Ero sivun ”Tapani Niku” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wikilinkin/-linkkien oikaisua (olympialaisohjaukset)
w + fix + mitalitaulukon lisäys
Rivi 1: Rivi 1:
{{MitalitaulukkoYlä|}}
'''Tapani Niku''' (alk. '''Karsikas''', s. [[1. huhtikuuta]] [[1895]], [[Haapavesi]] - k. [[6. huhtikuuta]] [[1989]], [[Lahti]]) oli [[maastohiihto|maastohiihtäjä]], suksiseppä ja metsätyönjohtaja. Hän edusti pitkän ja menestyksekkään uransa aikana Haapaveden NSU:ta, Haapaveden Hiihtäjiä ja Lahden Hiihtoseuraa.
{{MitaliMaa | {{Suomi}} }}
{{MitaliLaji | Miesten [[hiihto]]}}
{{MitaliKilpailu|[[talviolympialaiset|olympialaiset]]}}
{{Pronssia | [[Talviolympialaiset 1924|Chamonix 1924]] | [[Pohjoismaiset hiihtolajit talviolympialaisissa 1924|18 km]]}}
{{MitalitaulukkoAla}}


'''Tapani Niku''' (alk. '''Karsikas''', [[1. huhtikuuta]] [[1895]] [[Haapavesi]] - [[6. huhtikuuta]] [[1989]] [[Lahti]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[maastohiihto|maastohiihtäjä]], suksiseppä ja metsätyönjohtaja. Hän edusti pitkän ja menestyksekkään uransa aikana Haapaveden NSU:ta, Haapaveden Hiihtäjiä ja [[Lahden Hiihtoseura]]a.
Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokilpailut olivat Suomessa siirtymässä tasamaalta (käytännössä usein meren tai järven jäältä) mäkiseen maastoon, murtomaalle - kehitys jossa meillä oli jääty jälkeen muista Pohjoismaista. Muutos vaati perinpohjaista uudistusta niin hiihtotekniikassa kuin -välineissäkin. Tässä murrosvaiheessa Niku oli suomalaisen kilpahiihdon näkyvin edelläkävijä. Haapavetisen hiihtokoulun kasvattina hän pystyi käyttämään hyväkseen vanhan koulukunnan parhaat opit, joihin hän yrityksen ja erehdyksen menetelmällä yhdisti murtomaahiihdon vaatimaa uutta tekniikkaa. Esimerkiksi nopeuttaan Niku kehitti hiihtämällä kovaksi pakkautuneita, jopa jäätyneitä "kylärännejä". Tarpeellista kestävyyttä hän haki muun muassa ''suokävelyllä'' toimiessaan työnjohtajana suonkuivatustyömailla (vrt. myöhempi pohjoispohjalainen hiihtäjä [[Mika Myllylä]]). Näillä keinoin Niku onnistui hankkimaan erinomaisen ja murtomaaladuille hyvin soveltuvan hiihtotekniikan, jonka sulavuutta esimerkiksi Lauri "Tahko" Pihkala ihasteli lehtikirjoituksissaan.


Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokilpailut olivat Suomessa siirtymässä tasamaalta (käytännössä usein meren tai järven jäältä) mäkiseen maastoon, murtomaalle - kehitys, jossa Suomessa oli jääty jälkeen muista Pohjoismaista. Muutos vaati perinpohjaista uudistusta niin hiihtotekniikassa kuin -välineissäkin. Tässä murrosvaiheessa Niku oli suomalaisen kilpahiihdon näkyvin edelläkävijä. Haapavetisen hiihtokoulun kasvattina hän pystyi käyttämään hyväkseen vanhan koulukunnan parhaat opit, joihin hän yrityksen ja erehdyksen menetelmällä yhdisti murtomaahiihdon vaatimaa uutta tekniikkaa. Esimerkiksi nopeuttaan Niku kehitti hiihtämällä kovaksi pakkautuneita, jopa jäätyneitä "kylärännejä". Tarpeellista kestävyyttä hän haki muun muassa ''suokävelyllä'' toimiessaan työnjohtajana suonkuivatustyömailla (vrt. myöhempi pohjoispohjalainen hiihtäjä [[Mika Myllylä]]). Näillä keinoin Niku onnistui hankkimaan erinomaisen ja murtomaaladuille hyvin soveltuvan hiihtotekniikan, jonka sulavuutta esimerkiksi [[Lauri Pihkala|Lauri "Tahko" Pihkala]] ihasteli lehtikirjoituksissaan.
Niku oli 20-luvun alun hiihtokuningas Suomessa. Hänen uransa ehkä suurin hetki oli vuoden [[Talviolympialaiset 1924|1924 Chamonix'n olympiakisojen]] 18 km, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Kolmannen tilansa Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 km:n hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli marssinut Suomen joukkueen nimikyltin (''Finlande'') kantajana. Niku saavutti merkittäviä voittoja ja kärkisijoituksia myös muun muassa [[Holmenkollen]]illa, [[Åre]]ssa ja [[Salpausselän Kisat|Salpausselällä]]. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina [[1923]]–[[1925]].

Niku oli 1920-luvun alun hiihtokuningas Suomessa. Hänen uransa ehkä suurin hetki oli vuoden [[Pohjoismaiset hiihtolajit talviolympialaisissa 1924|1924 Chamonix'n olympiakisojen]] 18 kilometriä, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Kolmannen tilansa Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 kilometrin hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli marssinut Suomen joukkueen nimikyltin (''Finlande'') kantajana. Niku saavutti merkittäviä voittoja ja kärkisijoituksia myös muun muassa [[Holmenkollen]]illa, [[Åre]]ssa ja [[Salpausselän Kisat|Salpausselällä]]. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina [[1923]]–[[1925]].


Tapani Nikun syntymäpitäjässä [[Haapavesi|Haapavedellä]], Karsikkaan kylässä, järjestetään hänen muistokisojaan. Nikun puoliso oli pakinoitsijana ja poliitikkona tunnetuksi tullut Hilja Maria Niku, o.s. Oinonen.
Tapani Nikun syntymäpitäjässä [[Haapavesi|Haapavedellä]], Karsikkaan kylässä, järjestetään hänen muistokisojaan. Nikun puoliso oli pakinoitsijana ja poliitikkona tunnetuksi tullut Hilja Maria Niku, o.s. Oinonen.
Rivi 9: Rivi 16:
==Saavutuksia==
==Saavutuksia==
===Kisat ulkomailla===
===Kisat ulkomailla===
*[[Talviolympialaiset 1924|Chamonix'n talviolympialaiset 1924]]: 50 km keskeytys, 18 km pronssi
* Chamonix'n talviolympialaiset 1924]]: 50 km keskeytys, 18 km pronssi
*[[Holmenkollenin kisat]] 50 km: [[1920]]: keskeytys, [[1921]]: 6. sija, [[1922]]: hopea, [[1926]]: 5. sija
* Holmenkollenin kisat 50 km: [[1920]]: keskeytys, [[1921]]: 6. sija, [[1922]]: hopea, [[1926]]: 5. sija
*[[Åre]] 30 km: [[1920]]: kulta, [[1921]]: kulta
*[[Åre]] 30 km: [[1920]]: kulta, [[1921]]: kulta


===Kisat Suomessa===
===Kisat Suomessa===
*[[SM-hiihdot]]: [[1916]]: Oulu 60 km hopea, [[1920]]: Helsinki 30 km hopea, [[1921]]: Kuopio 30 km kulta, [[1922]]: Jyväskylä 30 km pronssi ja Iisalmi 60 km hopea, [[1923]]: Hamina 10 km ja 30 km kulta, [[1924]]: Lahti 10 km kulta, [[1925]]: Jyväskylä 10 km ja 30 km sekä Kuopio 60 km kulta, [[1926]]: Haapavesi 10 km ja 30 km kulta
* [[SM-hiihdot]]: [[1916]]: Oulu 60 km hopea, [[1920]]: Helsinki 30 km hopea, [[1921]]: Kuopio 30 km kulta, [[1922]]: Jyväskylä 30 km pronssi ja Iisalmi 60 km hopea, [[1923]]: Hamina 10 km ja 30 km kulta, [[1924]]: Lahti 10 km kulta, [[1925]]: Jyväskylä 10 km ja 30 km sekä Kuopio 60 km kulta, [[1926]]: Haapavesi 10 km ja 30 km kulta
*[[Salpausselän Kisat]]: [[1923]]: 50 km kulta, [[1924]] 10 km ja 50 km kulta, [[1925]] 10 km hopea ja 50 km kulta
* Salpausselän Kisat: [[1923]]: 50 km kulta, [[1924]] 10 km ja 50 km kulta, [[1925]] 10 km hopea ja 50 km kulta
*[[Oulun hiihto]] 30 km: kulta [[1915]], [[1916]], [[1919]], [[1923]] ja [[1925]]
* [[Oulun hiihto]] 30 km: kulta [[1915]], [[1916]], [[1919]], [[1923]] ja [[1925]]



== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==

Versio 29. helmikuuta 2008 kello 18.04

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten hiihto
olympialaiset
Pronssia Pronssia Chamonix 1924 18 km

Tapani Niku (alk. Karsikas, 1. huhtikuuta 1895 Haapavesi - 6. huhtikuuta 1989 Lahti) oli suomalainen maastohiihtäjä, suksiseppä ja metsätyönjohtaja. Hän edusti pitkän ja menestyksekkään uransa aikana Haapaveden NSU:ta, Haapaveden Hiihtäjiä ja Lahden Hiihtoseuraa.

Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokilpailut olivat Suomessa siirtymässä tasamaalta (käytännössä usein meren tai järven jäältä) mäkiseen maastoon, murtomaalle - kehitys, jossa Suomessa oli jääty jälkeen muista Pohjoismaista. Muutos vaati perinpohjaista uudistusta niin hiihtotekniikassa kuin -välineissäkin. Tässä murrosvaiheessa Niku oli suomalaisen kilpahiihdon näkyvin edelläkävijä. Haapavetisen hiihtokoulun kasvattina hän pystyi käyttämään hyväkseen vanhan koulukunnan parhaat opit, joihin hän yrityksen ja erehdyksen menetelmällä yhdisti murtomaahiihdon vaatimaa uutta tekniikkaa. Esimerkiksi nopeuttaan Niku kehitti hiihtämällä kovaksi pakkautuneita, jopa jäätyneitä "kylärännejä". Tarpeellista kestävyyttä hän haki muun muassa suokävelyllä toimiessaan työnjohtajana suonkuivatustyömailla (vrt. myöhempi pohjoispohjalainen hiihtäjä Mika Myllylä). Näillä keinoin Niku onnistui hankkimaan erinomaisen ja murtomaaladuille hyvin soveltuvan hiihtotekniikan, jonka sulavuutta esimerkiksi Lauri "Tahko" Pihkala ihasteli lehtikirjoituksissaan.

Niku oli 1920-luvun alun hiihtokuningas Suomessa. Hänen uransa ehkä suurin hetki oli vuoden 1924 Chamonix'n olympiakisojen 18 kilometriä, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Kolmannen tilansa Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 kilometrin hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli marssinut Suomen joukkueen nimikyltin (Finlande) kantajana. Niku saavutti merkittäviä voittoja ja kärkisijoituksia myös muun muassa Holmenkollenilla, Åressa ja Salpausselällä. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina 19231925.

Tapani Nikun syntymäpitäjässä Haapavedellä, Karsikkaan kylässä, järjestetään hänen muistokisojaan. Nikun puoliso oli pakinoitsijana ja poliitikkona tunnetuksi tullut Hilja Maria Niku, o.s. Oinonen.

Saavutuksia

Kisat ulkomailla

  • Chamonix'n talviolympialaiset 1924]]: 50 km keskeytys, 18 km pronssi
  • Holmenkollenin kisat 50 km: 1920: keskeytys, 1921: 6. sija, 1922: hopea, 1926: 5. sija
  • Åre 30 km: 1920: kulta, 1921: kulta

Kisat Suomessa

  • SM-hiihdot: 1916: Oulu 60 km hopea, 1920: Helsinki 30 km hopea, 1921: Kuopio 30 km kulta, 1922: Jyväskylä 30 km pronssi ja Iisalmi 60 km hopea, 1923: Hamina 10 km ja 30 km kulta, 1924: Lahti 10 km kulta, 1925: Jyväskylä 10 km ja 30 km sekä Kuopio 60 km kulta, 1926: Haapavesi 10 km ja 30 km kulta
  • Salpausselän Kisat: 1923: 50 km kulta, 1924 10 km ja 50 km kulta, 1925 10 km hopea ja 50 km kulta
  • Oulun hiihto 30 km: kulta 1915, 1916, 1919, 1923 ja 1925

Kirjallisuutta

  • Tapani Niku (toim. Risto Niku, tilastot Eero Niku): Murtomaata. Suomalaisen murtomaahiihdon uranuurtaja muistelee. 1977.