Ero sivun ”Valtion tiedoituslaitos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7: Rivi 7:
VTL:n tarkastusjaoston tehtävänä oli ehkäistä sellaisten tietojen ja mielipiteiden leviäminen, jotka olisivat voineet vaikuttaa haitallisesti Suomen puolustukseen, sisäiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai Suomen suhteisiin muihin valtioihin. Samoin tarkastusjaosto pyrki omalta osaltaan torjumaan [[vakoilu]]a ja paljastamaan vakoiluhankkeet.
VTL:n tarkastusjaoston tehtävänä oli ehkäistä sellaisten tietojen ja mielipiteiden leviäminen, jotka olisivat voineet vaikuttaa haitallisesti Suomen puolustukseen, sisäiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai Suomen suhteisiin muihin valtioihin. Samoin tarkastusjaosto pyrki omalta osaltaan torjumaan [[vakoilu]]a ja paljastamaan vakoiluhankkeet.


Sensuuritehtäviä Valtion tiedoituslaitos hoiti valvomalla sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, radiota ja postilähetyksiä. Sotilaiden ja kotirintaman välistä kirjeenvaihtoa tarkastettiin pistokokein kenttäpostikonttoreissa. Kirjeissä ei saanut esiintyä tietoja, joista olisi voinut olla hyötyä viholliselle, etenkään sotajoukkojen sijaintia, aseistusta ja toimintaa ei saanut ilmaista. Mikäli tällaisia oli, ne mustattiin tai leikattiin kirjeistä pois. Tarkastettujen kirjeiden ja pakettien määrä jäi kenttäpostin kokonaismäärään - noin miljardi postilähetystä jatkosodan aikana - suhteutettuna käytännössä varsin pieneksi.
Sensuuritehtäviä Valtion tiedoituslaitos hoiti valvomalla sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, radiota ja postilähetyksiä. Sotilaiden ja kotirintaman välistä kirjeenvaihtoa tarkastettiin pistokokein kenttäpostikonttoreissa. Kirjeissä ei saanut esiintyä tietoja, joista olisi voinut olla hyötyä viholliselle, etenkään sotajoukkojen sijaintia, aseistusta ja toimintaa ei saanut ilmaista. Mikäli tällaisia oli, ne mustattiin tai leikattiin kirjeistä pois. Tarkastettujen kirjeiden ja pakettien määrä jäi kenttäpostin kokonaismäärään (noin miljardi postilähetystä jatkosodan aikana) suhteutettuna käytännössä varsin pieneksi.


Paikalliset sensuuriviranomaiset tarkkailivat lehtien ja postin ohella myös yksittäisten tapahtumien vaikutuksia kansalaisten mielialoihin ja käyttäytymiseen.
Paikalliset sensuuriviranomaiset tarkkailivat lehtien ja postin ohella myös yksittäisten tapahtumien vaikutuksia kansalaisten mielialoihin ja käyttäytymiseen.

Versio 10. maaliskuuta 2008 kello 12.53

Valtion tiedoituslaitos (VTL) oli Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana toiminut tiedotus- ja sensuurielin.

Valtion tiedoituslaitoksen edeltäjä oli lokakuussa 1939 toimintansa aloittanut Valtioneuvoston tiedoituskeskus, joka perustettiin "sodasta tai muusta poikkeuksellisesta tilanteesta johtuvia tiedoitus- ja julkaisutehtäviä varten". Laitos toimi valtioneuvoston kanslian alaisena. Jatkosodan alettua laitoksen tehtäviä laajennettiin sotatilalain nojalla ja sen nimi muutettiin.

Valtion tiedoituslaitos jakautui tiedotus- ja tarkastusjaostoihin. Tiedotusjaoston tehtävänä oli seurata tapahtumia ja mielialoja kotimaassa ja ulkomailla sekä kerätä ja toimittaa niistä tietoja hallitukselle, päämajalle ja muille viranomaisille. Tämän ohella tiedotusjaosto toimitti julkisuuteen tietoja hallituksen ja viranomaisten toimenpiteistä ja suunnitelmista sekä informoi yhteistyössä ulkoministeriön kanssa ulkomaita Suomen sodan luonteesta ja kulusta. Tässä tarkoituksessa tiedotusjaosto ohjasi Yleisradion ja tietotoimistojen työskentelyä sekä johti ja valvoi valtioneuvoston käytössä olleiden tiedotus- ja propagandaelinten toimintaa.

VTL:n tarkastusjaoston tehtävänä oli ehkäistä sellaisten tietojen ja mielipiteiden leviäminen, jotka olisivat voineet vaikuttaa haitallisesti Suomen puolustukseen, sisäiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai Suomen suhteisiin muihin valtioihin. Samoin tarkastusjaosto pyrki omalta osaltaan torjumaan vakoilua ja paljastamaan vakoiluhankkeet.

Sensuuritehtäviä Valtion tiedoituslaitos hoiti valvomalla sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, radiota ja postilähetyksiä. Sotilaiden ja kotirintaman välistä kirjeenvaihtoa tarkastettiin pistokokein kenttäpostikonttoreissa. Kirjeissä ei saanut esiintyä tietoja, joista olisi voinut olla hyötyä viholliselle, etenkään sotajoukkojen sijaintia, aseistusta ja toimintaa ei saanut ilmaista. Mikäli tällaisia oli, ne mustattiin tai leikattiin kirjeistä pois. Tarkastettujen kirjeiden ja pakettien määrä jäi kenttäpostin kokonaismäärään (noin miljardi postilähetystä jatkosodan aikana) suhteutettuna käytännössä varsin pieneksi.

Paikalliset sensuuriviranomaiset tarkkailivat lehtien ja postin ohella myös yksittäisten tapahtumien vaikutuksia kansalaisten mielialoihin ja käyttäytymiseen.

Toimintansa luonteesta johtuen VTL joutui usein eduskunnassa ja lehdistössä arvostelun kohteeksi. Ajoittain ankarakin arvostelu kohdistui etenkin maan poliittiseen johtoon.

Valtion tiedoituslaitoksen päällikköinä toimivat pääjohtaja Heikki Reenpää, tohtori Kustaa Vilkuna, kenraali Heikki Kekoni ja valtioneuvoston tiedotuspäällikkö Matti Valtasaari.

Valtion tiedoituslaitos lakkautettiin vuoden 1944 lopussa.

Lähteet

  • Otavan iso tietosanakirja, osa 9 (1965)
  • Jatkosodan Pikkujättiläinen (toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen), WSOY 2005