Ero sivun ”Saalinki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Saalinki''' on veneen mastossa oleva poikittaisrakenne, jota käytetään etupäässä viirien ja merkkilippujen kiinnityspisteenä. Purjeveneessä saalingin päätarkoitus on tukevoittaa mastoa. |
'''Saalinki''' on veneen mastossa oleva poikittaisrakenne, jota käytetään etupäässä viirien ja merkkilippujen kiinnityspisteenä. Purjeveneessä saalingin päätarkoitus on tukevoittaa mastoa. |
||
Isoissa lasti- ja sotapurjelaivoissa saalingiksi sanottiin rakennetta joka liitti maston osat - alamaston, märssytangon ja prammitangon - yhteen; nykyaikana suurissa purjealuksissa tätä rakennetta ei enää käytetä; se on vain suurimmissa purjelaivoissa, kuten [[parkkilaiva]] [[Pommern]]issa ja venäläisessä [[fregatti]] [[Mir]]issä. |
Isoissa lasti- ja sotapurjelaivoissa saalingiksi sanottiin rakennetta joka liitti maston osat - alamaston, märssytangon ja prammitangon - yhteen; nykyaikana suurissa purjealuksissa, kuten kaljaaseissa tai kuunareissa, tätä rakennetta ei enää käytetä; se on vain suurimmissa purjelaivoissa, kuten [[parkkilaiva]] [[Pommern]]issa ja venäläisessä [[fregatti]] [[Mir]]issä. |
||
''Purjeveneessä'' alin saalinki on yleensä noin kolmen metrin korkeudella; sen pituus ja niiden määrä riippuu veneen ja maston koosta, mutta keskiverto on noin 40 cm kummallekin puolelle. Saalingin kärjen kautta kulkee [[vantti]]. |
''Purjeveneessä'' alin saalinki on yleensä noin kolmen metrin korkeudella; sen pituus ja niiden määrä riippuu veneen ja maston koosta, mutta keskiverto on noin 40 cm kummallekin puolelle. Saalingin kärjen kautta kulkee [[vantti]]. |
||
Versio 30. tammikuuta 2008 kello 20.03
Saalinki on veneen mastossa oleva poikittaisrakenne, jota käytetään etupäässä viirien ja merkkilippujen kiinnityspisteenä. Purjeveneessä saalingin päätarkoitus on tukevoittaa mastoa.
Isoissa lasti- ja sotapurjelaivoissa saalingiksi sanottiin rakennetta joka liitti maston osat - alamaston, märssytangon ja prammitangon - yhteen; nykyaikana suurissa purjealuksissa, kuten kaljaaseissa tai kuunareissa, tätä rakennetta ei enää käytetä; se on vain suurimmissa purjelaivoissa, kuten parkkilaiva Pommernissa ja venäläisessä fregatti Mirissä.
Purjeveneessä alin saalinki on yleensä noin kolmen metrin korkeudella; sen pituus ja niiden määrä riippuu veneen ja maston koosta, mutta keskiverto on noin 40 cm kummallekin puolelle. Saalingin kärjen kautta kulkee vantti.
Saalingin kärjessä ja joskus myös puolivälissä on nostimet viireille. Oikeanpuoleinen saalinki on arvokkaampi: siihen nostetaan pätevyys-, komento- ja seuraviirit. Vasemmanpuoleinen on merkinantoa varten; sinne voi nostaa vaikkapa destinaatiolipun eli ulkomaille mennessä nostettavan kohdemaan pienoislipun. Ulkomailla oltaessa omat viirit siirretään vasempaan saalinkiin ja kyseisen maan lippu eli ns. kohteliaisuuslippu nostetaan oikealle puolelle.
Viranomaiset käyttävät oikeanpuoleista saalinkia merkinantoon: vuoteen 1980 asti siihen nostettiin pysäytysmerkkinä käytetty Tullilippu, nykyisin kelta-mustaruutuinen signaalilippu L sitä käytettäessä; näin tehdään harvoin, koska viranomaiset suosivat punavaloista taskulamppua tai punakeltaista Stop-käsikilpeä.
Moottoriveneessä saalinki liittyy tavallisimmin hytin katolla tai tuulilasiveneissä keulakannella olevaan valomastoon, johon on sijoitettu aluksen kulkuvalot.
Lähteet
- Suomen Veneilyliitto: Veneilijän lippukirja
- Suomen Veneilyliitto: Veneenpäällikkö - veneenpäällikkökurssin oppikirja