin arkkitehtoniset työt
- Le Havre
- Loiren laakso Sully-sur-Loiren ja Chalonnes-sur-Loire välillä
- Lyon
- Mont Saint-Michel
- Nancyn aukiot: Place Stanislas, Place de la Carrière ja Place d’Alliance
- Nord-Pas-de-Calais’n kaivosalue
- Notre-Damen katedraali, entinen Saint-Remin basilika sekä Taun palatsi Reimsissa
- Nizza
- Orangen roomalainen teatteri ja sen ympäristöt sekä ”riemukaari”
- Provins
- Monte Perdido
- Ranskan eteläiset alueet
- Saint-Émilion
- Saint-Savin-sur-Gartempen luostari
- Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitit
- Seinen jokivarsi Pariisissa
- Grande Île
- Pont du Gard
- Uuden-Kaledonian laguunit
- Vaubanin linnoitukset
- Versailles’n palatsi puistoineen
- Vézelay
- Vézère