Ero sivun ”Varsa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: br:Ebeul
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: it:Puledro, scn:Pudditru
Rivi 28: Rivi 28:
[[fr:Poulain (cheval)]]
[[fr:Poulain (cheval)]]
[[is:Folald]]
[[is:Folald]]
[[it:Puledro]]
[[ku:Canî]]
[[ku:Canî]]
[[nl:Veulen (dier)]]
[[nl:Veulen (dier)]]
Rivi 33: Rivi 34:
[[no:Føll]]
[[no:Føll]]
[[pl:Źrebię]]
[[pl:Źrebię]]
[[scn:Pudditru]]
[[sv:Föl]]
[[sv:Föl]]

Versio 3. helmikuuta 2008 kello 03.45

Przewalskinhevosen varsa
Hevostamma varsoineen
Ponivarsa imee emäänsä

Varsaksi kutsutaan eläinkunnassa hevosen sekä muiden hevoseläinten poikasia.

Tamma kantaa varsaa yleensä noin 11 kuukautta, mutta saattaa lykätä synnytystä (varsomista) kuukaudellakin, jos katsoo ettei varsan ole vielä turvallista syntyä. Hevonen taitaakin olla ainoa nisäkäs, joka pystyy itse määräämään synnytysajankohdan. Tämä on perua ajalta, jolloin hevoset elivät vielä villeinä laumoissa. Lauman liikkuessa, vaaran uhatessa tai sään ollessa huono ei varsa välttämättä jäisi henkiin; niinpä varsomisen lykkäämisestä saattoi koitua hyötyä niin tammalle kuin varsallekin.

Hevonen synnyttää kerralla yleensä vain yhden varsan. Mahdolliset kaksoset ovat harvoin tarpeeksi kookkaita ja vahvoja selvitäkseen edes ensimmäisistä elinpäivistään, eikä tamman maitokaan välttämättä riitä kovin hyvin kahdelle varsalle. Toinen kaksosvarsoista saattaa olla toista huomattavasti kookkaampi ja parempikuntoisempi ja jäädä henkiin. Kaksoset ovat kuitenkin usein liian heikkoja selvitäkseen edes ihmisen hyvässä hoidossa, ja hevoskasvattajat pyrkivätkin eläinlääkärin avustuksella välttämään kaksosvarsatapaukset. Toisinaan kuitenkin syntyy hyväkuntoisiakin kaksosia.

Tamma hakeutuu varsomista varten turvalliseksi katsomaansa, yleensä syrjäiseen paikkaan. Yleensä varsat syntyvät yöllä tai aamuyöstä. Normaalisti sujuva synnytys on nopea. Varsa nousee jo muutaman tunnin sisällä syntymästään jaloilleen imemään emänsä maitoa ja liikkumaan. Mittasuhteiltaan varsat näyttävät hiukan hullunkurisilta, koska niiden jalat ovat syntyessä lähes yhtä pitkät kuin aikuisenakin, mutta varsa saa pitkät koivet nopeasti hallintaansa ja pystyy hyvin pian jo seuraamaan emäänsä täyttä laukkaakin.

Varsat juovat melko pitkään emänsä maitoa (vajaa kuukausi) ennen kuin alkavat edes maistella muuta ravintoa. Ensimmäisten elinpäivien aikana maito on erityisen tärkeää ternimaitoa. Se sisältää varsalle tärkeitä vasta-aineita, jotka suojaavat sitä sairauksilta ja tulehduksilta.

Jos varsa syntyy villihevoslaumaan kovin heikkona tai sairaana eikä kykene seuraamaan emäänsä, lauman johtajaori tai joskus emätamma itsekin saattaa surmata varsan jotta lauma pystyy liikkumaan ripeästi.

Varsa pyritään yleensä vieroittamaan emästään mahdollisimman myöhään, aikaisintaan noin puolen vuoden iässä. Varsan varsinainen koulutus ajoon voi alkaa noin kaksivuotiaana ja ratsuksi noin kolmevuotiaana. Jo paljon aikaisemmin useimmat varsat totutetaan riimuun ja vähitellen muihinkin varusteisiin, kosketteluun, jalkojen nosteluun, taluttamiseen ja muuhun käsittelyyn. Täysikasvuisiksi hevoset tulevat rodusta ja yksilöstä riippuen 4–6 vuoden iässä.

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Varsa.

Malline:Tynkä/Hevonen