Ero sivun ”Naiskalat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p typo, w |
parempi tyyppikuva; +w |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| status = |
| status = |
||
| status_ref = |
| status_ref = |
||
| kuva = |
| kuva =Albula vulpes.jpg |
||
| kuvan_leveys =250px |
| kuvan_leveys =250px |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti =Albula vulpes |
||
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya'' |
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya'' |
||
| yläkunta = |
| yläkunta = |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
| commonsnimi = Naiskalat |
| commonsnimi = Naiskalat |
||
}} |
}} |
||
'''Naiskalat''' (lahko ''Albuliformes'') on [[viuhkaeväiset|viuhkaeväisten]] luokkaan kuuluva |
'''Naiskalat''' (lahko ''Albuliformes'') on [[viuhkaeväiset|viuhkaeväisten]] luokkaan kuuluva [[kala]]ryhmä, jossa on vain yksi heimo, ''Naiskalat'', ja kaksi sukua, joissa yhteensä kahdeksan nykyisin elävää lajia. |
||
Naiskalojen |
Naiskalojen läheisimpiä sukulaisia ovat ''[[Elopiformes]]''-lahkon lady- eli [[hopeakalat]] (''Elopidae'') sekä [[tarponit]] (''Megalopidae''). [[Tarponi|Tarponeista]] poiketen naiskalojen suu avautuu selkeästi kuonon alapuolelle, joten kuono ei ole tarponimaisesti ylöstyöntyvä. Naiskalat kykenevät ladykalojen ja tarponien tapaan hengittämään ilmaa uimarakkoonsa, minkä ansiosta ne voivat tulla toimeen vähähappisissakin vesissä. |
||
Naiskalat ovat vaelluskaloja, joita tavataan kaikkialta maailmasta lämpimistä valtamerten rannikkovesistä, murtovedet mukaan lukien. Kalat asuvat pääasiassa jokien suualueilla, mutta ne vaeltavat ulos merelle kuun kierron mukaisissa sykleissä. Ne käyttävät ravinnokseen matalahkojen rannikkovesien pohjassa eläviä matoja, nilviäisiä ja äyriäisiä. Naiskalojen havaitaan usein heilauttavan pyrstöään merenpinnan yläpuolella. |
Naiskalat ovat vaelluskaloja, joita tavataan kaikkialta maailmasta lämpimistä valtamerten rannikkovesistä, [[murtovesi|murtovedet]] mukaan lukien. Kalat asuvat pääasiassa jokien suualueilla, mutta ne vaeltavat ulos merelle kutemaan kuun kierron mukaisissa sykleissä. Ne käyttävät ravinnokseen matalahkojen rannikkovesien pohjassa eläviä matoja, [[nilviäiset|nilviäisiä]] ja [[äyriäiset|äyriäisiä]]. Naiskalojen havaitaan usein heilauttavan pyrstöään merenpinnan yläpuolella. |
||
Naiskalojen vartalo on hopeanhohtoinen ja solakka, ja niiden selkäpuoli on yleensä sinertävä tai vihertävä. Selkä- ja rintaevät ovat mustat. Aikuisten naiskalojen pituus on yleensä 40–100 cm, mutta jotkut lajit voivat kasvaa runsaan metrin mittaisiksikin. Kalojen paino on tavallisesti yhdestä |
Naiskalojen vartalo on hopeanhohtoinen ja solakka, ja niiden selkäpuoli on yleensä sinertävä tai vihertävä. Selkä- ja rintaevät ovat mustat. Aikuisten naiskalojen pituus on yleensä 40–100 cm, mutta jotkut lajit voivat kasvaa runsaan metrin mittaisiksikin. Kalojen paino on tavallisesti yhdestä kolmeen kiloa. |
||
Aiemmin myös [[liskoankeriaat]] (''Halosauridae'') ja [[piikkiankeriaat]] (''Notacanthidae'') luokiteltiin naiskaloihin, mutta nykyisin ne on ryhmitelty omaan piikkiankeriaskalojen lahkoon (''Notacanthiformes''). |
Aiemmin myös [[liskoankeriaat]] (''Halosauridae'') ja [[piikkiankeriaat]] (''Notacanthidae'') luokiteltiin naiskaloihin, mutta nykyisin ne on ryhmitelty omaan piikkiankeriaskalojen lahkoon (''Notacanthiformes''). |
||
Versio 9. joulukuuta 2007 kello 19.58
| Naiskalat | |
|---|---|
 Albula vulpes |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Uusviuhkaeväiset Neopterygii |
| Ylälahko: | Tarponimaiset viuhkaeväiset Elopomorpha |
| Lahko: | Naiskalat Albuliformes |
| Heimo: | Naiskalat Albulidae |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Naiskalat (lahko Albuliformes) on viuhkaeväisten luokkaan kuuluva kalaryhmä, jossa on vain yksi heimo, Naiskalat, ja kaksi sukua, joissa yhteensä kahdeksan nykyisin elävää lajia.
Naiskalojen läheisimpiä sukulaisia ovat Elopiformes-lahkon lady- eli hopeakalat (Elopidae) sekä tarponit (Megalopidae). Tarponeista poiketen naiskalojen suu avautuu selkeästi kuonon alapuolelle, joten kuono ei ole tarponimaisesti ylöstyöntyvä. Naiskalat kykenevät ladykalojen ja tarponien tapaan hengittämään ilmaa uimarakkoonsa, minkä ansiosta ne voivat tulla toimeen vähähappisissakin vesissä.
Naiskalat ovat vaelluskaloja, joita tavataan kaikkialta maailmasta lämpimistä valtamerten rannikkovesistä, murtovedet mukaan lukien. Kalat asuvat pääasiassa jokien suualueilla, mutta ne vaeltavat ulos merelle kutemaan kuun kierron mukaisissa sykleissä. Ne käyttävät ravinnokseen matalahkojen rannikkovesien pohjassa eläviä matoja, nilviäisiä ja äyriäisiä. Naiskalojen havaitaan usein heilauttavan pyrstöään merenpinnan yläpuolella.
Naiskalojen vartalo on hopeanhohtoinen ja solakka, ja niiden selkäpuoli on yleensä sinertävä tai vihertävä. Selkä- ja rintaevät ovat mustat. Aikuisten naiskalojen pituus on yleensä 40–100 cm, mutta jotkut lajit voivat kasvaa runsaan metrin mittaisiksikin. Kalojen paino on tavallisesti yhdestä kolmeen kiloa.
Aiemmin myös liskoankeriaat (Halosauridae) ja piikkiankeriaat (Notacanthidae) luokiteltiin naiskaloihin, mutta nykyisin ne on ryhmitelty omaan piikkiankeriaskalojen lahkoon (Notacanthiformes).
Lähteet