Ero sivun ”Maxim m/1910” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Kuva IE-ystävällisemmin |
Täydennystä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Maxim Maschinengewehr 1910.jpg|thumb|Maxim m/1910 Sokolov -jalustalla]] |
[[Image:Maxim Maschinengewehr 1910.jpg|thumb|Maxim m/1910 Sokolov -jalustalla]] |
||
| ⚫ | '''[[Maxim-konekivääri|Maxim]] m/1910''' ({{k-ru|7,62 станковый пулемет системы Максима образца 1910 года}}, ''Pylemjot Maxima obrazets 1910 goda'') oli Venäjän keisarillisen armeijan parannettu versio Maxim m/1905 [[konekivääri]]stä. Sen kehitys alkoi [[Venäjän-Japanin sota|Venäjän Japanin sodan]] tappion jälkeen. |
||
[[Kuva:Maxim anti-aircraft machine gun.JPG|thumb|Maxim ilmatorjuntajalustalla [[ilmatorjuntamuseo]]ssa]] |
|||
| ⚫ | '''[[Maxim-konekivääri|Maxim]] m/1910''' ({{k-ru|7,62 станковый пулемет системы Максима образца 1910 года}}, ''Pylemjot Maxima obrazets 1910 goda'') oli Venäjän keisarillisen armeijan parannettu versio |
||
== Historia == |
|||
[[Hiram Maxim]] kävi esittelemässä keksintöään Venäjällä vuonna [[1887]], mutta laihoin tuloksin. Ainoastaan 12 konekivääriä tilattiin Keisarilliselle laivastolle. Vasta vuosia myöhemmin (lähteestä riippuen [[1895]], [[1899]] tai [[1901]]) Venäjän keisarillinen armeija tilasi ensimmäiset konekiväärit brittiläiseltä Maxim-Nordenfelt- ja saksalaiselta DWM (Deutche Waffen und Munionsfabrik) -asetehtaalta. |
|||
Aseita käytettiin [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän-Japanin sodassa]] vuosina [[1904]] - [[1905]]. Tulan asetehdas aloitti Maximien valmistuksen Venäjällä vuonna 1905. |
|||
Maxim m/1905 oli yleensä asennettu suuripyöräiselle, useimmiten suurella teräskilvellä varustelulle jalustalle. Osa aseen osista oli pronssisia, suurimpana ja painavimpana piipun jäähdytysvaippa. Suuripyöräinen jalusta osoittautui käytössä hankalaksi, ja itse konekivääri tarpeettoman painavaksi, mikä johti Maxim m/1910 -malliin. |
|||
Maxim m/1910:ssä miltei kaikki m/1905:n pronssiosat vaihdettiin teräksisiin ja aseen massa keveni 10 kg. Ase oli yleensä varustettu venäläisen eversti Alexander A. Sokolovin suunnittelemalla, Vickers-Maximin prototyyppiin perustuvalla pienipyöräisellä jalustalla. |
|||
==Käyttö Suomessa== |
==Käyttö Suomessa== |
||
| Rivi 7: | Rivi 16: | ||
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] seurauksena Suomen perustettavalle armeijalle oli jäänyt neljäsataa m/1910:ä venäläisiltä joukoilta ja [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnalta]] ja 1920-luvulla hankittiin vielä satoja lisää. Lisäksi [[talvisota|talvisodan]] aikaan saatiin tuhat Maximia sotasaaliina [[puna-armeija]]lta. |
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] seurauksena Suomen perustettavalle armeijalle oli jäänyt neljäsataa m/1910:ä venäläisiltä joukoilta ja [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnalta]] ja 1920-luvulla hankittiin vielä satoja lisää. Lisäksi [[talvisota|talvisodan]] aikaan saatiin tuhat Maximia sotasaaliina [[puna-armeija]]lta. |
||
== |
== Lähde == |
||
*[http://www.jaegerplatoon.net/MG1.htm 7,62 mm Maxim M/1905 and M/1910] |
*[http://www.jaegerplatoon.net/MG1.htm 7,62 mm Maxim M/1905 and M/1910] |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
*[http://www.winterwar.com/Weapons/SuSmallArms/SUAutomatics.htm#maxim Winter war: 7.62 mm m/1910 Maxim-Sokolov] |
*[http://www.winterwar.com/Weapons/SuSmallArms/SUAutomatics.htm#maxim Winter war: 7.62 mm m/1910 Maxim-Sokolov] |
||
Versio 9. tammikuuta 2008 kello 05.18
Maxim m/1910 (ven. 7,62 станковый пулемет системы Максима образца 1910 года, Pylemjot Maxima obrazets 1910 goda) oli Venäjän keisarillisen armeijan parannettu versio Maxim m/1905 konekivääristä. Sen kehitys alkoi Venäjän Japanin sodan tappion jälkeen.
Historia
Hiram Maxim kävi esittelemässä keksintöään Venäjällä vuonna 1887, mutta laihoin tuloksin. Ainoastaan 12 konekivääriä tilattiin Keisarilliselle laivastolle. Vasta vuosia myöhemmin (lähteestä riippuen 1895, 1899 tai 1901) Venäjän keisarillinen armeija tilasi ensimmäiset konekiväärit brittiläiseltä Maxim-Nordenfelt- ja saksalaiselta DWM (Deutche Waffen und Munionsfabrik) -asetehtaalta.
Aseita käytettiin Venäjän-Japanin sodassa vuosina 1904 - 1905. Tulan asetehdas aloitti Maximien valmistuksen Venäjällä vuonna 1905.
Maxim m/1905 oli yleensä asennettu suuripyöräiselle, useimmiten suurella teräskilvellä varustelulle jalustalle. Osa aseen osista oli pronssisia, suurimpana ja painavimpana piipun jäähdytysvaippa. Suuripyöräinen jalusta osoittautui käytössä hankalaksi, ja itse konekivääri tarpeettoman painavaksi, mikä johti Maxim m/1910 -malliin.
Maxim m/1910:ssä miltei kaikki m/1905:n pronssiosat vaihdettiin teräksisiin ja aseen massa keveni 10 kg. Ase oli yleensä varustettu venäläisen eversti Alexander A. Sokolovin suunnittelemalla, Vickers-Maximin prototyyppiin perustuvalla pienipyöräisellä jalustalla.
Käyttö Suomessa
Suomen sisällissodan seurauksena Suomen perustettavalle armeijalle oli jäänyt neljäsataa m/1910:ä venäläisiltä joukoilta ja kansanvaltuuskunnalta ja 1920-luvulla hankittiin vielä satoja lisää. Lisäksi talvisodan aikaan saatiin tuhat Maximia sotasaaliina puna-armeijalta.
