Ero sivun ”Erämaa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
luokka:Suomen historia ja tynkämerkki pois |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Vanhassa merkityksessä erämaa tarkoitti aluetta, johon jollain yhteisöllä oli vakiintunut '''eränkäyntioikeus'''. Eränkäyntioikeus tarkoitti oikeutta metsästää, kalastaa, ja kasketa aluetta; toisin sanoen oikeutta alueen luonnonvaroihin. Eränkäyntioikeus tarkoitti myös oikeutta verottaa alueen mahdollista metsästäjä- ja kalastajaväestöä, joita usein kutsuttiin lappalaisiksi. Eränkäyntioikeudet oli jaettu eri yhteisöjen kesken. Mitä lähempänä yhteisön omaa asuinaluetta eli [[rintamaa]]ta erämaan osa sijaitsi, sitä vakiintuneemmat sen rajat ilmeisesti olivat. Pohjoisessa Lapissa erämaat olivat usein vain epämääräisesti rajautuneet, ja useat eri ryhmät saattoivat verottaa samoja [[lapinkylä|lapinkyliä]]. Joskus on arveltu [[lapinraunio]]iden olevan erämaiden merkkejä tai eränkävijöiden hautoja, tosin nykyisin niitä pidetään pikemminkin paikallisen väen hautoina. |
Vanhassa merkityksessä erämaa tarkoitti aluetta, johon jollain yhteisöllä oli vakiintunut '''eränkäyntioikeus'''. Eränkäyntioikeus tarkoitti oikeutta metsästää, kalastaa, ja kasketa aluetta; toisin sanoen oikeutta alueen luonnonvaroihin. Eränkäyntioikeus tarkoitti myös oikeutta verottaa alueen mahdollista metsästäjä- ja kalastajaväestöä, joita usein kutsuttiin lappalaisiksi. Eränkäyntioikeudet oli jaettu eri yhteisöjen kesken. Mitä lähempänä yhteisön omaa asuinaluetta eli [[rintamaa]]ta erämaan osa sijaitsi, sitä vakiintuneemmat sen rajat ilmeisesti olivat. Pohjoisessa Lapissa erämaat olivat usein vain epämääräisesti rajautuneet, ja useat eri ryhmät saattoivat verottaa samoja [[lapinkylä|lapinkyliä]]. Joskus on arveltu [[lapinraunio]]iden olevan erämaiden merkkejä tai eränkävijöiden hautoja, tosin nykyisin niitä pidetään pikemminkin paikallisen väen hautoina. |
||
Sana "erämaa" viittaa myös alueiden vakiintuneeseen jakoon. Erämaa tulee sanasta '''''erä''''' (''"erillinen osa, pala, pyyntiosuus, määrä"'' (''Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja A-K, 1992'')). Sana erä taas on sukua sanalle "ero". Yhteisölle kuului siis tietty osuus |
Sana "erämaa" viittaa myös alueiden vakiintuneeseen jakoon. Erämaa tulee sanasta '''''erä''''' (''"erillinen osa, pala, pyyntiosuus, määrä"'' (''Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja A-K, 1992'')). Sana erä taas on sukua sanalle "ero". Yhteisölle kuului siis tietty osuus eli erä maista. |
||
[[luokka:Suomen historia]] |
[[luokka:Suomen historia]] |
||
Versio 4. syyskuuta 2005 kello 23.28
Erämaa on nykykielessä asumaton alue, esimerkiksi autiomaa tai kaukainen metsä. Eränkäynti on tällaisen alueen virkistyskäyttöä.
Vanhassa merkityksessä erämaa tarkoitti aluetta, johon jollain yhteisöllä oli vakiintunut eränkäyntioikeus. Eränkäyntioikeus tarkoitti oikeutta metsästää, kalastaa, ja kasketa aluetta; toisin sanoen oikeutta alueen luonnonvaroihin. Eränkäyntioikeus tarkoitti myös oikeutta verottaa alueen mahdollista metsästäjä- ja kalastajaväestöä, joita usein kutsuttiin lappalaisiksi. Eränkäyntioikeudet oli jaettu eri yhteisöjen kesken. Mitä lähempänä yhteisön omaa asuinaluetta eli rintamaata erämaan osa sijaitsi, sitä vakiintuneemmat sen rajat ilmeisesti olivat. Pohjoisessa Lapissa erämaat olivat usein vain epämääräisesti rajautuneet, ja useat eri ryhmät saattoivat verottaa samoja lapinkyliä. Joskus on arveltu lapinraunioiden olevan erämaiden merkkejä tai eränkävijöiden hautoja, tosin nykyisin niitä pidetään pikemminkin paikallisen väen hautoina.
Sana "erämaa" viittaa myös alueiden vakiintuneeseen jakoon. Erämaa tulee sanasta erä ("erillinen osa, pala, pyyntiosuus, määrä" (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja A-K, 1992)). Sana erä taas on sukua sanalle "ero". Yhteisölle kuului siis tietty osuus eli erä maista.