Ero sivun ”Jack Shea” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p pieni alkukirjain, lainausmerkit |
p kh |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Shea voitti kaksi kultamitalia (500 ja 1 500 m) kotikaupungissaan [[Lake Placid]]issa pidetyissä [[Talviolympialaiset 1932|vuoden 1932 talviolympialaisissa]], joissa kilpailut käytiin eurooppalaisesta tavasta poiketen yhteislähtöinä. Samaisissa kisoissa hän lausui avajaisseremoniassa urheilijoiden valan. Vuonna [[1920]] Shea voitti Pohjois-Amerikan mestaruuden ja [[1930]] Yhdysvaltain mestaruuden. |
Shea voitti kaksi kultamitalia (500 ja 1 500 m) kotikaupungissaan [[Lake Placid]]issa pidetyissä [[Talviolympialaiset 1932|vuoden 1932 talviolympialaisissa]], joissa kilpailut käytiin eurooppalaisesta tavasta poiketen yhteislähtöinä. Samaisissa kisoissa hän lausui avajaisseremoniassa urheilijoiden valan. Vuonna [[1920]] Shea voitti Pohjois-Amerikan mestaruuden ja [[1930]] Yhdysvaltain mestaruuden. |
||
Shea oli eräs suurimmista ennakkosuosikeista myös [[Talviolympialaiset 1936|vuoden 1936 talviolympialaisiin]], jotka pidettiin [[Saksa]]ssa [[Garmisch-Partenkirchen]]issä. Kuitenkin Lake Placidin, jossa oli laaja [[juutalaiset|juutalaisväestö]], [[rabbi]] kehotti, ettei Shea lähtisi natsi-Saksaan kilpailemaan |
Shea oli eräs suurimmista ennakkosuosikeista myös [[Talviolympialaiset 1936|vuoden 1936 talviolympialaisiin]], jotka pidettiin [[Saksa]]ssa [[Garmisch-Partenkirchen]]issä. Kuitenkin Lake Placidin, jossa oli laaja [[juutalaiset|juutalaisväestö]], [[rabbi]] kehotti, ettei Shea lähtisi natsi-Saksaan kilpailemaan ja Shea noudatti rabin toivetta. |
||
Sittemmin aktiiviuransa lopetettuaan Shea pysytteli urheilun ja erityisesti olympialiikkeen parissa. Hän oli mm. ratkaisevasti kampanjoimassa sen puolesta, että [[talviolympialaiset 1980]] järjestettäisiin Lake Placidissa. Vuonna [[2001]] hän osallistui soihtuviestiin kuljettamalla sitä Lake Placidin olympialaisten pikaluisteluradalla, jossa itsekin oli voittanut kultamitalinsa. Jack Shean poika [[Jim Shea Sr.]] kilpaili maastohiihdossa [[Talviolympialaiset 1964|1964 Innsbruckin olympialaisissa]]. 70 vuotta Jack Shean kultamitalijuhlien jälkeen hänen pojanpoikansa, [[skeleton]]-kelkkailija [[Jimmy Shea|Jim Shea Jr.]], lausui olympiavalan [[Talviolympialaiset 2002|2002 Salt Lake Cityn olympialaisten]] avajaisissa ja voitti kultaa lajissaan. |
Sittemmin aktiiviuransa lopetettuaan Shea pysytteli urheilun ja erityisesti olympialiikkeen parissa. Hän oli mm. ratkaisevasti kampanjoimassa sen puolesta, että [[talviolympialaiset 1980]] järjestettäisiin Lake Placidissa. Vuonna [[2001]] hän osallistui soihtuviestiin kuljettamalla sitä Lake Placidin olympialaisten pikaluisteluradalla, jossa itsekin oli voittanut kultamitalinsa. Jack Shean poika [[Jim Shea Sr.]] kilpaili maastohiihdossa [[Talviolympialaiset 1964|1964 Innsbruckin olympialaisissa]]. 70 vuotta Jack Shean kultamitalijuhlien jälkeen hänen pojanpoikansa, [[skeleton]]-kelkkailija [[Jimmy Shea|Jim Shea Jr.]], lausui olympiavalan [[Talviolympialaiset 2002|2002 Salt Lake Cityn olympialaisten]] avajaisissa ja voitti kultaa lajissaan. |
||
Jack Shea eli 91-vuotiaaksi |
Jack Shea eli 91-vuotiaaksi. Se on korkein ikä, jonka yhdysvaltalainen olympiavoittaja on koskaan saavuttanut. Hän kuoli edellispäivänä auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin [[17. tammikuuta]] [[2002]]. Vuonna [[2000]] Yhdysvaltain pikaluisteluliitto julkisti Jack Shea -palkinnon. |
||
==Lähde== |
==Lähde== |
||
Versio 8. maaliskuuta 2008 kello 13.41
John Amos ”Jack” Shea (7. syyskuuta 1910 – 17. tammikuuta 2002) oli yhdysvaltalainen pikaluistelija.
Shea voitti kaksi kultamitalia (500 ja 1 500 m) kotikaupungissaan Lake Placidissa pidetyissä vuoden 1932 talviolympialaisissa, joissa kilpailut käytiin eurooppalaisesta tavasta poiketen yhteislähtöinä. Samaisissa kisoissa hän lausui avajaisseremoniassa urheilijoiden valan. Vuonna 1920 Shea voitti Pohjois-Amerikan mestaruuden ja 1930 Yhdysvaltain mestaruuden.
Shea oli eräs suurimmista ennakkosuosikeista myös vuoden 1936 talviolympialaisiin, jotka pidettiin Saksassa Garmisch-Partenkirchenissä. Kuitenkin Lake Placidin, jossa oli laaja juutalaisväestö, rabbi kehotti, ettei Shea lähtisi natsi-Saksaan kilpailemaan ja Shea noudatti rabin toivetta.
Sittemmin aktiiviuransa lopetettuaan Shea pysytteli urheilun ja erityisesti olympialiikkeen parissa. Hän oli mm. ratkaisevasti kampanjoimassa sen puolesta, että talviolympialaiset 1980 järjestettäisiin Lake Placidissa. Vuonna 2001 hän osallistui soihtuviestiin kuljettamalla sitä Lake Placidin olympialaisten pikaluisteluradalla, jossa itsekin oli voittanut kultamitalinsa. Jack Shean poika Jim Shea Sr. kilpaili maastohiihdossa 1964 Innsbruckin olympialaisissa. 70 vuotta Jack Shean kultamitalijuhlien jälkeen hänen pojanpoikansa, skeleton-kelkkailija Jim Shea Jr., lausui olympiavalan 2002 Salt Lake Cityn olympialaisten avajaisissa ja voitti kultaa lajissaan.
Jack Shea eli 91-vuotiaaksi. Se on korkein ikä, jonka yhdysvaltalainen olympiavoittaja on koskaan saavuttanut. Hän kuoli edellispäivänä auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin 17. tammikuuta 2002. Vuonna 2000 Yhdysvaltain pikaluisteluliitto julkisti Jack Shea -palkinnon.
Lähde
Aiheesta muualla
|
1924: Charles Jewtraw | 1928: Bernt Evensen / Clas Thunberg | 1932: Jack Shea | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Finn Helgesen | 1952: Kenneth Henry | 1956: Jevgeni Grišin | 1960: Jevgeni Grišin | 1964: Terry McDermott | 1968: Erhard Keller | 1972: Erhard Keller | 1976: Jevgeni Kulikov | 1980: Eric Heiden | 1984: Sergei Fokitšev | 1988: Uwe-Jens Mey | 1992: Uwe-Jens Mey | 1994: Aleksandr Golubev | 1998: Hiroyasu Shimizu | 2002: Casey FitzRandolph | 2006: Joey Cheek | 2010: Mo Tae-bum | 2014: Michel Mulder | 2018: Håvard Holmefjord Lorentzen | 2022: Gao Tingyu |
|
1924: Clas Thunberg | 1928: Clas Thunberg | 1932: Jack Shea | 1936: Charles Mathiesen | 1948: Sverre Farstad | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Jevgeni Grišin / Juri Mihailov | 1960: Roald Aas / Jevgeni Grišin | 1964: Ants Antson | 1968: Kees Verkerk | 1972: Ard Schenk | 1976: Jan Egil Storholt | 1980: Eric Heiden | 1984: Gaétan Boucher | 1988: André Hoffmann | 1992: Johann Olav Koss | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Ådne Søndrål | 2002: Derek Parra | 2006: Enrico Fabris | 2010: Mark Tuitert | 2014: Zbigniew Bródka | 2018: Kjeld Nuis | 2022: Kjeld Nuis |