Ero sivun ”Piilevät” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: tr:Diatomlar |
p Botti lisäsi: ko:규조류 |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
[[eu:Diatomea]] |
[[eu:Diatomea]] |
||
[[fr:Bacillariophyta]] |
[[fr:Bacillariophyta]] |
||
[[ko:규조류]] |
|||
[[hr:Alge kremenjašice]] |
[[hr:Alge kremenjašice]] |
||
[[is:Kísilþörungar]] |
[[is:Kísilþörungar]] |
||
Versio 5. maaliskuuta 2008 kello 17.41
Malline:Taksonomian alku protistit Malline:Taksonomian kuva Malline:Taksonomian luokitus Malline:Taksonomian domeeni Malline:Taksonomian kunta Malline:Taksonomian pääjakso Malline:Taksonomian luokituksen loppu Malline:Taksonomian loppu
Piilevät eli diatomit (Bacillariophyta) on levien pääjakso, johon kuuluu noin 5 000 (joidenkin lähteiden mukaan 15 000[1] tai 100 000[2]) lähinnä yksisoluista lajia. Piileviä esiintyy kaikissa maailman vesissä; etenkin viileissä merissä ne muodostavat merkittävän osan kasviplanktonista. Piilevät ovat saaneet nimensä piistä koostuvasta soluseinästään, joka muodostaa levälle kaksiosaisen kuoren. Piilevät ovat tavallisesti väriltään ruskehtavia ja muodoltaan silmiinpistävän symmetrisiä.
Piilevät lisääntyvät lähinnä suvuttomasti jakautumalla kahtia, jolloin rasian tavoin limittäin sijaitsevat piikuoren puolikkaat erkanevat toisistaan ja näin syntyneet tytärsolut kasvattavat pienemmän kuoripuoliskon alkuperäisen sisään. Sukupolvien kuluessa uusien piilevien koko pienenee jopa 60 prosenttia muutamassa kuukaudessa, kunnes minimikoon saavutettuaan levät synnyttävät (yleensä suvullisesti) itiöitä, jotka kasvavat jälleen normaalikokoisiksi soluiksi ja sykli alkaa uudelleen.
Vanhimmat tunnetut piilevien fossiilit ovat peräisin varhaiselta jurakaudelta; eniten fossiileja syntyi liitukaudella. Kuolleiden piilevien piikuoret ovat aikojen kuluessa valuneet valtamerten pohjiin ja muodostaneet sinne piimaata.
Lähteet
- CD-Facta 2005