Runni

Runni on kylä Iisalmessa, Kiurujoen varrella kaupungista runsaat 20 kilometriä Kiuruvedelle päin. Kylässä ja sen lähipiirissä asuu n. 300 taloutta. Kylällä on oma kauppa ja koulu. Runnin kylä on omaleimainen: luonto ja varhaisen kylpylätoiminnan, laivaliikenteen ja rautatien historia ovat muokanneet siitä omaperäisen. Runni on yksi Iisalmen merkittävimmistä perinnemaisemakohteista.

Kylän nimi tulee ruotsin kielen ’brunn’ (lähde) sanasta. Runnin ihmevettä pulppuava lähde tuli tunnetuksi jo 1700-luvulla.

Lähde

Kuopion kunnanlääkäri Emannuel Elfvenberg kulki virkamatkallaan 1770-luvulla Kiurujokea. Hän kohtasi paimenen, joka kaitsi lampaitaan. Elfvenberg kummasteli lampaiden sorkkia peittävää paksua ja punaisenruskeaa savikerrosta. Paimen kertoi lähettyvillä olevasta ehtymättömästä lähteestä, jonka vettä juodessaan lampaat likasivat itsensä.

Tarkemmin asiasta kyseltyään Elfvenberg sai kuulla, että lähteen vedellä oli suorastaan ihmeitä tekevä, parantava vaikutus. Eräs kalastajamökissä asuva vaimo oli kitunut pitkään sairaana, mutta juotuaan vettä hän oli parantunut kivuistaan ja vaivoistaan. Toinen tarina kertoi kuuromykästä, joka oli vettä juotuaan vaipunut pariksi vuorokaudeksi syvään uneen. Hänen herättyä kuulo ja puhekyky olivat palanneet.

Elfvenberg ilmoitti tiedot maan ylimmille lääkintäviranomaisille. Lähteen vesi tutkittiin ja sen havaittiin olevan poikkeuksellisen rautapitoista, tuolloisten arvioiden mukaan jopa parempaa kuin ulkomaiset kivennäis- ja terveysvedet.

Kylpylä

pääartikkeli Runnin kylpylä

Runnin lähteen maine alkoi levitä ja sen luo virtasi kiinnostuneita kaikkialta kotimaasta ja ulkomailtakin. Henrik Gabriel Porthanin 1794 kirjoittama artikkeli Runnin terveysvesilähteestä nosti suosion uusiin mittoihin. Rakennetun juomamajan ja kylpylän myötä Runnista kehittyi vähitellen vilkas kylä.

Nykyisin toimiva Runnin kylpylä on perustettu 1904. Sen omistaa Lomayhtymä ry. Nykyisin kylpylän Kartano- ja Kylpylähotelleissa on yhteensä 73 huonetta ja 141 vuodepaikkaa. Monet Suomen merkkihenkilöistä ovat vierailleet Runnilla, muun muassa Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kylpylä järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia, mm. juhannusjuhlat ja Runnin Rapu-Jazzit.

Kanava, sillat ja retkisatama

pääartikkeli Saarikosken kanava

Kiurujokeen alkujaan 1906 valmistuneen Saarikosken museokanavan restaurointi valmistui vuonna 2002. Runnilta on yhteys Kiuruvedelle kanavan kautta veneväylänä. Kiurujoessa on ennen Runnia Nivan maantiesilta. Runnin sataman jälkeen ennen Saarikoskea on Runnin riippusilta.

Runnin retkisatama on Kiurujoessa kylpylän rannassa. Iisalmesta on Runnille matkaa venereittiä pitkin noin 20,2 km. Kylpylän lisäksi alueella on kauppa ja polttoaineen jakelupaikka.

Runnin seisake

pääartikkeli Runnin rautatieasema

Iisalmen ja Ylivieskan välisen rautatien ensimmäinen seisake on Runni (Rnn). Taajamajunat pysähtyvät sillä. Aikataulun mukaan matka Iisalmesta Runnille kestää 12 minuuttia.

Kirjallisuutta

• E. Lampén. Ett par minne från en Runniresan. Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja 1904.
• Santeri Rissanen. ”Runnipa tuo, kun sitä juo, terveyden suo-!”. WSOY, Porvoo 1937.
• Hattula Markku, Seppälä Arto. Runni, Sata vuotta vettä ja väkeä. Lomayhtymä, Helsinki 2004

Aiheesta muualla

• Runnin kylä
• Runnin kylpylä/Runni-instituutti
• Runnin koulu
• Kelikamera VT 27 Iisalmi, Runni
• Runnin rautatieseisake