Ero sivun ”Mikko Matilainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p erotettu sotien tapahtumat toisistaan |
p sen verran epäneutraaleja ilmaisuja että lähteet olis niille kivat |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} |
|||
'''Mikko Olavi Matilainen''' (s.1920) on [[Mannerheim-risti]]llä palkittu suomalainen sotilas, sotilasarvoltaan korpraali. <ref>{{ Verkkoviite | Nimeke=Mannerheim-risti | Julkaisija=Päämajakoulu | Osoite=http://eduwww.mikkeli.fi/opetus/paamajakoulu/mannerhe/risti.htm | Luettu=9. toukokuuta 2007 }}</ref> |
'''Mikko Olavi Matilainen''' (s.1920) on [[Mannerheim-risti]]llä palkittu suomalainen sotilas, sotilasarvoltaan korpraali. <ref>{{ Verkkoviite | Nimeke=Mannerheim-risti | Julkaisija=Päämajakoulu | Osoite=http://eduwww.mikkeli.fi/opetus/paamajakoulu/mannerhe/risti.htm | Luettu=9. toukokuuta 2007 }}</ref> |
||
Mikko Matilainen meni suorittamaan [[asevelvollisuus |
Mikko Matilainen meni suorittamaan [[asevelvollisuus|asevevollisuuttaan]] jo ennen [[talvisota]]a, jolta hän kuitenkin välttyi. 18 kuukauden pituinen asevelvollisuus sai jatkoa toukokuussa 1941, kun asevelvollisia ei kotiutettu Suomen valmistautuessa [[jatkosota]]an. |
||
Jatkosodassa Matilainen kuului ns. tuntemattoman sotilaan rykmenttiin [[Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)|JR 8]]:aan, joka oli varusmiehistä koottu rykmentti. Sitä käytettiin panssarivaunujen puuttuessa jopa hyökkäyksen keihäänkärkenä. Pätevä johto eli rykmentin komentaja [[Pietari Autti]] ammattiupseereineen teki rykmentistä erään Suomen parhaista, ja Matilainen oli rykmentin parhaita taistelijoita. |
Jatkosodassa Matilainen kuului ns. tuntemattoman sotilaan rykmenttiin [[Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)|JR 8]]:aan, joka oli varusmiehistä koottu rykmentti. Sitä käytettiin panssarivaunujen puuttuessa jopa hyökkäyksen keihäänkärkenä. Pätevä johto eli rykmentin komentaja [[Pietari Autti]] ammattiupseereineen teki rykmentistä erään Suomen parhaista, ja Matilainen oli rykmentin parhaita taistelijoita. |
||
| Rivi 10: | Rivi 12: | ||
Rohkeus, ampumataito, kunto, toveripiirin ihailu sekä aloitekyky olivat Matilaisen parhaita ominaisuuksia. Hän oli myös aina ritarillinen vastustajia kohtaan. Kunnostauduttuaan 1944 mm. Loimolan taistelussa joukkueen johtajana, joutui alikersantti Matilainen vielä [[Lapin sota]]an. Siellä hän toimi pataljoonansa luottomiehenä tehden partioita myös yksinään. Jotain kertoo Matilaisesta se, että ennen lähtöään sodasta hän oli riitaantunut nuoren luutnantin kanssa lähinnä ylimääräisestä kp-tarkastuksesta, ja hänestä oli tehty käytöstä koskevat kantelut oikeuteen. Alaistensa ihailemaa Matilaista ei kyvykkyydestään huolimatta siksi ylennetty korpraalia korkeampaan [[sotilasarvo]]on, joka hänen ansioidensa perusteella olisi todennäköisesti hänelle kuulunut. |
Rohkeus, ampumataito, kunto, toveripiirin ihailu sekä aloitekyky olivat Matilaisen parhaita ominaisuuksia. Hän oli myös aina ritarillinen vastustajia kohtaan. Kunnostauduttuaan 1944 mm. Loimolan taistelussa joukkueen johtajana, joutui alikersantti Matilainen vielä [[Lapin sota]]an. Siellä hän toimi pataljoonansa luottomiehenä tehden partioita myös yksinään. Jotain kertoo Matilaisesta se, että ennen lähtöään sodasta hän oli riitaantunut nuoren luutnantin kanssa lähinnä ylimääräisestä kp-tarkastuksesta, ja hänestä oli tehty käytöstä koskevat kantelut oikeuteen. Alaistensa ihailemaa Matilaista ei kyvykkyydestään huolimatta siksi ylennetty korpraalia korkeampaan [[sotilasarvo]]on, joka hänen ansioidensa perusteella olisi todennäköisesti hänelle kuulunut. |
||
| ⚫ | |||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
<references /> |
<references /> |
||
| ⚫ | |||
Versio 31. joulukuuta 2007 kello 13.46
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mikko Olavi Matilainen (s.1920) on Mannerheim-ristillä palkittu suomalainen sotilas, sotilasarvoltaan korpraali. [1]
Mikko Matilainen meni suorittamaan asevevollisuuttaan jo ennen talvisotaa, jolta hän kuitenkin välttyi. 18 kuukauden pituinen asevelvollisuus sai jatkoa toukokuussa 1941, kun asevelvollisia ei kotiutettu Suomen valmistautuessa jatkosotaan.
Jatkosodassa Matilainen kuului ns. tuntemattoman sotilaan rykmenttiin JR 8:aan, joka oli varusmiehistä koottu rykmentti. Sitä käytettiin panssarivaunujen puuttuessa jopa hyökkäyksen keihäänkärkenä. Pätevä johto eli rykmentin komentaja Pietari Autti ammattiupseereineen teki rykmentistä erään Suomen parhaista, ja Matilainen oli rykmentin parhaita taistelijoita.
Matilainen oli konekiväärikomppanian konekivääriryhmän jäsen, sittemmin ryhmänjohtaja ja lopulta vajaan joukkueen johtaja.
Matilainen kertoo, että ensimmäisissä taisteluissa hän tunsi suunnatonta pelkoa, joka kuitenkin muuttui nopeasti eräänlaiseksi huumaksi. Erinomaisena ampujana sekä pelkäämättömänä ja nopeaälyisenä miehenä hän saavutti koko esimiehistönsä vankkumattoman luottamuksen. Matilaisen sankaritekojen esimerkkinä kerrotaan, että kun pataljoonan piti hyökätä yöllä yllätyshyökkäyksellä, lähetettiin sotamies Matilainen yksin vaientamaan vihollisen etuvartiomiehet. Kun tulta ei saanut avata, tappoi Matilainen vastustajan lyömällä häntä käsikranaatilla päähän. Erään kerran kun hyökkäys oli jumissa eikä panssarintorjuntaryhmä uskaltanut toimia, tempaisi sotamies Matilainen panssarintorjuntakiväärin eli Norsupyssyn itselleen ja ampui avoimelta kalliolta vihollisen panssarivaunun tuleen. Matilainen jatkoi ampumista huolimatta siitä, että mainittu tankki ehti ampua neljä kertaa Matilaista kohti.
Rohkeus, ampumataito, kunto, toveripiirin ihailu sekä aloitekyky olivat Matilaisen parhaita ominaisuuksia. Hän oli myös aina ritarillinen vastustajia kohtaan. Kunnostauduttuaan 1944 mm. Loimolan taistelussa joukkueen johtajana, joutui alikersantti Matilainen vielä Lapin sotaan. Siellä hän toimi pataljoonansa luottomiehenä tehden partioita myös yksinään. Jotain kertoo Matilaisesta se, että ennen lähtöään sodasta hän oli riitaantunut nuoren luutnantin kanssa lähinnä ylimääräisestä kp-tarkastuksesta, ja hänestä oli tehty käytöstä koskevat kantelut oikeuteen. Alaistensa ihailemaa Matilaista ei kyvykkyydestään huolimatta siksi ylennetty korpraalia korkeampaan sotilasarvoon, joka hänen ansioidensa perusteella olisi todennäköisesti hänelle kuulunut.
Lähteet
- ↑ Mannerheim-risti Päämajakoulu. Viitattu 9. toukokuuta 2007.