Tihvinänkarjalaiset

Tihvinän Karjala on erillinen karjalaisalue Boksitogorskin piirissä Leningradin alueen kaakkoisosissa. Alueella asuvat tihvinänkarjalaiset. Tihvinän Karjalaan kuului parhaimmillaan 14 kylää. Karjalaiskylät sijaitsevat Tšagodajoen yläjuoksun varrella Klimovon kylähallinnon alaisuudessa. Tsaarinvallan aikana karjalaisten asuttama alue kuului Tihvinän kihlakuntaan ja sitä ennen nämä maat olivat Tihvinän luostarin omistuksessa. Tihvinän karjalaiset ovat säilyttäneet kielensä ja jopa alueen vähälukuinen nuoriso taitaa sitä. Tihvinän karjalaisia on myös muuttanut työn ja opiskelun perässä läheisiin Tihvinän ja Pikalevon kaupunkeihin ja Jefimovskin taajamaan. Kielentutkija Vladimir Rjagojevin arvioiden mukaan 1970–luvulla Tihvinän karjalaisia oli kaksi tuhatta henkeä.

Tihvinänkarjalaisten historia

Karjalaiset ovat eläneet alueellaan jo 400 vuotta. He muuttivat nykyisille asuinalueilleen 1600-luvun alussa Karjalankannakselta Stolbovan rauhan jälkeen. Kannaksen jouduttua luterilaisen Ruotsin vallan alle, alueelta lähti ortodoksista karjalaisväestöä pakoon keski-Venäjälle. Suurin osa muutti Tverin alueelle, mutta myös Tihvinään ja Novgorodin seuduille muutti karjalaista väkeä. Tihvinän karjalaiset löysivät uuden kotinsa ilmeisesti jo ennestään tutulta vanhalta kauppatieltä. Tšagodajoki nimittäin laskee Tšagodoštšaan, Tšagodoštša Mologaan, joka taas on Volgan sivujoki. Mologan ja Volgan risteyksessä sijaitsi keskiajalla Holopii gorodok -kauppapaikka, jossa kävi myös karjalaisia kauppiaita.

Perimätiedon mukaan tihvinänkarjalaiset asettuivat ensiksi Opokan kylään, josta he sitten levittäytyivät muualle. Nykyisin Opokan kylää ei ole.

Tihvinän karjalaiskyliä

• Klimovo (kyläkeskus)
• Birtšova (Birjutšovo)
• Gorki (Korgorka)
• Zabilnja (Zabelino)
• Novinka
• Dubrovka
• Selištšä
• Moklokova

Aiheesta muualla

Miän Karjalua on äijä - Tihvinän Karjalassa