Ero sivun ”Non-Hodgkin-lymfooma” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: pl:Chłoniaki nieziarnicze, pt:Linfoma não-Hodgkin |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöistä on tullut esiin. Näitä ovat mm. [[reuma]], [[HI-virus]] ja jotkin autoimmuunitaudit. |
Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöistä on tullut esiin. Näitä ovat mm. [[reuma]], [[HI-virus]] ja jotkin autoimmuunitaudit. |
||
Non-Hodgkin -lymfoomat ryhmään kuuluu useita käyttäytymiseltään erilaisia sairauksia ja se voi ilmetä missä tahansa |
Non-Hodgkin -lymfoomat ryhmään kuuluu useita käyttäytymiseltään erilaisia sairauksia ja se voi ilmetä missä tahansa ruumiinosassa. Yleisoireet ovat samoja kuin [[lymfooma]]ssa yleensä, mutta oireet riippuvat myös sairauden esiintymispaikasta. |
||
Jos lääkäri epäilee potilaalla olevan jokin imukudossairaus, |
Jos lääkäri epäilee potilaalla olevan jokin imukudossairaus, suurentunut [[imusolmuke]] mahdollisesti poistetaan pienestä viillosta paikallispuudutuksessa ([[biopsia|imusolmukebiopsia]]). Imusolmuke tutkitaan [[mikroskooppi|mikroskoopissa]] ja tällä tutkimuksella pystytään varmistamaan onko kyseessä imukudossyöpä. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Ilmari Palvan VERITAUDIT 2005, Medivil oy, 2. uudistettu painos 2005 |
Ilmari Palvan VERITAUDIT 2005, Medivil oy, 2. uudistettu painos 2005 |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
[[Luokka:Syöpätaudit]] |
[[Luokka:Syöpätaudit]] |
Versio 31. joulukuuta 2007 kello 14.36
Non-Hodgkinin lymfooma on toinen kahdesta lymfooman eli imusolmukesyövän suurimmasta päätyypistä. Se on Suomessa yleisin imukudoksen syöpä.
Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöistä on tullut esiin. Näitä ovat mm. reuma, HI-virus ja jotkin autoimmuunitaudit.
Non-Hodgkin -lymfoomat ryhmään kuuluu useita käyttäytymiseltään erilaisia sairauksia ja se voi ilmetä missä tahansa ruumiinosassa. Yleisoireet ovat samoja kuin lymfoomassa yleensä, mutta oireet riippuvat myös sairauden esiintymispaikasta.
Jos lääkäri epäilee potilaalla olevan jokin imukudossairaus, suurentunut imusolmuke mahdollisesti poistetaan pienestä viillosta paikallispuudutuksessa (imusolmukebiopsia). Imusolmuke tutkitaan mikroskoopissa ja tällä tutkimuksella pystytään varmistamaan onko kyseessä imukudossyöpä.
Lähteet
Veritaudit, Kustannus Oy Duodecim, 3. uudistettu painos 2007
Ilmari Palvan VERITAUDIT 2005, Medivil oy, 2. uudistettu painos 2005