Ero sivun ”Hilleri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Suomennoksia |
p +alaheimo |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
<tr><td>[[Lahko (biologia)|Lahko]]:</td><td>[[Petoeläimet]] (<i>Carnivora</i>)</td></tr> |
<tr><td>[[Lahko (biologia)|Lahko]]:</td><td>[[Petoeläimet]] (<i>Carnivora</i>)</td></tr> |
||
<tr><td>[[Heimo (biologia)|Heimo]]:</td><td>[[Näätäeläimet]] (<i>Mustelidae</i>)</td></tr> |
<tr><td>[[Heimo (biologia)|Heimo]]:</td><td>[[Näätäeläimet]] (<i>Mustelidae</i>)</td></tr> |
||
<tr><td>[[Heimo (biologia)|Alaheimo]]:</td><td>[[Varsinaiset näädät]] (''Mustelinae'')</td></tr> |
|||
<tr><td>[[Suku (biologia)|Suku]]:</td><td><i>[[Mustela]]</i></td></tr> |
<tr><td>[[Suku (biologia)|Suku]]:</td><td><i>[[Mustela]]</i></td></tr> |
||
<tr><td>[[Laji (biologia)|Laji]]:</td><td><i>putorius</i></td></tr> |
<tr><td>[[Laji (biologia)|Laji]]:</td><td><i>putorius</i></td></tr> |
||
Versio 8. maaliskuuta 2004 kello 19.18
| Hilleri | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Hilleri | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Hilleri (Mustela putorius) on eurooppalainen näätäeläin, joka on melko huonosti sopeutunut Suomen talviolosuhteisiin. Lähinnä ongelmaksi muodostuu ravinnon saanti ei niinkään kylmyys. Ravinnon saannin takia hilleriä esiintyykin paljon asutuksen liepeillä ja paikoilla missä on helposti saatavalla ravintoa esimerkiksi tunkioiden lähettyvillä. Hilleri ei ole minkin tavoin riippuvainen vedestä, mutta se elää kuitenkin usein vesistöjen ja kosteikkojen lähellä.
Hillerikannat vaihtelevat suuresti ja 1940-luvulla sen luultiin kuolevan sukupuuttoon. Sittemmin kanta on toipunut, mutta hilleri on maineeltaan paha tuholainen ja sen vuoksi sitä edelleenkin vainottiin "linturosvona" 1980-luvun alussa.
Aktiivinen hilleri on pääasiassa yöllä ja hämärässä, mutta joskus sitä voi tavata myös päivällä. Päivälevon se viettää usein toisen eläimen kolossa tai kivien ja oksien alla. Hilleri voi kuitenkin kaivaa myös itse oman pesäkolon.
Liikkuminen on usein laukkamaista hyppimistä, mutta se voi myös ravata selkä suorana pään pysyessä alhaalla. Toisin kuin näätä, hilleri ei juurikaan kiipeile. Se osaa uida, mutta tekee sitä sangen vähän. Yölliset pyyntimatkat ovat muutamia kilometrejä ja liikkumisalue on noin 1km2. Uroksilla alueet ovat suuremmat kuin naarailla.
Hilleri kuuluu pieniin näätäeläimiin. Ruumiin pituus on uroksilla 35-45cm ja naarailla 30-37cm, hännän pituus on 11-19cm. Uroshillerit painavat 0,7-1,5kg ja naaraat 0,5-0,8kg. Kuonon ympärys on vaalea, silmien takana kulkee valkea juova ja korvanlehtien reunat ovat vaaleat. Päällimmäiset karvat ovat ruskeanmustia, mutta pohjavilla on vaalea ja se paistaakin usein läpi etenkin talvella.
Ääntely vaihtelee haukahtavasta kotkottavaan. Joskus hilleri voi myös kiljaista, mutta täysikasvuiset yksilöt ovat sangen hiljaisia.
Poikaset syntyvät toukokuun loppupuolella tai kesäkuussa. Ne painavat syntyessään vajaan 10g ja ovat sokeita ja karvattomia. Silmät avautuvat noin neljän viikon ikäisenä, ja noin kahden kuukauden ikäisenä poikaset ovat väritykseltään aikuisen kaltaisia. Tarhoissa hilleri voi elää kymmenenkin vuotta, mutta luonnossa sen ikä harvoin on yli viittä vuotta.
Pääravintoa ovat pienet nisäkkäät, linnut, sammakot sekä käärmeet. Myös kala, hyönteiset ja marjat kuuluvat hillerin ravintoon ja tilapäisesti ne voivat syödä kasvisruokaa.
Tarhahillereitä myydään joskus myös lemmikkieläimeksi, joskaan ne eivät siihen kovin hyvin sovellu. Niitä on risteytetty lemmikkieläiminä käytettyjen frettien kanssa.