Ero sivun ”Aivoverenvuoto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Joonasl (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23: Rivi 23:
===SAV===
===SAV===


Subaraknoidaalivuoto purkautuu aivojen lukinkalvonalaiseen tilaan. Vuoto näkyy tietokonekerroskuvauksessa aivojen reuna-alueilla sirppimäisenä alueena, joten se voi olla vaikeampi havaita, kuin aivokudokseen purkautuva vuoto. Subaraknoidaalvuoto hoidetaan akuutissa vaiheessa yleensä kirurgisesti, krooninen (pitkittynyt, ei-akuutti) vuoto voidaan hoitaa kirurgisesti tai konservatiisesti (ei kirurgisia hoitotoimenpiteitä).
Subaraknoidaalivuoto purkautuu aivojen lukinkalvonalaiseen tilaan. Vuoto näkyy tietokonekerroskuvauksessa aivojen reuna-alueilla sirppimäisenä alueena, joten yleensä kirurgisesti, krooninen (pitkittynyt, ei-akuutti) vuoto voidaan hoitaa kirurgisesti tai konservatiisesti (ei kirurgisia hoitotoimenpiteitä).


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 11. helmikuuta 2008 kello 12.34

Tiedosto:Epidural hematoma.jpg
Aivoverenvuoto

Aivoverenvuoto tarkoittaa veren vuotamista aivokudokseen. Tärkein syy on kauan kestänyt ja huonosti hoidettu tai hoitamaton verenpainetauti. Aivovaltimoihin syntyy tällöin rappeutumamuutoksia ja seinämän heikkouksia. Aivoverenvuotoriskiä lisäävät veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito, verenvuototaudit ja aivokasvaimet. Etenkin nuorilla syynä voi olla poikkeama verisuonen rakenteessa.

Aivoverenvuodot muodostavat runsaat 10 prosenttia kaikista aivoverenkiertohäiriöistä.[1]

Oireet ja tutkimukset

Vuoto alkaa usein valveilla ollessa. Päässä voi tuntua äkillinen humahdus, kipu tai risahdus. Alkuoireita seuraa voimakas päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Ylä- ja/tai alaraajojen halvaantuminen joko tois- tai molemminpuolisesti on tavallinen oire. Se voi ilmetä pelkästään lihasten halvaantumisena tai siihen voi liittyä tuntohäiriöitä.

Pikkuaivojen lisäksi verenvuodossa syntyy halvausten asemasta liikkeiden yhteistoimintahäiriöitä. Verenvuoto aivojen alempiin osiin aiheuttaa usein tajuttomuutta ja häiriöitä hengityksen säätelyssä. Vuoto kohottaa yleensä painetta kallon sisällä, ja verenpaine nousee. Aivoverenvuoto varmistetaan ja erotetaan aivoinfarktista tietokonekerroskuvauksella.

Verenvuototyypit sijainnin mukaan

Aivoverenvuodot on käytännöllista jakaa sijainnin perusteella erityisesti aivokalvojen suhteen, koska näiden riskitekijät poikkeavat toisistaan ja hoito suoritetaan eri tavalla.

  • ICH eli intraserebraalivuoto tunkeutuu suoraan aivoihin
  • SAV eli subaraknoidaalivuoto tunkeutuu lukinkalvon alaiseen tilaan
  • SDV eli subduraalivuoto tulee kovakalvon ja lukinkalvon väliin

ICH

Intrasereblaavuodosta käytetään useimmiten lyhennettä ICH (intracerebral hemorrhage). Tällöin vuoto syntyy johonkin aivokudoksessa kulkevaan verisuoneen ja veri purkautuu aivokudokseen (kuten nimikin viittaa). Intraserebraalivuodot voivat olla kooltaan millimetreistä aina useisiin senttimetreihin. Ventrikkeleiden (aivokammioiden) lähelle syntyneet tai suuremmat vuodot purkautuvat usein ventrikkeihin (intraventrikulaarinen vuoto) ja aiheittavat näin ollen usein likvorkierron häiriöitä.

Aivoalueesta riippuen ICH aiheuttaa erilaisia oireita aina päänsärystä, lievistä tuntupuutoksista tai halvausoireista aina syvään tajuttomuuteen ja elintoimintojen häiriintymiseen. Suuret ja esimerkiksi elintoiminnoista vastaaville aivoalueille sijoittuvissa vuodoissa leikkaushoidosta usein pidättäydytään ja vuoto johtaa enemmin tai myöhemmin kuolemaan.

SAV

Subaraknoidaalivuoto purkautuu aivojen lukinkalvonalaiseen tilaan. Vuoto näkyy tietokonekerroskuvauksessa aivojen reuna-alueilla sirppimäisenä alueena, joten yleensä kirurgisesti, krooninen (pitkittynyt, ei-akuutti) vuoto voidaan hoitaa kirurgisesti tai konservatiisesti (ei kirurgisia hoitotoimenpiteitä).

Lähteet

  1. http://www.hus.fi/default.asp?path=1;32;818;1733;4484;5599&voucher=75BCB637-695F-4014-9B5C-9309308510AF

Malline:Link FA