Ero sivun ”Alfred Werner” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p tynkä |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Alfred Werner''' ([[12. joulukuuta]] [[1866]] [[Mulhouse]], [[Ranska]] – [[15. marraskuuta]] [[1919]] [[Zürich]], [[Sveitsi]]) oli sveitsiläinen kemisti, joka sai [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnon]] vuonna [[1913]] ehdotuksestaan [[siirtymämetalli]][[Kompleksiyhdiste|kompleksiyhdisteiden]] [[oktaedri]]muodosta. Werner kehitti perustan nykyaikaiselle kompleksiyhdisteiden tutkimukselle. Werner valmisti myös [[heksoli]]a ensimmäisen kerran. |
'''Alfred Werner''' ([[12. joulukuuta]] [[1866]] [[Mulhouse]], [[Ranska]] – [[15. marraskuuta]] [[1919]] [[Zürich]], [[Sveitsi]]) oli sveitsiläinen kemisti, joka sai [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnon]] vuonna [[1913]] ehdotuksestaan [[siirtymämetalli]][[Kompleksiyhdiste|kompleksiyhdisteiden]] [[oktaedri]]muodosta. Werner kehitti perustan nykyaikaiselle kompleksiyhdisteiden tutkimukselle. Werner valmisti myös [[heksoli]]a ensimmäisen kerran. |
||
Werner osoitti vuonna 1896, että niiden atomien tai atomiryhmien määrä, jotka ovat liittyneet keskusatomiin on useimmiten 4–6. Tämä [[koordinaatioluku]] on näissä yhdisteissä enimmillään 8, mutta usein vähemmän. Tämä oli pohjana [[Richard Abegg]]in kehittelemälle ja hänen nimeään kantavalle säännölle. Ja vuonna 1916 [[Gilbert Lewis]] käytti Wernerin huomiota perustana [[oktetti]]säännölleen. |
Werner osoitti vuonna 1896, että niiden atomien tai atomiryhmien määrä, jotka ovat liittyneet keskusatomiin on useimmiten 4–6. Tämä [[koordinaatioluku]] on näissä yhdisteissä enimmillään 8, mutta usein vähemmän. Tämä oli pohjana [[Richard Abegg]]in kehittelemälle ja hänen nimeään kantavalle säännölle. Ja vuonna 1916 [[Gilbert Lewis]] käytti Wernerin huomiota perustana [[oktetti (kemia)|oktetti]]säännölleen. |
||
==Aiheesta muualla == |
==Aiheesta muualla == |
||
Versio 9. maaliskuuta 2008 kello 11.55
Alfred Werner (12. joulukuuta 1866 Mulhouse, Ranska – 15. marraskuuta 1919 Zürich, Sveitsi) oli sveitsiläinen kemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1913 ehdotuksestaan siirtymämetallikompleksiyhdisteiden oktaedrimuodosta. Werner kehitti perustan nykyaikaiselle kompleksiyhdisteiden tutkimukselle. Werner valmisti myös heksolia ensimmäisen kerran.
Werner osoitti vuonna 1896, että niiden atomien tai atomiryhmien määrä, jotka ovat liittyneet keskusatomiin on useimmiten 4–6. Tämä koordinaatioluku on näissä yhdisteissä enimmillään 8, mutta usein vähemmän. Tämä oli pohjana Richard Abeggin kehittelemälle ja hänen nimeään kantavalle säännölle. Ja vuonna 1916 Gilbert Lewis käytti Wernerin huomiota perustana oktettisäännölleen.