Aasiankultakissa

Malline:Taksonomian alku eläimet Vaarantunut Malline:Taksonomian kuva Malline:Taksonomian luokitus Malline:Taksonomian kunta Malline:Taksonomian pääjakso Malline:Taksonomian alajakso Malline:Taksonomian luokka Malline:Taksonomian lahko Malline:Taksonomian heimo Malline:Taksonomian suku Malline:Taksonomian laji Malline:Taksonomian luokituksen loppu Malline:Taksonomian loppu Aasiankultakissa, (Catopuma temminckii eli Profelis temminckii eli Felis temminckii) on Kaakkois-Aasiassa elävä kissaeläin.

Ulkonäkö

Aasiankultakissa on keskikokoinen kissaeläin, jonka pituus on 90 cm, häntä 50 cm ja paino 12–16 kg. Vankeudessa kultakissa voi elää 20-vuotiaaksi mutta niiden keskimääräinen elinikä luonnossa on todennäköisesti paljon lyhyempi. Turkki on yleensä ketunpunainen tai kullanruskea, mutta myös mustaa ja harmaata väritystä esiintyy. Turkki on yleensä tasavärinen lukuun ottamatta mahapuolella yksittäisiä täpliä ja toisinaan heikosti erottuvia täpliä muualla turkissa. Kiinassa on kuitenkin värimuunnos, jolla on leopardin kaltaisia täpliä, ja se muistuttaa leopardikissaa. Täplikäs turkki on väistyvä ominaisuus, toisin sanoen kun täplikäs ja tasavärinen kissa risteytyvät, pennut ovat tasavärisiä.

Levinneisyys ja asuinalueet

Aasiankultakissoja asuu kaikkialla Kaakkois-Aasiassa aina Tiibetistä ja Nepalista Etelä-Kiinaan ja Sumatralle. Se suosii metsäisiä alueita, joissa on kallioisia paikkoja, ja sitä tavataan subtrooppisissa lehtimetsissä ja trooppisissa sademetsissä. Joskus satunnaisesti aasiankultakissoja tavataan avoimemmassa maastossa. Niitä on sekä alavilla mailla että kolmen kilometrin korkeudessa Himalajan vuoristossa.

Käyttäytyminen

Tästä näkymättömästä saalistajasta ei tiedetä kovinkaan paljon, ja pääosa tiedoista on peräisin vankeudesta elävistä yksilöistä. Aiemmat havainnot viittasivat siihen, että aasiankultakissat ovat lähinnä yöeläimiä, mutta tuore tutkimus kahdesta kultakissasta paljasti että aktiivisuus ei noudata säännöllistä rytmiä. Niiden oletetaan elävän lähinnä yksin. Ne ääntelevät suhisemalla, sylkemällä, naukumalla, kehräämällä, murisemalla ja kurluttamalla. Muita vankeudessa elävillä kissoilla havaittuja kommunikointitapoja ovat hajumerkintä, virtsan suihkutteleminen, puiden raapiminen tassuilla ja pään hierominen jotakin vasten.

Saalistus

Aasiankultakissa saalistaa mieluiten maassa, mutta tarvittaessa se myös kiipeää. Saalistaessaan se vaanii ja hyökkää kissaeläimille tyypilliseen tapaan. Sen tiedetään saalistavan lintuja, matelijoita, jyrsijöitä, muita pieniä nisäkkäitä ja joskus pieniä ja nuoria peuroja, ja se on hyvin sopeutuvainen ravintonsa suhteen. Aasiankultakissan on nähty saalistavan pareittain suurta eläintä metsästäessään. Vankeudessa ne kynivät suurten lintujen sulat ennen kuin syövät ne. Niiden on nähty kaivelevan jätteitä, mikä on kissaeläimille harvinaista. Joskus harvoin ne saalistavat lähellä ihmisasutusta tai vaanivat kotieläimiä.

Lisääntyminen

Kaikki tiedot aasiankultakissan lisääntymisestä ovat peräisin vankeudessa elävistä kissoista tehdyistä havainnoista. Ne ovat sukupuolikypsiä puolentoista kahden vuoden iässä. Niiden tiineys kestää noin 80 päivää, pentueessa on yleensä vain yksi poikanen. Pennut syntyvät onttoihin puihin, kallionkohoihin ja mahdollisesti maassa oleviin koloihin ja muihin suojaisiin paikkoihin. Pennun turkki on paksumpi ja vähän tummempi, mutta kuvio pysyy samana koko eliniän. Vankeudessa elävistä kissoista on päätelty, että urokset osallistuvat pentujen hoivaamiseen.

Tarinoita

Thaimaan joillakin alueilla kultakissasta käytetään nimeä Seua fai ("tulitiikeri"). Paikallisten tarinoiden mukaan kultakissan turkin polttaminen karkottaa tiikerit. Sen lihan syömisellä sanotaan olevan sama vaikutus. Erään heimon parissa uskotaan että yksittäisen karvan pitäminen mukana riittää. Alkuperäiskansojen keskuudessa kissaa pidetään kiivasluonteisena, mutta vankeudessa se on tiettävästi hyvin sävyisä ja rauhallinen.

Alalajit ja suojelu

Aasiankultakissan populaation suuruutta ei tiedetä, mutta se on IUCN:n luettelossa luokiteltu vaarantuneisiin. Sitä metsästetään sen turkin vuoksi ja yhä enemmän siksi, että sen luita käytetään perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. Suurin vaara on kuitenkin elinalueiden tuhoutuminen. Näitä kissaeläimiä on jonkin verran eläintarhoissa, mutta ne lisääntyvät vankeudessa aika huonosti.

Alalajeja tunnetaan kolme:

• Catopuma temminckii temminckii, Himalaja, Kaakkois-Aasian manner, Sumatra
• Catopuma temminckii dominicanorum, Kaakkois-Kiina
• Catopuma temminckii tristis, Lounais-Kiina

Aiheesta muualla

• IUCN:n uhanalaisuusluokitus
• Tunturisusi