Ero sivun ”Venäjän rupla” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Aiheesta muualla: {{Aasian rahayksiköt}}
Basa (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
'''Rupla''' ({{k-ru|рубль}}) on [[Venäjä]]n rahayksikkö. Yksi rupla jakautuu sataan kopeekkaan. Venäjän ruplan [[ISO 4217]] -valuuttakoodi on nykyään '''RUB''', edellinen koodi RUR on vanhentunut 30.1.2004 muutoksella numero 120. Venäjän ruplia käyttävät myös [[Abhasia]] ja [[Etelä-Ossetia]].
'''Rupla''' ({{k-ru|рубль}}) on [[Venäjä]]n rahayksikkö. Yksi rupla jakautuu sataan kopeekkaan. Venäjän ruplan [[ISO 4217]] -valuuttakoodi on nykyään '''RUB''', edellinen koodi RUR on vanhentunut 30.1.2004 muutoksella numero 120. Venäjän ruplia käyttävät myös [[Abhasia]] ja [[Etelä-Ossetia]].


Rupla on ollut Venäjän rahayksikkönä satoja vuosia. Ruplan nimi tulee [[venäjän kieli|venäjän kielen]] paloittelemista merkitsevästä verbistä ''rubit'' (рубить); aikoinaan rupla oli hopeaharkosta leikattu määrätyn painoinen palanen.
Rupla on ollut Venäjän [[raha]]yksikkönä satoja vuosia. Ruplan nimi tulee [[venäjän kieli|venäjän kielen]] paloittelemista merkitsevästä verbistä ''rubit'' (рубить); aikoinaan rupla oli hopeaharkosta leikattu määrätyn painoinen palanen.


Ensimmäiset maininnat ruplasta vaihdon välineenä ovat [[Novgorod]]ista vuosilta 1281–1299, jolloin rupla vastasi pientä osaa hopeaharkosta melkein puoleen väliin 1400-lukua. Vuoden 1534 rahauudistuksen jälkeen rupla käsitti 100 kopeekkaa. Ensimmäiset ruplan kolikot ilmestyivät 1654 taalerien luetteloinnissa, jolloin rupla koostui 64 kopeekasta.
Ensimmäiset maininnat ruplasta vaihdon välineenä ovat [[Novgorod]]ista vuosilta 1281–1299, jolloin rupla vastasi pientä osaa hopeaharkosta melkein puoleen väliin 1400-lukua. Vuoden 1534 rahauudistuksen jälkeen rupla käsitti 100 kopeekkaa. Ensimmäiset ruplan kolikot ilmestyivät 1654 taalerien luetteloinnissa, jolloin rupla koostui 64 kopeekasta.

Versio 18. maaliskuuta 2008 kello 19.50

Neuvostoliittolainen ruplan seteli vuodelta 1961
Sama seteli kääntöpuolelta

Rupla (ven. рубль) on Venäjän rahayksikkö. Yksi rupla jakautuu sataan kopeekkaan. Venäjän ruplan ISO 4217 -valuuttakoodi on nykyään RUB, edellinen koodi RUR on vanhentunut 30.1.2004 muutoksella numero 120. Venäjän ruplia käyttävät myös Abhasia ja Etelä-Ossetia.

Rupla on ollut Venäjän rahayksikkönä satoja vuosia. Ruplan nimi tulee venäjän kielen paloittelemista merkitsevästä verbistä rubit (рубить); aikoinaan rupla oli hopeaharkosta leikattu määrätyn painoinen palanen.

Ensimmäiset maininnat ruplasta vaihdon välineenä ovat Novgorodista vuosilta 1281–1299, jolloin rupla vastasi pientä osaa hopeaharkosta melkein puoleen väliin 1400-lukua. Vuoden 1534 rahauudistuksen jälkeen rupla käsitti 100 kopeekkaa. Ensimmäiset ruplan kolikot ilmestyivät 1654 taalerien luetteloinnissa, jolloin rupla koostui 64 kopeekasta.

Pietari Suuren aikana 1704 rupla määriteltiin 28 grammaksi hopeaa. Hopeakantaisena rupla ei ollut kovin vakaa, mikä Saksan ja Britannian kanssa kone-, paperi- ja elintarvikekauppaa käyvässä Suomen suuriruhtinaskunnassakin huomattiin Krimin sodan aikana. Tämä vahvisti Suomen senaatin pyrkimystä omaan markkaan, joka toteutui hopeakantaisena 1860.

Berliinin kongressin 1878 jälkeen Euroopassa kultakanta yleistyi, mutta Venäjän ruplan vakauttaminen kultakantaan 0,774235 kultagramman arvoisena tapahtui vasta valtiovarainministeri Sergei Witten kaudella 1897 hallinnollisin päätöksin.

Ensimmäisen maailmansodan aikana inflaatio riistäytyi ja ruplan arvo heikkeni nopeasti. Venäjän väliaikaisen hallituksen lisäksi ruplia alkoi painaa liikkeelle myös bolševikkien kansankomissaarien neuvosto. Lopulta vastavallankumoukselliset armeijarintamat alkoivat laskea liikkeelle omia ruplia samoin kuin Ukrainan kansantasavalta.

Neuvosto-Venäjä sisällisodan ja intervention voitettuaan pyrki uuteen talouspolitiikkaan, NEP:iin (Новая Экономическая Политика), mikä edellytti yksityisen investoimisen vuoksi vakaita rahaoloja. Neuvostoliitto vakautti rahaolot 1924 sitomalla ruplan kultakantaan ja vaihtamalla 50 000 neuvostovenäläistä "valtionmerkkiä", sovznakia (совзнак) yhteen uuteen ruplaan. Toinen inflaatiokausi sattui toisen maailmansodan aikaan. Vuonna 1947 toteutettiin rahaolojen vakautus leikkaamalla talletuksia.

Kolmas inflaatiokausi alkoi Neuvostoliiton loppuaikoina ja uuden Venäjän alkuaikoina. Korkeilla koroilla taltutetun inflaation tasoituttua vaihdettiin 1000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen.

Euron keskikurssi ruplaan nähden on ollut vuosina 2003 ja 2004 noin 35. Runsaan öljyn ja maakaasun viennin vuoksi rupla on luonnostaan lähempänä dollaria kuin euroa kurssikäyttäytymiseltään.

Aiheesta muualla