Ero sivun ”Tumajyvänen” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
646 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
p
Käyttäjän Apolkki (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän QWerk tekemään versioon.
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
p (Käyttäjän Apolkki (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän QWerk tekemään versioon.)
[[Kuva:Nucleus&Nucleolus.gif|thumb|210px|[[Tuma]] [[mikroskooppi]]kuvassa, tumajyvänen näkyy tummempana alueena]]
'''Tumajyvänen''' eli '''nukleoli''' on tuman [[Ribosomi|ribosomeja]] tuottava osa, joka muodostuu [[solunjakautuminen|solunjakautumisen]] välivaiheen aikana. Tumajyväsiä on tuolloin vähintään yksi kappale ja ne erottuvat muuta tumaa tummempina alueina.
 
'''Tumajyvänen''' eli '''nukleoli''' sisältää [[ribosomi]]en rakenneosana toimivan [[RNA]]:n [[ geeni]]t. [[Tuma]] voi sisältää 1–5 tumajyvästä. Suurimassa osassa tumista on vähintään yksi tumajyvänen, jolla ei ole kalvoa. Tumajyvänen sisältää [[valkuaisaineitaproteiini|proteiineja]], [[DNA]]:ta ja RNA:ta. Lisäksi siinä kootaan yhteen ribosomien eri aineosat. Suurin osa solun ribosomaalisesta RNA:sta valmistuu tumajyväsessä ja osa siitä liittyy valkuaisaineisiin. Tämän jälkeen niiden eri aineosat siirtyvät tumakalvon aukkojen kautta [[solulima]]an, missä niistä muodostuu ribosomeja. Tumajyvänen erottuu mikroskopiassa suuren RNA-pitoisuutensa takia.
== Tumajyvänen ==
 
'''Tumajyvänen''' eli '''nukleoli''' sisältää [[ribosomi]]en rakenneosana toimivan [[RNA]]:n[[ geeni]]t. [[Tuma]] voi sisältää 1–5 tumajyvästä. Suurimassa osassa tumista on vähintään yksi tumajyvänen, jolla ei ole kalvoa. Tumajyvänen sisältää [[valkuaisaineita]], [[DNA]]:ta ja RNA:ta. Lisäksi siinä kootaan yhteen ribosomien eri aineosat. Suurin osa solun ribosomaalisesta RNA:sta valmistuu tumajyväsessä ja osa siitä liittyy valkuaisaineisiin. Tämän jälkeen niiden eri aineosat siirtyvät tumakalvon aukkojen kautta [[solulima]]an, missä niistä muodostuu ribosomeja. Tumajyvänen erottuu mikroskopiassa suuren RNA-pitoisuutensa takia.
 
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tast, Tyrväinen, Nyberg, Leinonen | Nimeke = Lukio 4, Koulun biologia: Solubiologia ja biotekniikka| Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 17 | Selite = |
 
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava| Tunniste = 951-1-15670-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}
*{{kirjaviite|Tekijä=Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud|Nimeke=Ihmisen fysiologia|Vuosi=1999|Julkaisija=WSOY|Sivu=63|Tunniste=ISBN 951-0-19882-X}}:
*{{kirjaviite|Tekijä=Jyrki Heino, Matti Vuento|Nimeke= Biokemian ja solubiologian perusteet|Vuosi=2007|Sivu=85|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 978-951-0-32563-6}}
36 529

muokkausta

Navigointivalikko