Ero sivun ”Bentsodiatsepiinit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Bentsodiatsepiinejä: klonatsepaamia käytetään myös paniikkihäiriön hoidossa, lisätty rauhoittavien listalle
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6: Rivi 6:
Harvat lääkkeet voivat kilpailla bentsodiatsepiinien tehokkuudelle ja nopealle vaikutukselle. <ref>http://www.benzo.org.uk/amisc/finnishmanual.pdf Järvenpään sosiaalisairaalan bentsodiatsepiini-tietopaketti</ref> Tämä on kuitenkin myös niiden ongelma. Kun lääkkeet vievät pahan olon pois, niitä on vaikea olla syömättä. Bentsodiatsepiinit eivät myöskään korjaa mielenterveyden ongelmia, mutta voivat lieventää niiden oireita. Bentsodiatsepiinien teho perustuu siihen, että ne ovat lähellä luonnon mekanismeja. Aivot erittävät vastaavia aineita. Bentsodiatsepiinit ovat myös turvallisia verrattuna sivuvaikutuksiltaan rajuihin ja yliannostukseltaan hengenvaaralisiin [[barbituraatti|barbituraateille]], eikä yksistään niiden yliannostuksella voi tehdä [[itsemurha]]a. Bensodiatsepiinit pysyvät todennäköisesti vielä pitkään markkinoilla, koska yhtä tehokkaiden ahdistuslääkkeiden kehittäminen on hidasta. <ref>HS - Kotimaa - 10.1.2006 Lääkäreiltä yritetään kiristää rauhoittavia lääkkeitä</ref>
Harvat lääkkeet voivat kilpailla bentsodiatsepiinien tehokkuudelle ja nopealle vaikutukselle. <ref>http://www.benzo.org.uk/amisc/finnishmanual.pdf Järvenpään sosiaalisairaalan bentsodiatsepiini-tietopaketti</ref> Tämä on kuitenkin myös niiden ongelma. Kun lääkkeet vievät pahan olon pois, niitä on vaikea olla syömättä. Bentsodiatsepiinit eivät myöskään korjaa mielenterveyden ongelmia, mutta voivat lieventää niiden oireita. Bentsodiatsepiinien teho perustuu siihen, että ne ovat lähellä luonnon mekanismeja. Aivot erittävät vastaavia aineita. Bentsodiatsepiinit ovat myös turvallisia verrattuna sivuvaikutuksiltaan rajuihin ja yliannostukseltaan hengenvaaralisiin [[barbituraatti|barbituraateille]], eikä yksistään niiden yliannostuksella voi tehdä [[itsemurha]]a. Bensodiatsepiinit pysyvät todennäköisesti vielä pitkään markkinoilla, koska yhtä tehokkaiden ahdistuslääkkeiden kehittäminen on hidasta. <ref>HS - Kotimaa - 10.1.2006 Lääkäreiltä yritetään kiristää rauhoittavia lääkkeitä</ref>


Bentsodiatsepiinejä ei määrätä enää satunnaiselle ohikulkijalle tai päivystyksessä. Uusia reseptejä kirjoitetaan lähinnä perhe-elämän kriiseihin ja oman tai omaisen sairastumisen takia.<ref>HS Kotimaa 10.12.2000 "Rauhoittavia lääkkeitä syö jatkuvasti 150 000 ihmistä"</ref> Tästä huolimatta suomalaisten bentsodiatsepiinien käyttö on lisääntynyt jatkuvasti 1980-luvun puolivälistä lähtien, kun muissa Pohjoismaissa myyntiluvut ovat pysyneet tasaisina tai pienentyneet.<ref>http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=18533&p=29&pm=1&print=1 Helena Vorma & Kimmo Kuoppasalmi: Bentsodiatsepiiniriippuvuus ja sen hoito. Suomen lääkärilehti Nr:11/2005.</ref>
Bentsodiatsepiinejä ei määrätä enää ensimmäisellä käyntikerralla tai päivystyksessä. Uusia reseptejä kirjoitetaan lähinnä perhe-elämän kriiseihin ja oman tai omaisen sairastumisen takia.<ref>HS Kotimaa 10.12.2000 "Rauhoittavia lääkkeitä syö jatkuvasti 150 000 ihmistä"</ref> Tästä huolimatta suomalaisten bentsodiatsepiinien käyttö on lisääntynyt jatkuvasti 1980-luvun puolivälistä lähtien, kun muissa Pohjoismaissa myyntiluvut ovat pysyneet tasaisina tai pienentyneet.<ref>http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=18533&p=29&pm=1&print=1 Helena Vorma & Kimmo Kuoppasalmi: Bentsodiatsepiiniriippuvuus ja sen hoito. Suomen lääkärilehti Nr:11/2005.</ref>


Bentsodiatsepiinia sisältävien lääkevalmisteiden käyttäjiä on Suomessa on yli 300 000, joista suurin osa pitkäaikaiskäyttäjiä, jotka ostavat lääkkeitä vuodesta toiseen. Eniten käyttäjinä on yli 75-vuotiaita naisia. <ref>HS Kotimaa 10.12.2000 "Rauhoittavia lääkkeitä syö jatkuvasti 150 000 ihmistä</ref>
Bentsodiatsepiinia sisältävien lääkevalmisteiden käyttäjiä on Suomessa on yli 300 000, joista suurin osa pitkäaikaiskäyttäjiä, jotka ostavat lääkkeitä vuodesta toiseen. Eniten käyttäjinä on yli 75-vuotiaita naisia. <ref>HS Kotimaa 10.12.2000 "Rauhoittavia lääkkeitä syö jatkuvasti 150 000 ihmistä</ref>

Versio 13. maaliskuuta 2008 kello 23.47

Alpratsolaami, 2 mg tabletti eli "telaketju"

Bentsodiatsepiinit ovat laajassa käytössä oleva lääkeryhmä. Niillä on viisi pääasiallista hoitovaikutusta: ne lievittävät ahdistuneisuutta, heikentävät muistia, edistävät unta, rentouttavat lihaksia ja lopettavat kouristuksia.

Bentsodiatsepiineja käytetään etupäässä ahdistuneisuushäiriöihin, unettomuuteen, kouristuksiin sekä lievittämään paniikkikohtauksia. Bentsodiatsepiinia sisältäviä lääkevalmisteita käytetään myös pitkittyneiden kiputilojen hoitoon. Vaikeiden depressioiden, manioiden tai delirium tremensin (eli kansankielellä nk. juoppohulluuden) hoitokeino.

Harvat lääkkeet voivat kilpailla bentsodiatsepiinien tehokkuudelle ja nopealle vaikutukselle. [1] Tämä on kuitenkin myös niiden ongelma. Kun lääkkeet vievät pahan olon pois, niitä on vaikea olla syömättä. Bentsodiatsepiinit eivät myöskään korjaa mielenterveyden ongelmia, mutta voivat lieventää niiden oireita. Bentsodiatsepiinien teho perustuu siihen, että ne ovat lähellä luonnon mekanismeja. Aivot erittävät vastaavia aineita. Bentsodiatsepiinit ovat myös turvallisia verrattuna sivuvaikutuksiltaan rajuihin ja yliannostukseltaan hengenvaaralisiin barbituraateille, eikä yksistään niiden yliannostuksella voi tehdä itsemurhaa. Bensodiatsepiinit pysyvät todennäköisesti vielä pitkään markkinoilla, koska yhtä tehokkaiden ahdistuslääkkeiden kehittäminen on hidasta. [2]

Bentsodiatsepiinejä ei määrätä enää ensimmäisellä käyntikerralla tai päivystyksessä. Uusia reseptejä kirjoitetaan lähinnä perhe-elämän kriiseihin ja oman tai omaisen sairastumisen takia.[3] Tästä huolimatta suomalaisten bentsodiatsepiinien käyttö on lisääntynyt jatkuvasti 1980-luvun puolivälistä lähtien, kun muissa Pohjoismaissa myyntiluvut ovat pysyneet tasaisina tai pienentyneet.[4]

Bentsodiatsepiinia sisältävien lääkevalmisteiden käyttäjiä on Suomessa on yli 300 000, joista suurin osa pitkäaikaiskäyttäjiä, jotka ostavat lääkkeitä vuodesta toiseen. Eniten käyttäjinä on yli 75-vuotiaita naisia. [5]

Bentsodiatsepiineja päätyy myös katukauppaan niiden huumaavan vaikutuksen väärinkäyttöpotentiaalin takia, joka tosin ei ole yhtä paha kuin esimerkiksi barbituraateilla. Alkoholi ja bentsodiatsepiini vahvistavat toistensa päihdyttävää vaikutusta.

Historia

Ensimmäinen bentsodiatsepiini klooridiatsepoksidi tuli markkinoille 1960. Se korvasi vaarallisten ja enemmän riippuvuutta aiheuttavien barbituraattien käyttöä lääkkeenä. Barbituraatit ovat sittemmin poistuneet kokonaan käytöstä Suomessa, niiden ainoa jäljellä oleva käyttö on eläinlääketieteessä jossa on käytössä vielä valmiste Barbivet Vet® 30mg, jossa vaikuttava aine on fenobarbitaali.

Ensimmäinen bentsodiatsepiini, klooridiatsepoksidi (Librax) löydettiin vahingossa vuonna 1954. Lääkkeen löysi itävaltalainen tiedemies Leo Sternbach (1908-2005), joka työskenteli lääkeyhtiö Hoffmann-La Rochelle. Aluksi hän keskeytti työnsä yhdisteen Ro-5-0690 kanssa, mutta hän "löysi uudelleen" yhdisteen vuonna 1957, kun hänen apulaisensa oli siivoamassa laboratoriota. Vaikka aluksi hänen työnantajansa suhtautui kielteisesti jatkotutkimuksiin, Sternbach teki jatkotutkimusta, joka paljasti yhdisteen olevan erittäin tehokas rauhoittava lääke.

Geneerinen kemiallinen nimi klooridiatsepoksidille on methaminodiatsepoksidi. Sitä myytiin kauppanimellä Librium (Suomessa Librax tai Risolid), joka oli johdettu equilibrium-sanan viimeisestä osasta. Vuonna 1959 yli 2 000 psykiatria ja yli 20 000 potilasta käytti lääkettä. Se kuvattiin sanoilla "kemiallisesti ja kliinisesti muista rauhoittavista lääkkeistä poikkeavat psyykkisesti energisoivat tai muutoin psykoterapeuttiset lääkkeet nyt saatavilla." Testien aikana huomattiin klooridiatsepoksidin aiheuttavan lihasten rentoutumista ja rauhoittavaa vaikutusta laboratorioeläimillä, kuten hiirillä, rotilla, kissoilla ja koirilla. Pelko ja aggressio lähtivät huomattavasti pienemmillä annoksilla kuin jotka aiheuttavat hypnoosin. Klooridiatsepoksidi on samantapainen fenobarbitaalin kanssa antiepileptisissä vaikutuksissaan. Kuitenkin siinä ei ole barbituraattien hypnoottista vaikutusta. Eläinkokeita tehtiin Bostonin eläintarhassa ja San Diegon eläintarhassa. 42 sairaalapotilasta, jotka kärsivät akuutista ja kroonisesta alkoholismista sekä lukuisista psykooseista ja neurooseista hoidettiin klooridiatsepoksidilla. Pääosalla potilaista tuskaisuus, jännittyneisyys ja motorinen levottomuus "vähentyivät tehokkaasti." Positiivisimmat tulokset saatiin alkoholistipotilailla. Raportoitiin, että vatsahaavat ja ihotaudit, joihin liittyi emotionaalisia tekijöitä, vähentyivät klooridiatsepoksidilla.[6]

Klooridiatsepoksidi mahdollisisti emotionaalisten häiriöiden hoitamisen ilman henkisen tarkkanäköisyyden tai valppauden menettämistä. Se auttoi henkilöitä, joilla oli pakko-oireita kuten yhtä, joka tunsi pakolliseksi laskea sälekaihtimien säleet astuessaan huoneeseen.[7]

Lääkäri Carl F. Essig piti puheen joulukuussa 1963 lääkkeiden väärinkäyttöseminaarissa Yhdysvalloissa. Hän nimesi mepromabaatin, glutetimidin, etinamaatin, etklorvynolin, metylprylonin ja klooridiatsepoksidin lääkkeiksi, joiden käyttökelpoisuutta ei voida kiistää. Kuitenkin Essig nimesi nämä uudemmat tuotteet riippuvuuslääkkeiksi', kuten barbituraatit, joiden tottumusriski oli laajemmin tunnettu. Hän mainitsi 90-päiväisen tutkimuksen klooridiatsepoksidilla, jossa todettiin, että auto-onnettomuudet 68 käyttäjän joukossa olivat kymmenkertaiset normaaliin nähden. Osallistujien päivittäiset annokset olivat 5 mg:stä 100 milligrammaan.[8]

Vuonna 1963 sallittiin diatsepaamin (Diapam) käytön aloittaminen. Diatsepaami oli "yksinkertaistettu" versio klooridiatsepoksidista, joka tarkoitettiin pääasiassa ahdistuksen hoitoon. Uniongelmia hoidettiin vuonna 1965 kehitetyllä nitratsepaamilla (Insomin), vuonna 1969 kehitetyllä tematsepaamilla (Tenox) ja vuonna 1973 kehitetyllä fluratsepaamilla.[9]

Vaikutukset

Bentsodiatsepiinit vaikuttavat käskemällä aivosolujen lopettaa toiminta lääkkeen vaikutuksen ajaksi, jolloin ihminen rauhoittuu. Noin 40 % aivosoluista reagoi bentsodiatsepiineihin lamaantumalla väliaikaisesti, lamaantumisen aste riippuu bentsodiatsepiinien annostuksesta. Tarkemmin sanottuna bentsodiatsepiinit vaikuttavat GABA-reseptoreiden kautta lisäämällä GABA:n luonnollista vaikutusta. Vaikutus muistuttaa läheisesti alkoholin vaikutusta. Paamit (kuten diatsepaami) ovat pitkävaikutteisempia kuin laamit (kuten alpratsolaami), jotka taas ovat lyhytvaikutteisia.

Lähes kaikki bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät haitat johtuvat niiden pitkäaikaiskäytöstä (yli muutaman viikon kestävästä säännöllisestä käytöstä). Lisääntynyt GABA-välittäjäaineen pitoisuus aiheuttaa pitkäaikaisena haittavaikutuksena mm. noradrenaliinin, serotoniinin ja dopamiinin erittymisen vähentymistä ja sitä kautta voi aiheuttaa paniikkihäiriö- ja depressio-oireita.

Bentsodiatsepiinit huonontavat pitkäaikaiskäytössä myös psykomotorisia taitoja ja kognitiivisia toimintoja (ajattelu- ja havaintokykyä). [10]

Bentsodiatsepiineihin voi kehittyä jatkuvassa käytössä toleranssi, jolloin annoskokoa on lisättävä tietynlaisen vaikutuksen saamiseksi. Toleranssi kehittyy eri tavalla eri bentsodiatsepiinien vaikutuksiin ja sen kehittyminen on yksilöllistä; toisilla toleranssi kasvaa nopeasti ja toisille sitä ei kehity lainkaan.

Riippuvuus ja käytön lopettaminen

Kolmannes käyttäjistä tulee ruumiillisesti riippuvaisiksi bentsodiatsepiineista puolen vuoden yhtäjaksoisen käytön jälkeen. [11] Käytön loppuessa kolmannes riippuvaiseksi tulleista saa voimakkaita vieroitusoireita, kolmannes lievempiä, loput eivät lainkaan. Riippuvuus voi olla haitallista tai haitatonta, henkistä tai ruumiillista. Riippuvuuden bentsodiatsepiineista voi välttää pitämällä vähintään kahden perättäisen vuorokauden taukoja viikossa, näinä päivinä ei tule myöskään käyttää alkoholia. [12]

Vieroitus, joka yleensä hoidetaan turvallisimpana pidetyllä diatsepaamilla, kestää yleensä muutamia kuukausia, joskus jopa vuosia. Turvallisen vieroituksen nopeus riippuu käytön kestosta ja käytetyn annoksen suuruudesta sekä yksilöllisistä tekijöistä. Suuntaa antavaksi nyrkkisäännöksi on esitetty yhtä kuukautta jokaista käyttövuotta kohti[13].

Vieroitusoireiden vähentämiseksi bentsodiatsepiinin käyttöä tulee vähentää hitaasti ja pieni annos kerrallaan, esimerkiksi 10–20 prosenttia 2–3 viikon välein. Mahdolliset vieroitusoireet ilmaantuvat tällöin 1–14 vuorokauden kuluessa annoksen vähentämisestä.[14]

Äkillinen suuren annoksen pitkäaikaisen bentsodiatsepiinilääkityksen lopettaminen saattaa johtaa muun muassa kouristuksiin, tajuttomuuteen ja pahimmillaan jopa kuolemaan. Äkillisen lopettamisen vaarana ovat lisäksi pitkittyneet vieroitusoireet, jotka voivat kestää jopa useita vuosia[15].

Bentsodiatsepiinejä

Käytössä olevia bentsodiatsepiinejä ovat (suluissa olevien kauppanimien lisäksi saatetaan myydä muillakin kauppanimillä):

Rauhoittavat lääkkeet

Unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet

Antiepileptiset lääkkeet

Kroonisten kiputilojen hoitoon käytettävät lääkkeet

Bentsodiatsepiinijohdannaisia

Lähteet

  1. ↑ http://www.benzo.org.uk/amisc/finnishmanual.pdf Järvenpään sosiaalisairaalan bentsodiatsepiini-tietopaketti
  2. ↑ HS - Kotimaa - 10.1.2006 Lääkäreiltä yritetään kiristää rauhoittavia lääkkeitä
  3. ↑ HS Kotimaa 10.12.2000 "Rauhoittavia lääkkeitä syö jatkuvasti 150 000 ihmistä"
  4. ↑ http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=18533&p=29&pm=1&print=1 Helena Vorma & Kimmo Kuoppasalmi: Bentsodiatsepiiniriippuvuus ja sen hoito. Suomen lääkärilehti Nr:11/2005.
  5. ↑ HS Kotimaa 10.12.2000 "Rauhoittavia lääkkeitä syö jatkuvasti 150 000 ihmistä
  6. ↑ Help For Mental Ills (Reports on Tests of Synthetic Drug Say The Results are Positive), New York Times, February 28, 1960, Page E9.
  7. ↑ Makers Worried On Tranquilizers, New York Times, August 28, 1960, Page F1.
  8. ↑ Warning Is Issued On Tranquilizers, New York Times, December 30, 1963, Page 23.
  9. ↑ Sternbach LH (1972). "The discovery of librium". Agents Actions 2 (4): 193-6. PMID 4557348. 
  10. ↑ http://lib.stakes.fi/ohtanen/tarkastele.aspx?id=1214 Minna Kärkkäinen 2007: Bentsodiatsepiinien käyttö lääkeriippuvaisilla henkilöillä
  11. ↑ http://www.klik.fi/kysymys/kysymys12-05.pdf Apteekkari 12/2005
  12. ↑ http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=55042&c=3&p=10&pm=1 Sami Anttila, psykiatrian dosentti
  13. ↑ Stefan Borg & Katarina Johansson: Irti unilääkkeistä ja rauhoittavista aineista. WSOY 1990. (Painos loppu, mutta teosta voi lainata ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta.)
  14. ↑ http://www.ebm-guidelines.com/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=tab00002 Aki Rovasalo 2005: Bentsodiatsepiinien vieroituksessa maltti on valttia. Kustannus Oy Duodecim.
  15. ↑ http://www.benzo.org.uk/amisc/finnishmanual.pdf Järvenpään sosiaalisairaalan bentsodiatsepiini-tietopaketti
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bentsodiatsepiinit&oldid=4457794”