Ero sivun ”Kino-Palatsi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17: Rivi 17:
* [http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/41_3.html Helsingin Sanomat: Helsingin korttelit osa 41: Gaselli]
* [http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/41_3.html Helsingin Sanomat: Helsingin korttelit osa 41: Gaselli]


[[Luokka:Helsingin entiset rakennukset ja rakennelmat]]
[[Luokka:Suomen elokuvateatterit|Kinopalatsi (Pohjoisesplanaadi)]]
[[Luokka:Suomen elokuvateatterit]]
[[Luokka:Helsingin rakennukset ja rakennelmat|Kinopalatsi (Pohjoisesplanaadi)]]

Versio 10. maaliskuuta 2008 kello 17.39

Kino-Palatsi oli Helsingissä Pohjoisesplanadi 39:ssä Keskuskadun kulmatontilla vuosina 1911-1965 toiminut jugend-tyylinen elokuvateatteri jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson. Kino-Palatsi toimi Suomi-Filmin ensi-iltateatterina ja siellä pidettiin myös konsertteja ja kauneuskilpailuita. Elokuvateatteri käytti aluksi nimeä Maxim mutta nimi muuttui kun Suomi-Filmi osti teatterin 1919. Teatterirakennus sijaitsi korttelin sisällä ja sinne päästiin Eliel Saarisen vuonna 1921 suunniteleman Käsityöläispankin talon kautta. Tässä talossa oli myös Suomi-Filmin pääkonttori. Teatterin ongelmana oli alusta lähtien teatterisalin kokoon nähden liian ahtaat aulatilat.

Kino-Palatsin pilvenpiirtäjähanke

Vuonna 1928 Suomi-Filmi tilasi arkkitehti Väinö Vähäkalliolta suunnitelman samalle tontille rakennettavasta toimistopilvenpiirtäjästä johon oli tarkoitus saada tilat Suomi-Filmin pääkonttorille, studioita sekä avarat aulatilat elokuvateatteri Kino-Palatsille. Vähäkallion ensimmäinen ehdotus oli 68 metriä korkea rakennus jossa olisi ollut 17 maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Esikuvana suunnitelmalle olivat New Yorkiin samoihin aikoihin valmistunut 40-kerroksinen Paramount-elokuvayhtiön pilvenpiirtäjä sekä Tukholman Kungsgatanin kaksoistornit.

Helsingin kaupungin rahatoimikamari suositti kuitenkin yhtiön jättämän rakennuslupahakemuksen hylkäämistä huhtikuussa 1928 ja toistamiseen vuotta myöhemmin. Monet arkkitehdit suhtautuivat suunnitelma kriittisesti mutta lehtien palstoilla asiaan suhtauduttiin myönteisemmin. Vuonna 1930 tehtiin uusi suunnitelma jossa rakennus oli madaltunut 11-kerroksiseksi ja Helsingin kiinteistölautakunta puolsikin suunnitelmaa 1931 tietyin varauksin. Tässä vaiheessa Suomi-Filmin taloudellinen tilanne oli kuitenkin lamakauden myötä jo heikentynyt niin paljon että hankkeesta luovuttiin.

Suomi-Filmi joutui myymään Kino-Palatsin kulmatontin Esplanadin puoleisen osan Suomen Käsityöläis-Osakepankille syksyllä 1931 ja huhtikuussa 1932 myytiin loput Kino-Palatsin osakkeet Kreuger & Tollille. Pilvenpiirtäjähanketta voimakkaasti ajanut toimitusjohtaja Erkki Karu erosi yhtiön johdosta 1933. Helsingin 1920-luvun lopun pilvenpiirtäjähankkeista toteutui lopulta vain 14-kerroksinen 68 metriä korkea Hotelli Torni.

Viimeiset vaiheet

Stockmann osti Kino-Palatsin tontin 1963 ja teatterirakennus purettiin 1965 sen jälkeen kun vuokrasopimus oli päättynyt. Kino-Palatsin jäähyväisnäytöksessä 1. huhtikuuta 1965 esitettiin Risto Orkon Jääkärin morsian joka oli vapautetty esityskiellosta tätä esitystä varten. Kino-Palatsin tilalle valmistui 1967-1969 Alvar Aallon suunnittelema Akateemisen kirjakaupan Kirjatalo. Akateemisen kirjakaupan valopiha sijaitsee Kino-Palatsin teatterisalin paikalla.

Lähteet