Ero sivun ”Helmikuun 26. päivän välikohtaus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Epiq (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Uusi sivu: '''Helmikuun 26. päivän välikohtaus''' ({{k-ja|二・二六事件|Ni-niroku jiken}}) oli vallankaappausyritys Japanissa 26.–29. helmikuuta vuonna 1936. Sen aloittivat [[k...
 
p Ha tarkoittaa jo suuntausta, joten Kōdō-ha-fraktio (?) on tautologia.
Rivi 1: Rivi 1:
'''Helmikuun 26. päivän välikohtaus''' ({{k-ja|二・二六事件|Ni-niroku jiken}}) oli vallankaappausyritys [[Japani]]ssa 26.–29. helmikuuta vuonna 1936. Sen aloittivat [[keisarillisen Japanin armeija]]n äärinationalistisen [[Kōdōha]]-fraktion upseerit. 1 400 sotilasta nuorten upseerien komennuksessa ottivat haltuunsa Tokion keskustan ja surmasivat useita johtavia poliitikkoja, kuten talousministeri [[Takahashi Korekiyo]]n, kenraali [[Jōtarō Watanabe]]n ja ''[[naidaijin]]'' [[Saitō Makoto]]n. He hyökkäsivät myös [[Kantei|pääministerin asuntoon]] ja ''[[jijū]]n'' (kamariherran) asuntoon, mutta epäonnistuivat heidän murhaamisessaan: pääministeri [[Keisuke Okada]] ja amiraali [[Kantarō Suzuki]] pelastuivat täpärästi.
'''Helmikuun 26. päivän välikohtaus''' ({{k-ja|二・二六事件|Ni-niroku jiken}}) oli vallankaappausyritys [[Japani]]ssa 26.–29. helmikuuta vuonna 1936. Sen aloittivat [[keisarillisen Japanin armeija]]n äärinationalistisen [[Kōdō]]-ryhmittymän upseerit. 1 400 sotilasta nuorten upseerien komennuksessa ottivat haltuunsa Tokion keskustan ja surmasivat useita johtavia poliitikkoja, kuten talousministeri [[Takahashi Korekiyo]]n, kenraali [[Jōtarō Watanabe]]n ja ''[[naidaijin]]'' [[Saitō Makoto]]n. He hyökkäsivät myös [[Kantei|pääministerin asuntoon]] ja ''[[jijū]]n'' (kamariherran) asuntoon, mutta epäonnistuivat heidän murhaamisessaan: pääministeri [[Keisuke Okada]] ja amiraali [[Kantarō Suzuki]] pelastuivat täpärästi.


Kapinalliset lähestyivät armeijaministeri [[Yoshiyuki Kawashima]]a ja vaativat uuden hallituksen muodostamista. Vaikka jotkut korkea-arvoiset upseerit kannattivat vallankaappausta, armeijan yleisesikunta ja erityisesti tapahtumista raivostunut keisari [[Hirohito|Shōwa]] vastustivat sitä. Neuvottelut kapinallisten kanssa epäonnistuivat, joten seuraavana päivänä julistettiin sotalaki ja kapinallisia komennettiin vetäytymään. Kapinalliset olivat luulleet toimivansa keisarin puolesta ja antautuivat muutaman päivän kuluttua. Kaksi kapinan johtajaa teki [[seppuku]]n, ja loput 19 tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kuolemaan. Heihin kuului oikeistolainen ajattelija [[Ikki Kita]]. Armeija käytti tapahtumia oman vaikutusvaltansa lisäämiseen.
Kapinalliset lähestyivät armeijaministeri [[Yoshiyuki Kawashima]]a ja vaativat uuden hallituksen muodostamista. Vaikka jotkut korkea-arvoiset upseerit kannattivat vallankaappausta, armeijan yleisesikunta ja erityisesti tapahtumista raivostunut keisari [[Hirohito]] vastustivat sitä. Neuvottelut kapinallisten kanssa epäonnistuivat, joten seuraavana päivänä julistettiin sotalaki ja kapinallisia komennettiin vetäytymään. Kapinalliset olivat luulleet toimivansa keisarin puolesta ja antautuivat muutaman päivän kuluttua. Kaksi kapinan johtajaa teki [[seppuku]]n, ja loput 19 tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kuolemaan. Heihin kuului oikeistolainen ajattelija [[Ikki Kita]]. Armeija käytti tapahtumia oman vaikutusvaltansa lisäämiseen.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 2. helmikuuta 2008 kello 18.26

Helmikuun 26. päivän välikohtaus (jap. 二・二六事件, Ni-niroku jiken) oli vallankaappausyritys Japanissa 26.–29. helmikuuta vuonna 1936. Sen aloittivat keisarillisen Japanin armeijan äärinationalistisen Kōdō-ryhmittymän upseerit. 1 400 sotilasta nuorten upseerien komennuksessa ottivat haltuunsa Tokion keskustan ja surmasivat useita johtavia poliitikkoja, kuten talousministeri Takahashi Korekiyon, kenraali Jōtarō Watanaben ja naidaijin Saitō Makoton. He hyökkäsivät myös pääministerin asuntoon ja jijūn (kamariherran) asuntoon, mutta epäonnistuivat heidän murhaamisessaan: pääministeri Keisuke Okada ja amiraali Kantarō Suzuki pelastuivat täpärästi.

Kapinalliset lähestyivät armeijaministeri Yoshiyuki Kawashimaa ja vaativat uuden hallituksen muodostamista. Vaikka jotkut korkea-arvoiset upseerit kannattivat vallankaappausta, armeijan yleisesikunta ja erityisesti tapahtumista raivostunut keisari Hirohito vastustivat sitä. Neuvottelut kapinallisten kanssa epäonnistuivat, joten seuraavana päivänä julistettiin sotalaki ja kapinallisia komennettiin vetäytymään. Kapinalliset olivat luulleet toimivansa keisarin puolesta ja antautuivat muutaman päivän kuluttua. Kaksi kapinan johtajaa teki seppukun, ja loput 19 tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kuolemaan. Heihin kuului oikeistolainen ajattelija Ikki Kita. Armeija käytti tapahtumia oman vaikutusvaltansa lisäämiseen.

Lähteet

  • Cortazzi, Hugh: The Japanese Achievement, s. 229–230. London: Sidgwick and Jackson, 1990. ISBN 0-283-99647-1.