Ero sivun ”Joutsenliskot” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
taksoboksiuudistus
Rivi 41: Rivi 41:
*[[Sauropterygia]]
*[[Sauropterygia]]
*[[Kalalisko]]
*[[Kalalisko]]
pierii aalokoissa!joutsenlisko munii kerran viikossa 100-200 niin että ensin se pierii 100-200 kuplaa ja hoitaa kuplia että ne ei riku sitten niistä tulee poikasia yleensä kuplia rikkuu150 ja munia on jäljellä 50.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 28. helmikuuta 2008 kello 22.12

Plesiosauria
Joutsenlisko (Plesiosaurus)
Joutsenlisko (Plesiosaurus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Matelijat Reptilia
Ylälahko: Sauropterygia
Lahko: Plesiosauria
de Blainville, 1835
Heimot
Katso myös

  Joutsenliskot Wikispeciesissä
  Joutsenliskot Commonsissa

Plesiosauria, plesiosaurukset eli joutsenliskot olivat dinosaurusten aikaan merissä eläviä suuria liskoja, joilla oli pitkä kaula, paksu ruumis ja evämäiset raajat. Notosaureista myöhäistriaskaudella kehittyneet plesiosaurukset syrjäyttivät kalaliskot merten valtiaina. Niiden fossiileja on löydetty eniten jurakauden alkupuolelta Lias-kaudelta.

Plesiosaurukset olivat aikansa suurimpia vesieläimiä, niiden pituus saattoi olla 15 m. Varsinaisten plesiosauruksen lähisukulaisia olivat elasmosaurukset ja pliosaurukset. Plesiosaurukset hävisivät liitukauden lopun joukkotuhossa noin 65 miljoonaa vuotta sitten.

Plesiosaurusten lähisukuisten alalajeja

Piirros esittää plesiosauruksia meressä, lentoliskoja taiuvaalla.


Cryptoclididae

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joutsenliskot.

pierii aalokoissa!joutsenlisko munii kerran viikossa 100-200 niin että ensin se pierii 100-200 kuplaa ja hoitaa kuplia että ne ei riku sitten niistä tulee poikasia yleensä kuplia rikkuu150 ja munia on jäljellä 50.

Aiheesta muualla