Ero sivun ”T-imusolu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: id:Sel T |
p Botti lisäsi: dv:ޓީ ލިމްފަސައިޓް |
||
Rivi 35: | Rivi 35: | ||
[[da:T-celle]] |
[[da:T-celle]] |
||
[[de:T-Lymphozyt]] |
[[de:T-Lymphozyt]] |
||
[[dv:ޓީ ލިމްފަސައިޓް]] |
|||
[[en:T cell]] |
[[en:T cell]] |
||
[[es:Linfocito T]] |
[[es:Linfocito T]] |
Versio 9. joulukuuta 2007 kello 08.58
T-solut ovat lymfosyyttien eli imusolujen toinen päätyyppi. T-solut syntyvät luuytimessä ja kypsyvät kateenkorvassa.
Ne auttavat tuhoamaan solujen sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Ne myös säätelevät puolustuskeinoja, joilla elimistö taistelee taudinaiheuttajaa vastaan. T-solut jaetaan pintarakenteen mukaan alaluokkiin, joista tärkeimmät ovat CD4- ja CD8-lymfosyytit. CD-4 -positiiviset solut ovat auttaja-T-soluja ja ne mm. erittävät immuunijärjestelmää ohjaavia sytokiineja. CD-8 -positiiviset solut ovat tappaja-T-soluja (sytotoksisia T-soluja) ja ne tuhoavat infektoituneita soluja.
Muita alaryhmiä ovat muisti-T-solut, luonnolliset tappajasolut (natural killers eli NK-solut) ja säätelijä-T-solut.
T-solujen reaktiotapaa kutsutaan soluvälitteiseksi spesifiseksi immuunivasteeksi. Ne eivät tunnista mikrobien antigeenejä, vaan pääasiassa elimistön omia vahingoittuneita soluja.
Kohdesolut tunnistetaan kudostyyppimolekyylien (MHC) avulla. Kaikissa elimistön soluissa on näitä kudostyyppimolekyylejä, jotka muodostuvat solun proteiinien pilkkoutumisessa syntyvistä peptideistä. Näiden molekyylien avulla solu ""esittelee" itse tuottamansa proteiinit. Kun solu alkaa tuottaa erilaisia proteiineja (esim. virusproteiineja), muuttuu kudostyyppimolekyyli. T-solut tunnistavat muuttuneen molekyylin ja aloittavat solun tuhoamisen.
Tappajasolut
Tappajasolut tuhoavat kohteensa (esim. viruksen saastuttama solu tai syöpäsolu) rikkomalla sen solukalvon. Tämä tapahtuu perforiiniproteiinin avulla. Perforiinimolekyylit tarttuvat kalsiumionien vaikutuksesta solukalvoon ja muodostavat renkaan, niin että renkaan keskelle muodostuu solukalvon läpäisevä reikä. Soluun vuotaa suolaioneja, tuloksena solun turpoaminen ja lopulta halkeaminen ja kuolema.
Tappajasolusta myös vapautuu tuhottavaan soluun perforiinireikien kautta entsyymejä jotka nopeuttavat kohdesolun kuolemaa.
Auttajasolut
Auttaja-T-solut ovat immuunijärjestelmän tärkeimpiä säätelysoluja. Saatuaan tiedon elimistöön päässeestä taudinaiheuttajasta auttajasolut alkavat tuottaa sytokiinejä. Ne ovat tärkeitä välittäjäaineita joiden avulla immuunipuolustuksen solut säätelevät toistensa toimintaa.
Auttajasolut eivät itse pysty tuhoamaan taudinaiheuttajia, ja ilman muita valkosoluja ne ovatkin hyödyttömiä. Ne ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä kokonaisuden kannalta. HI-virus käyttää isäntäsolunaan auttaja-T-soluja.